Kesäkuun ensimmäinen päivä ja koulut odottavat suvivirttään. Sitä osaa minkä siitä nyt on lupa laulaa. Näin oli myös kolme vuotta takaperin. Presidentti Niinistö piti puheen, jossa hän kertoi Suomen suurimman uhan tulevan sisältä päin eli kehnosta talouden pidostamme. Huonon pää takia koko ruumis kärsii.
No nyt on sitten sitä kohtaa korjailtu ja uhat tulevat enemmän ulkoa ja kovin monelta suunnalta, ei vain aiemmasta kahtia jaetusta maailmasta.
Ulkona on keskipäivällä viisi astetta ja sataa rakeita. Huhtikuun keli kylmimmillään kesäkuussa. Yöllä on hallaa ja pohjoisempana sataa räntää. Kalareissut tehdään toppahaalarit päällä. Sellainen vie kesäiseltä kalareissulta jotain aiemmin koettua, mutta tuo lisää uutta ja arvokasta muisteltavaa.
Helsingin kaupungintalon juhlasaliin kokoontuvat Pohjolan kuninkaalliset. Vain omamme puuttuu. Lähellä se oli meilläkin mennä kohti monarkiaa, mutta sitten havahduttiin ja tultiin järkiimme. Käännytettiin kuningas takaisin hovinsa juhlavaan seuraan. Ei näin köyhä ja pieni maa sellaista voi ylläpitää ja noloakin tuollainen prameilu olisi Suomelta.
Suomesta oli kasvamassa omituinen kansakunta muiden kokemana, inhorealistinen ja pragmaattinen. Sanottiin mitä sattui ja kenelle sattui, missä sattui häpeilemättä. Sitä mitä Yhdysvalloissa nyt pelätään Trumpin oppina. Mitä suuret edellä sitä pienet perässä.
Suomessa toki presidentiksi voi valita pienviljelijöitä ja satamajätkiä, kunhan ensin koulutetaan tohtoreiksi. SE kyllä riittää. Siniveristä ei vaadita vallan käyttöön ja juhlavaan menoon. Instituutiot pysyvät pystyssä toki myös populistisen elämän kommunistisella kokemuksella. Tosin tuo kokemus oli kallis ja kehno koko maailman käyttöön. Kuuba kaatui viimeisenä.
Yhdysvallat jää pois ilmastosovusta. Näin käy kun vähemmän ääniä saava valitaan yhtenään presidentiksi ja Al Gore antoi periksi hänkin. Tai sitten ammuttaan vähemmänkin fiksu ihminen heti kautensa alussa.
Viina puhututtaa Suomea aina ja myös juhlavuonna. Taas kerran kirjoitellaan prosenteista ja omastatunnosta. Populismilla tarkoitetaan tätä. Pitää puhua mistä sattuu ja mieluiten sitä mistä kansa tykkää. Tehdään sitten mitä sattuu ja sanotaan sen syntyvän pakosta, kompromisseista. Rehellinen poliitikko populistina myöntää tämän ikävän totuuden mustan Audin takapenkillä. Että pitikin sinne joutua.
Paikallinen lehti kunnanjohtajineen kauhistelee, kuinka monopoli vie Forssan perikatoon. Ei tule suuria määriä uusia yrittäjiä Forssaan. Niitä kun on niin tolkuttomasti tunkeilemassa Tammelaan ja Jokioisille lääkäreinä asemiaan perustellen ja labrojaan rakennellen.
Forssalaisten sosiaalisessa pääomassa ei ole muuta kuin Wahrenin perustama kaupunki ja yhden suunnan yrittäjä, Finnlayson ja myöhemmin Armas Puolimatka. Nyt olisi taas tällaisen uuden nousun paikka, eikä siihen nousuun Hämeenlinna tai Lahti ole ennenkään forssalaisia auttanut, Helsingin herroilta apua saatu.
Näitä kuntajohtajia taas tulee ja menee saman vaalikauden aikana puolen tusinaa. Sieltä suunnalta ei forssalainen aurinko nouse. Nouseeko sitten Tammelassa ja Jokioisissa, MTT:n tyhjissä labroissa, on sekin luku nähty. Kannettu vesi ei pysy kaivossa. Pohjaveteen on päästävä käsiksi.
Kakkostietä Satakunnantienä ei kykene enää ajamaan, etteikö auton kaikki varoitusvalot syty palamaan. Englannin kielelle kauniisti auto valittaa kuinka olet ajamassa urheilullista tietä ja vielä urheilullisella tavalla. Vie auto heti lähimpään Audi -korjaamoon. Rallipolun ajo loppui tähän.
Se korjaamo saisi olla lähellä sitä paikkaa, jossa voisi huoltaa samalla myös auton kuljettajan. Tätä tarkoitetaan integroidulla palvelulla tänään. Tarkkana nyt siellä Autokeitaan suunnalla ja Luken labroissa, kakkostien varsilla ja kymppitien risteymässä. Siitä kun menee miljoonia autoja ja kehnoon kuntoon ajettuja kuskeja. Mustaa Audia ohjataan etupenkiltä ja nämä kuskit tarvitsevat myös huoltoa ja hoitoa. Takapenkin tahvot hoidetaan muualla.
Tässä avautuu uutta liiketoimintaa ja tutkittavaa, verkostoitumista oman aikamme eväin ja osaamisella visioiden samalla tulevaisuuttamme. Se kun ratkaisee, jolla on parhaat verkostot, osaajat ja sijainti kohdallaan, palvelut tarjotaan niin autolle kuin auton kuljettajalle kotieläimineen ja luontoa ymmärtäen Suomessa. LuKe ymmärtää, tai ainakin kuuluisi osata ja oivaltaa ennen muita. Ammattikorkeassa Fai tuottaa koko ajan uutta osaajapolvea. Nyt ei pidä odottaa ja tumpeloida tätä aikaa ja uutta mahdollisuutta.
Agropolis -strategian yhteydessä Jokioisissa vieraili 99 % Suomen elintarvikealan suurista jalostajistamme johtajineen seminaarissa. Olisivat tulleet mukaan yhtiöön.
Samoin 170 kuntaa, pääosa kaupunkeja ja maakuntansa keskuksia. Liki kaikki pk-sektorin alan yrittäjät. Mukaan olisi tullut myös Euroopan suurin elintarvikejätti.
Ei kelvannut kunnanjohtajille silloinkaan ja päättäjillemme Hämeessä. Ulos marssivat kokouksesta. Kyllä tämä muistetaan MTT:n labroissa ja niin Viikki ja Helsinki sai nämä yrittäjät itselleen. Minkäs teet kun lottovoitto ei kelpaa.
Ei puhuttu monopolista siellä, Viikissä. Vuosikymmeniä jatkunut Gordionin solmu maiden järjestelyistä avautui muutamassa hetkessä. Alkoi Viikin rakentaminen. Se oli miljardien moka silloinkin. Ja eikös nämä mokailijat kiitelty ja palkittu omassa lehdessä. Nyt Hämeenlinnassa ilmestyvässä Forssan Lehdessä. Mukana päätoimittaja ja mies jonka nimeä ei saa mainita.
Kun Forssassa tehdään suuria päätöksiä, suurten päättäjien on silloin turvallisinta olla Etelä-Afrikassa. Sen kauemmas kun ei enää pääse ellei matkaa Antarktikselle.