21.06.2022
Kesäkuun kesäpäivänseisaus on pohjoisen pallonpuoliskon pisin päivä. Tällöin Aurinko ei laske lainkaan Napapiirin pohjoispuolella. Kesäpäivänseisausta on juhlittu eri kulttuureissa monin eri tavoin jo vuosituhansien ajan.
Kesäkuun kesäpäivänseisaus on se hetki, kun Maan pohjoisen pallonpuoliskon kiertoakseli on eniten kallistuneena kohti Aurinkoa. Päivänseisaukset, niin kesällä kuin talvellakin, tapahtuvat samaan aikaan koko maapallolla. Aikavyöhykkeet toki vaikuttavat siihen, että mihin aikaan kellon mukaan tämä tapahtuu eri vyöhykkeillä. Tänään vuonna 2022 kesäpäivänseisaus Suomessa on 21. kesäkuuta kello 12.13.
Yleisimmin kesäpäivänseisauspäivänä pidetään kesäkuun 21. päivää, mutta päivä vaihtelee hieman vuosittain. Tämä johtuu siitä, että suurin osa läntisistä kulttuureista noudattaa gregoriaanista kalenteria, jossa on 365 päivää (366 karkausvuosina). Maan kiertoa Auringon ympäri puolestaan mitataan trooppisena vuotena, joka tarkoittaa aikaa, kun Maa kiertää yhden kerran Auringon ympäri. Tämä aika on noin 365,242199 päivää. Aika vaihtelee hieman vuosittain johtuen esimerkiksi muiden aurinkokuntamme planeettojen vaikutuksesta Maahan sekä maapallon vaappuvasta liikkeestä (engl. wobble).
Kesäpäivänseisaus ajoittuu aina aikavälille 20.–22. kesäkuuta, tosin 22.6. on hyvin harvinainen päivämäärä. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 1975 ja seuraavan kerran vasta vuonna 2203. Seuraava 20. kesäkuuta tapahtuva kesäpäivänseisaus Suomessa on vuonna 2024.
Teksti on Wikipediasta ja siihen voi siis luottaa luonnontieteenämme. Jos se kertoisi vaikkapa sodasta Euroopassa ja Venäjän merkityksestä tuossa sodassa osana sen historiaa sekä Putinin persoonallisuuta., vertaillen häntä Pietari Suuren aikaan, omien tulkintojemme ja psykologien pohdintoina, luonnontieteestä olisi vaihdettu vapaalle ja mukana olisi sellaisia lain tulkitsijoita, joita tapaa vaikkapa eduskunnassa ja sen perustuslakivaliokunnassamme tai käräjäoikeudessa lautamiehinämme.
Sama pätee, kun puhumme vaikkapa luontokadosta. Sen pysäyttämiseksi vaaditaan tieteitten välistä yhteistyötä. Luonto köyhtyy kaiken aikaa ja ihmiskunnan loppulautta on osa tätä oman aikamme suurinta kertomusta. Ilmastomuutoksesta on puhuttu jo pitkään, mutta luontokadosta vasta joitakin vuosia.
Palaan aiheeseen kevätpäivänseisaus. Se kun on luonnonilmiöistä helposti ymmärrettävä ja avaa silmämme ehkä ymmärtämään myös mitä luontokato tarkoittaa ja miksi sitä tutkitaan monen tieteen alan yhteisenä ohjelmana. Luontoa ja sen tieteitä on kunnioitettava myös liiketoiminnassa ja yritystemme toimintastrategioissa. Muuten meille käy huonosti.
Mikä on kesäpäivänseisaus
Maan kiertoakseli on kallistuneena noin 23,5 astetta, jonka vuoksi Aurinko paistaa eri puolille maapalloa eri tavoin riippuen vuodenajasta. Pohjoisen pallonpuoliskon kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko paistaa kohtisuoraan Kravun kääntöpiirille. Kesäpäivänseisauksena Aurinko ei laske lainkaan Napapiirin pohjoispuolella (+ noin 60 kilometriä Napapiiriltä etelään). Tätä ajankohtaa ennen Suomen pohjoisimmat osat, esimerkiksi Utsjoki, ovat jo tovin nauttineet yöttömistä öistä. Nämä valoisat yöt alkavat 18. toukokuuta ja jatkuvat aina heinäkuun 28. päivään saakka.
Kallistuskulmasta johtuen pohjoisen pallonpuoliskon kesäpäivänseisauksen aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla vietetään talvipäivänseisausta, vuoden lyhyintä päivää. Kun pohjoisessa päivät alkavat nyt lyhenemään, etelässä ne puolestaan pitenevät. Sama on totta myös toisin päin. Kun pohjoisessa vietetään talvipäivänseisausta joulukuussa, eteläisellä pallonpuoliskolla tämä on kesäpäivänseisauksen ajankohta.
Tähän Wikipedian kertomaan luonnontieteen lainalaisuuteen me luotamme. Tässä edes Wikipedia ei ole kenen tahansa kirjoittamaa vaan lainausta sellaisesta tekstistä, joka vastaa myös maapallon liikkeitä suhteessa aurinkoon. Miksi tämä tieto on tärkeää? Koska luonto ja sen luontokato ovat osa luonnonlakejamme, joista emme voi ikävä kyllä neuvotella. Kun tällainen neuvottelu käynnistyy, sanon itseni irti näistä neuvottelijoista ja heidän politiikastaan.
Luonnon kanssa ei voi tehdä kompromisseja eikä hakea psykologia pohtimaan miksi Putin on käynnistänyt miljoonien ihmisten peluun heidän hengellään ja kohtalollaan, luonnonvaroillamme leikkien. Ilmiö kun ei ole psykologinen lainkaan. Ihmisen käyttäytymistä tutkivat ovat vääriä henkilöitä muuttamaan luontoa ja sen lakejamme. Sama pätee medioihimme ja poliittisiin liikkeisiimme sekä niiden johtajiinkin. Ne ovat nyt luonnollisesti syvässä kriisissä.
Yleisestä olettamuksesta huolimatta, Aurinko ei kuitenkaan ole kesäkuun kesäpäivänseisauksen aikaan lähimpänä Maata. Itse asiassa tällöin Aurinko on kauimpana. Tämä puolestaan johtuu siitä, että Maa kiertää Aurinkoa soikealla radalla. Ajankohta, jolloin Aurinko on lähimpänä Maata, sijoittuu itseasiassa pohjoisen pallonpuoliskon talvipäivänseisauksen aikoihin.
Kesäpäivänseisauksen jälkeen päivät alkavat heti lyhenemään. Tätä ei tosin heti huomaa, koska alkuun päivät lyhenevät vain muutamilla sekunneilla. Syyspäiväntasauksen aikoihin päivät alkavat lyhenemään hieman nopeammin; auringonvaloa on päivittäin noin viisi minuuttia vähemmän. Kun päästään joulukuun talvipäivänseisaukseen, päivät alkavat taas pitenemään.
Jo antiikin ajoilla huomattiin, että kesäpäivänseisauksen aikaan Aurinko näyttää pysähtyvän hetkeksi taivaalle, jonka jälkeen se vaihtoi suuntaa ja lähti liikkumaan kohti etelää. Tästä juontuu englanninkielinen sana kesäpäivänseisaukselle solstice, joka on johdettu latinankielisestä sanasta solstitium eli vapaasti suomennettuna ”pysähtynyt aurinko” (engl. sun standing still).
Meillä on valtavati tietoa, joka on sidoksissa juuri luontoon ja sen kiertoon. Siitä on vain luovuttu ja samalla unohdettu sellaista, joka aiemmin oli osa arkielämäämme. Kykenemme välttelemään ilmastomuutoksen ja luontokadon meille aiheuttamia ongelmia mutta samaan aikaan ne ovat alkaneet edetä tavalla, jota kutsutaan kaaokseksi.
Kaaosta ei voi enää ohjeilla millään tavalla. Sekin kun on osa luontoa ja sen lakejamme. Kaaos on vain oma käsitteemme ja liittyy ilmiöön, jolla kuvataan psykologiaa, omaa käyttäytymistämme. Ei luonto ole kaaoksessa. Me ja meidän tapamme elää on kaoottinen. Käytämme jälleen käsitteitä. jotka ovat psykologiaa ja tunnesanojamme.
Alkaako kesä nyt?
Kesän alkamisen voi määritellä usealla eri tavalla. Jos koululaisilta kysyy, kesä alkaa usein siitä, kun koulun kevään päättötodistuksen saa käteen ja pääsee kirmaamaan kesälaitumille. Vuodenaikoja määritellään kuitenkin useilla erilaisilla hieman tieteellisimmilläkin tavoilla.
Tyypillisesti vuodenajat määritellään kuukausien mukaan. Suomessa näin määriteltyjä vuodenaikoja kutsutaan tilastovuodenajoiksi ja ne ovat seuraavat:
- Talvi: joulu–helmikuu
- Kevät: maalis–toukokuu
- Kesä: kesä–elokuu
- Syksy: syys–marraskuu
Tyypillisesti Suomessa kuitenkin kesä määritellään alkavaksi silloin, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin yli 10 plusasteen eli alkaa niin sanottu terminen kesä. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä kesän alkaminen saattaa vaihdella vuosittain ja alueittain hyvinkin paljon. Esimerkiksi Tampereella vuonna 2021 terminen kesä alkoi 10. toukokuuta.
Termisten vuodenaikojen määrittelyt:
- Kevät: Vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 0 asteen yläpuolelle
- Kesä: Vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin +10 asteen yläpuolelle
- Syksy: Vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin +10 asteen alapuolelle
- Talvi: Vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvämmin 0 asteen alapuolelle
Vuodenaikojen vaihteluita määritellään myös astronomisilla eli tähtitieteellisillä vuodenajoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vuodenajat vaihtuvat kevät- ja syyspäiväntasauksina sekä kesä- ja talvipäivänseisauksina.
- Kevät alkaa kevätpäiväntasauksesta
- Kesä alkaa kesäpäivänseisauksesta
- Syksy alkaa syyspäiväntasauksesta
- Talvi alkaa talvipäivänseisauksesta
Seisausten ja tasausten päivämäärät saattavat vaihdella vuosittain muutamalla päivällä, joten myös astronomisten vuodenaikojen alkamisajankohdat vaihtelevat.
Edellinen teksti Wikipediasta on jo lähellä omaa ihmistiedettämme ja mukana on käsitteitä, sanoja, jotka ovat tunnesanojamme. Kevät, kesä, syksy ja talvi tuovat mieleemme mielikuvia, jotka ovat emotionaalisia. Luonto ei käytä emotionaalisia käsitteitämme. Eläimet ja kasvit, virukset, eivät elämöi tai hae ilmiöille selitystä psykologiasta, ei edes sosiologiasta tai valtio-opistamme. Jumalat eivät nekään leiki meillä takavuosien tapaan tähtitaivaalle nimistöä kehitellen.
Kun me puhumme luonnosta ja sen monimuotoisuudesta ensimmäisen on muutettava käsitteemme, sanamme, tunnesahojen symbolit, ja keskustelukulttuurimme. Digiajan koneemme eivät käytä älykoneinamme tunnesanoja eivätkä laske kymmenjärjestelmän sormia ja varpaitamme. Kun huomaan jonkun näin poliittisessa liikkeessä tekevän, otan heti etäisyyttä tähän liikkeeseen. Luonnon kanssa ei voi neuvotella tuottamalla sille pelkkiä pettymyksiä ja käynnistämällä tyhmyyskilpailun poliittisten liikkeittemme välillä medioittamme siinä avustaessa.
Kesäpäivänseisaus oli jo aikoinaan merkittävä vallankäyttäjä
Kesäpäivänseisauksen aikoihin on juhlittu erilaisin menoin jo antiikin ajoista lähtien. Täällä Suomessa vietettiin aikoinaan Ukon juhlaa. Tähän juhlaan liittyivät esimerkiksi erilaiset taiat, joilla pyrittiin takaamaan runsas sato sekä hyvä naimaonni naimattomille nuorille. Itse kesäpäivänseisausta vanha kansa kutsui nimellä ”päivänpalama”.
Kristinuskon saapuessa Suomeen, kirkko pyrki poistamaan pakanalliset juhlinnat. Näihin kuului myös Ukon juhla, joka pyrittiin muuttamaan Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Ukon juhlan perinteet olivat kuitenkin tarttuneet tiukkaan kansaamme ja perinteiset juhlinnat pysyivät. Suurin ero nykyiseen juhlintaan on oikeastaan vain nimen vaihtuminen juhannukseksi.
Juhannuksesta ja sen taikavoimista suomalaiset ovat kehitelleen uskomattoman määrän sellaista hulluutta, jota lapsena sai pelätä. Tänään meidän on löydettävä keinot selvitä yhteiskunnassa, jossa lapsia syntyy selvästi vähemmän ja vanhusten osuus kasvaa. Suuret kysymykset vaativat monitieteistä opiskelua ja näiltä tieteiltämme myös vastauksia.
Takavuosina koko kylä oli yhteistä yhdessäolo-organisaatiota ja hoiti lapsensa. Nyt tätä jakoa Gemeinschaft ja Gesellschaft kyliin ei ole enää olemassakaan. Ei ole joko yhdessäolo-organisaatiota tai asiaorganisaatiota suomeksi ne kääntäen. Sen sijaan on digiaika ja tekoäly sekä globalisaatiomme. Erik Allardin suomeksi saksasta kääntämä sosiologia ei meitä pelasta. Tuloksia kun odotetaan kansainvälisesti. Venäjästä ja Ukrainasta puhuminen ei auta meitä millään tavalla.
Slaavikulttuureissa, varsinkin Venäjällä ja Ukrainassa, kesäpäivänseisauksen aikaan puolestaan vietettiin Kupala-nimistä juhlaa. Tämä juhla oli hyvin samantapainen kuin Suomessa vietetty Ukon juhla. Yhtenä suurena eroavaisuutena voi pitää ainakin sitä, että kun Suomessa kokkojen palamista seurattiin lähinnä tanssien ja seurustellen kokon ympärillä, Kupala-juhlassa nuoret parit hyppivät niiden yli. Jos hyppy onnistui, nuorelle parille luvattiin onnea. Jos hyppy puolestaan epäonnistui, pariskunta tulisi eroamaan.
Nuoret tytöt tekivät myös kukista seppeleitä, joiden päälle asettivat kynttilän. Sen jälkeen neidot laittoivat seppeleet ajelehtimaan veteen. Mitä kauemmin seppele pysyi pinnalla, sen parempi rakkauselämä oli tiedossa. Tämä perinne jatkuu pienimuotoisesti myös nykyään.
Näillä eväillä on siis eletty ennen mutta ei eletä enää edes turkkilaisen Erdoganin avustamana. Ei auta nyt Edes Puola ja sen rajat tai Antiikin Kreikan taikuudet. Sen sijaan suvulla on merkitystä ja sosiaaliset verkostot vähän käytetty ja hyödynnetty oman aikamme hyvinvoinnin lähteenämme. Kylätoiminta ja sukukokoukset ovat olleet aiheita, joille olen antanut aikaani myös niistä kirjoittaen ja niitä tutkienkin.
Puolassa Kupala-juhlan lisäksi tunnetaan juhla nimeltä Sobótka. Tyypillisesti sitä vietetään 23. kesäkuuta. Juhlinta on hyvin samantyyppistä kuin Suomen juhannus tai Kupala-juhla: juhlissa poltetaan kokkoja sekä tanssitaan ja lauletaan yöhön saakka. Kristinuskon saavuttua slaavimaihin, nämä molemmat juhlat pitivät edelleen pintansa vaikkakin niitä yritettiin kieltää. Nykyään Kupala-juhlaa kutsutaan myös nimellä Ivan Kupala. Sobótka-juhlaa puolestaan kutsutaan myös nimellä Noc Świętojańska eli Pyhän Johanneksen yö.
Antiikin Kreikassa vietettiin juhlaa nimeltä Kronia, jossa kunnioitettiin arkkitehtuurin jumalaa Kronosta. Kyseisenä juhlapäivänä myös orjat saivat liittyä juhlintaan ja joissakin tapauksissa heidän isäntänsä jopa palvelivat heitä juhlan ajan. Se kun toi mukanaan dynaamisuutta ja piti kreikkalaista kulttuuria kauemmin hengissä ja vireänä.
Myös useat esihistorialliset monumentit liitetään kesäpäivänseisaukseen. Esimerkiksi Englannissa sijaitseva Stonehenge kerää edelleen kymmeniä tuhansia vierailijoita kesäpäivänseisauksen aikaan. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, käyttivätkö monumentin rakentajat sitä juuri päivänseisausjuhlintaan. Vaikka mitään juhlia ei olisikaan järjestetty, Stonehengen kivipaasit on kuitenkin aseteltu niin, että kesäpäivänseisauksen auringonnousu osuu suoraan kohti monumentin keskustaa sen pääsisäänkäynnin (Kantakivi, engl. Heel Stone) kautta.
Egyptin kaksi suurta pyramidia, Kheopsin ja Khefrenin pyramidit, on rakennettu siten, että jos seisoo Gizan sfinksin vierellä kesäpäivänseisauksen auringonlaskun aikaan ja katsoo kohti pyramideja, Aurinko laskee täsmälleen näiden kahden pyramidin väliin. Tarkkaa syytä tälle sijoittelulle ei tiedetä, mutta on oletettu, että tämä on ollut hyvä ajanseurantaväline viljelyjen kannalta.
Olen itse nähnyt tuon paikan ja seissut siinä, pohtien miten tiede muovaa arkeamme. Harvoin huomaamme kuinka aikanaan hyvinkin arkiset asiat ovat syntyneet siksi, että joku on vaivautunut tutkimaan aihetta. Jo pienet lapset tutkivat maailmaa matematiikkaa käyttäen. Elinkaaritutkimus on eräs hyvin arkinen aihe auttamassa meitä vaikkapa sairastumisrikisen arvioinnissa ja ennaltaehkäisyssä.
Tämä digiaikamme taas haastaa vanhan yksityisyydensuojamme ja sen seurauksia tutkivat muutkin kuin oikeustieteilijät. Kun pohdimme energiaa ja sen saatavuutta on syytä muistaa, kuinka auringon energiamäärä on 10 000 kertaa suurempi kuin ihmiskunnan tarve. Kielten oppimin on sekin tasa-arvon lisäämistä ja kehityksen teemoista avainilmiöitämme.
Tekoäly on kuitenkin avain miltei mihin tahansa kysymykseen ja se on syytä ottaa jokaisen haltuun heti kun ongelmia omien hormonien kansa syntyy. Vastuullinen tekoälyn ekosysteemi asettaa sillekin rajoja mutta hormoneillemme me emme voi silti mitään. Ne eivät ole vain eurooppalaisia perusarvoja hakevia vaan meille kaikille yhteisiä. Juhannuksen lähestyessä alamme puhua tunteistamme ja silloin liikkeellä ovat hormonimme.
Rakastuneen aivotoiminta muuttuu
Rakastuneena serotoniinia käytetään joillain aivoalueilla tavallista vilkkaammin, toisilla puolestaan vähemmän. Tuloksena on empatian tunteen kasvaminen.
Samoin käy dopamiinille. Sen käytön muutosten seurauksena huomiokyky kapenee ja keskittyy kiinnostavana pidettyyn henkilöön ja muut asiat tuntuvat toissijaisilta. Dopamiini ylläpitää myös tarkkaavaisuutta.
Runsas noradrenaliini ylläpitää vireyttä, vahvistaa halua ja synnyttää kaipuun.
Rakastuneen aivot tuottavat ja erittävät oksitosiinia tavallista runsaammin. Se vähentää kriittisyyttä ja tunteiden tarkistelua, parantaa empatian tunnetta ja vahvistaa dopamiinin vaikutuksia.
Lisäksi kehoon erittyy tavallista enemmän ”kehon omia morfiineja”, endorfiineja. Vaikutuksena on puhdas riemun tunne, joka sävyttää rakastumisen olotilaa. Lisäksi kivun fyysinen vaikutus vähenee. Se voi olla merkki myös lähestyvästä kesälomasta. Oikein hyvää alkavaa kesää ja kesälomaa, juhannusviikkoa.