Kirjailijaelämää

In animi securitate vitam beatam – Onnellinen elämä on mielenrauhaa

12.01.2024

Klusteri politiikan, talouden ja taiteen välineenä – Cluster Policy, Economy and Art: Cluster Articles 2021, part 2

About this ebook

Mennyt vuosi oli kiinalaisittain härän vuosi ja nyt eletään jo tiikerin aikaa. Mennyt vuosikymmen ja alkaen jo 1970-luvulta oli taas omalla kohdallani puhtaiden klustereitten (Cluster analysis) aikaa. Mukana myös lasin vuosikymmenet ja Cystal art. Tämä vuosi nimettynä Euroopassa lasin vuotenamme (Glass Age). Ilman lasia olisimme tieteemme kanssa heikoilla. Tärkeimmät käsitteet ovat olleet kohdallani lasin rinnalla Cluster Policy ja Cluster Art sekä Cluster Articles. Sen jälkeen Cluster Economy, Clustear Analysis ja Cluster Science.

Klusteroituvat alueet ja klusterianalyysi olivat osa klusteroituvia yrityksiä ja kuluttajaklustereita, ekologista klusteria (Ecological cluster) jo paljon aiemmin osana innovaatiopolitiikkaa.

Nämä olivat kuitenkin jo edellisten vuosikymmenten tuotteita ja molemmissa väitöskirjoissani (PhD ja ScD) ne mainitaan myös heti otsikossa ja osana kolmatta tutkintoa (D.Art). Klusterianalyysi on ollut siten läsnä koko ajan omassa työssäni ja myös harrastuksissani, uuden digiajan tietokoneitten klustereissa ja myös kuvataiteessa ja musiikissa, sukumme median siirtyessä digiaikaan 1980-luvun alussa Itä-Savossa ja ensimmäisenä Suomessa.

Se on edelleen sitä nyt myös Euroopan tärkeimmissä rahoitusinstrumenteissa ja niiden innovaatioissa. Se on ollut paradigmainen ja maailmankuvat muuttava ilmiö. Se on myös ratkaisevassa osassa juuri nyt geopoliittisessa kriisissä ja sen laukaisemisessa. Emme voi toimia enää globaalisti tai lokaalisti regionaalisten alueitten sisään sulkeutuen ja ulkopuolella yhteisten klustereittemme myös vaikkapa huippu-urheilussamme (Sport Cluster).

Olemme klusteroituneet toisiimme tavalla, jossa perinteiset aseet on unohdettava sotineen. Joka niihin tarttuu, aseisiin, varmasti myös niihin hukkuukin. Klusterirakenteiden ulkopuolella ei ole enää luovaa ja innovatiivista tulevaisuutta, tiedettä ja taidetta, politiikkaa ja hyvinvointia, demokraattista yhteiskuntaa. Se on härän vuoden perintöä ja opimme sen viimeistään pandemian aikana ja geopoliittisessa kriisissämme.

Näillä sanoin yksi kirjani myyjistä esittelee vuonna 2021 saksalaisen kustantajani julkaisemaa kirjaani Suomen ja Saksan ulkopuolella.

Tuon kirjan jälkeen uusia kirjoja on syntynyt kuusi nidosta ja seitsemäs on parhaillaan painossa ja tulee tämän kuun aikana myyntiin otsikolla ”Sosiaalisen median sekä tekoälyn yhteiskunnallinen dilemma.” Samalla robotiikka ja tekoäly algoritmeineen määrittelee mitä dilemma käsitteenä tarkoittaa. Sen sijaan käsite ”Social Media Economy and Strategy” on määritelty omassa kirjassan vuodelta 2011 eikä siihen ole ollut tarvetta puuttua.

Tuo kirja on samalla kirjoistani ehkä eniten levinnyt ja myydyin. Monen myös ylipistoissamme tenttimäkin. Sen sijaan käsite dilemmasta on elänyt sekä muuttunut. Kohtuullisen luotettavan yhteisen kuvauksen siitä saa joko uusimmasta kirjastani, tai tukeutumalla algoritmien ja tekoälyn antamaan määritelmään. Me kun olemme yksimielisiä lopulta vain tekoälyksi nimetyn algoritmien tavasta oivaltaa ja määrittää käsitteitämme. Itse olen taas puolestani rakentanut vuosikymmenten aikana oman tapani tulkita niitä käsitteitä, joista nämä algoritmit muodostuvat. Sen tulisi olla meille kaikille sama – ”Idem omnibus”.

Kielemme sen sijaan on kaiken aikaa muuttuva ja saa myös uusia käsitteitä. Elävä kieli on rikkautta ja sen tutkiminen on oma tieteenalansakin. Alan tutkijat tunnistaa maailmankuvastaan, joka on pääsääntöisesti humanistinen. Sen sijaan algoritmien kanssa työtään tekevät ovat usein lähempänä luonnontieteiden ja eksaktin matematiikan tarjoamia rajoja, eivätkä aivan vähästä ole kieltään muuttelemassa. Kun sellaista tapahtuu, kyseessä on vähintään paradigmainen ja maailmankuvamme muuttava tapahtuma. Sellainen tapahtuma, jossa maailmankuvamme muuttuu, liittyy aina myös valtaan ja sen käyttöön. Tätä valtaa taas vahdittiin ja vahtijaa kutsuttiin vallan vahtikoiraksi, mediaksemme. Sen täydellisimmässä muodossa – ”In optima forma.”

Vallan vahtikoirasta on tullut koirana noutaja, otsikoi Saska Saarikoski tämän päivän Helsingin Sanomien kolumninsa (HS 11.01. 2024). Saarikoski on lehden pääkirjoitus- ja mielipidetoimituksen esihenkilö. Hänet muistetaan myös isästään, kirjailija Pentti Saarikoskesta. Koska olen   iältäni lähempänä Penttiä kuin Saskaa, molempia ahkeraan lukenut, Saskan kirjoitus pysäyttää minut pohtimaan mediamme tilaa. Onko media todellakin menettänyt entisen portinvartijan roolinsa ja muuttunut uusien voimien kaikukammioksi?  Vai voisiko se olla ikään kuin uudessa syntymisen tilassa – ”In statu nascendi.”

Vääristelläänkö toimittajien työtä ja juoksutetaanko aiempaa vahtikoiraa noutajakoiran tapaan sille sopivaa kapulaa heittäen? Pentin kirjoittamana Saskan kirjoitus olisi saanut erilaisen vastaanoton 1970-luvun puolelle siirtyen. Seuraava vuosikymmen muutti jo kaiken. Olen näistä vuosikymmenistä kirjoittanut. Muuttanut samalla tapaani kirjoittaa tultaessa 2000-luvulle. Vaikeudet usein kiihottavat älyä – ”Ingenium mala saepe movent.” (Ovidus).

Luonnontieteilijästä tuli poikkitieteinen tutkija, mutta samalla algoritminsa hallitseva harhapolkujen haistelija. Humanisti ja ihmistieteilijä (human science) käyttää kokonaan erilaista paradigmaista maailmankuvaakin kuin luonnontieteilijä (natural science). Ei Yhdysvalloissa aikanaan syntynyt tieteiden suuri sota turhanaikainen ollut (Big Science War).   Ei humanisti tunne algoritmeista, tietokoneen ja luonnontieteitten suurista ihmeistä tuon taivaallista. Se vähän minkä ymmärrät, lukiossa ehkä opitun, voit heittää roskakoriin silloin, kun kyse on tieteestä ja vuodesta 2024 algoritmeineen, robotiikan ja tekoälyn maailmastamme. Se mitä poliitikot haistelevat, totuutena vakuuttavat, on tuoksuna kokonaan muuta kuin mihin tiede kykenee. Horatiusta lainaten, siinä ikään kuin kaikki vanha palautetaan alasimelle. – ”Incudi reddere.”

Yhä useammat saman kapulan perässä juoksevat vääristelevät vahtikoiran työtä, koirat ovat tuoksuineen väärän paistin perässä tai kuono on käynyt monille tuoksuille turraksi. Maailmankuvaa ympäröivät kuplat paisuvat ja voimistuvat, yhä useammat kuonot ja tuoksut vahvistavat samoja, myös valheellisia tuoksuja ja muistuttavat romaania parfyymistä, ylivertaisesta tuoksusta ja sen valmistajasta. Ylivertainen tuoksu ja sen omalaatuinen valmistaja, parfymööri, joutui lopulta itse oman tuoksunsa vangiksi. Hänet syötiin elävältä.  Muuten täysin tuoksuton tapaus ja kenenkään huomaamaton. Nerous on lahja, oppiminen ilo. – ”Ingenium munus, discere gaudium!”

Jos media noutaa ajattelematta sille heitetyt kepit, sitä käytetään hyväksi, mutta jos se alkaa liikaa ajatella, miksi mikäkin keppi on heitetty tai kenen kepit se noutaa, mediaa syytetään puolueellisuudesta, epäilee Saarikoski. Hän ei ole joutunut vielä oikean parfymöörin keittämän keitoksen ansaan. Tätä ylivertaista tuoksua vasta valmistellaan. Siinä välissä pitäisi löytää tilaa oman ajattelun ohella vaatimattomille, jo entuudestaan tutuille parfymöörien tusinatuoksuille. Siinä todellinen toimittaja tunnistaa yhä vähemmän yhä enemmästä ja nuoret tieteilijämme vastaavasti yhä enemmän yhä vähemmästä. Juuri nämä erot, vaikeudet, kiihottavat älyämme. – ”Ingenium mala saepe movent.” (Ovidus).

Tieteiden välinen, monitieteinen, saati saman henkilön hakema ja monta väitöskirjaa vaativa poikkitieteellinen käy kaupaksi vain avustavan robotiikan ja tekoälyn tuotteena sitä markkinoiden. Kun uutinen ei kelpaa Helsinkiin, varmasti se otetaan vastaan siellä, mistä se on ennenkin palautunut kiertoteitä kohti Pohjolaa ja sen periferiaa.  Ei mitään uutta auringon alla. Mennyt vuosikymmen oli kymmenen hallituksen aikaa. Huonot hallitukset eivät hallitse pitkään. – ”Iniqua numquam regna perpetuo manet. (Seneca).”

Mitä paradigmalla sitten tarkoitetaan? Sen sijaan että kysyisin sitä alati muuttuvan Wikipedian kirjoittajan mielipidettä kysellen, turvaudun luotettavampaan tekoälyyn varmistaakseni määritelmän myös suomenkielisen tulkinnan, ja juuri tälle hetkelle tammikuun alussa vuonna 2024. Minä kun oletan tuon määritelmän olevan saman kuin itselläni ja etenkin sillä presidenttiehdokkaalla, jota äänestän vaaleissamme. Tietäen kuinka maailma elää nyt toivon ja pelon välillä. – ”Inter spem et metum.”

Meillä kun on oltava yhteinen käsitejärjestelmä, sekä minulla ja presidentillä, joka Suomessa ja globaalisti hoitaa maamme muuttuvaa asemaa, rinnallaan minulle ja omille oppilaillenikin tuttu maailmankuva, sen ylläpitäminen ja tarvittaessa sen puolustaminen kansallisen olemassaolomme perustana. Kielisotien aika oli ja meni sekin, eikä tieteen suureen sotaan ole siihenkään aihetta enää palata (Big Science War). Muista sodistamme nyt puhumattakaan. Muistaen kuinka viha on vain lyhytaikaista mielipuolisuutta. – ”Ira furor brevis est.” (Horatius).

Mitä paradigmalla tarkoitetaan?

Kysyttäköön sitä robotiikalta ja samalla pari muuta myös juuri käynnissä olevaa presidentinvaalia koskevaa kysymystä. Presidentti kun vastaa ulkopolitiikastamme, toki siitäkin yhdessä demokraattisen poliittisen järjestelmämme kanssa yhteistuumin.

ChatGPT 3.5

Mitä paradimainen käsitteen tarkoittaa Suomessa ja kielellämme?

ChatGPT

Suomessa termi ”paradigma” liittyy usein tieteenfilosofiaan ja tieteelliseen tutkimukseen. Paradigma voi viitata vallitsevaan teoreettiseen kehykseen tai näkökulmaan, joka ohjaa tutkijoiden ajattelua ja tutkimuksen suuntaamista tietyllä tieteenalalla.

Esimerkiksi tietyn tieteenalan paradigma voi määrittää, mitä pidetään hyväksyttävinä tutkimusmenetelminä, käsitteinä ja teorioina. Kun tutkijat jakavat yhteisen paradigman, se helpottaa kommunikaatiota ja ymmärrystä tietyn tieteenalan sisällä.

Käsitettä ”paradigma” voidaan käyttää myös laajemmin tarkoittamaan ajattelutapaa tai näkökulmaa, joka hallitsee tietyn yhteiskunnallisen ryhmän tai ajanjakson ajattelua. Esimerkiksi kulttuuriset, poliittiset tai sosiaaliset paradigmat voivat vaikuttaa siihen, miten yhteiskunta näkee ja käsittelee erilaisia asioita.

Yleisesti ottaen paradigma viittaa siis tietyn ajattelutavan, mallin tai kehyksen käyttöön, joka ohjaa ajattelua ja toimintaa tietyllä alueella.

Muuttuuko käsite ”paradigma” (maailmankuva) siirryttäessä kielialueelta toiselle?

ChatGPT

Käsite ”paradigma” voi muuttua tai saada erilaisia painotuksia siirryttäessä kielialueelta toiselle, erityisesti kulttuuristen ja kielellisten erojen vuoksi. Kielillä on usein omat vivahteensa ja konnotaationsa, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten käsitteitä ymmärretään eri yhteisöissä.

Tieteellisessä kontekstissa paradigman käsite on kuitenkin usein universaali ja pysyvä monilla kielillä, sillä se viittaa tietyntyyppiseen tieteelliseen ajatteluun ja teoreettiseen kehykseen. Kuitenkin, kun käsitteitä käytetään yhteiskunnallisissa tai kulttuurisissa konteksteissa, voi olla eroja siinä, miten paradigma ymmärretään tai mitä siihen liitetään.

Esimerkiksi, kun puhutaan maailmankuvasta (worldview), voi olla kielellisiä ja kulttuurisia eroja siinä, mitä tällainen käsite kattaa eri kielialueilla. Käsitteen käyttötavat ja merkitykset voivat vaihdella kulttuurista toiseen, ja jotkin kulttuuriset käsitykset saattavat olla vaikeasti käännettävissä suoraan toiseen kieleen.

On aina tärkeää ottaa huomioon kulttuuriset kontekstit ja kielierot käsitteitä tulkittaessa eri kielialueilla. Tämä auttaa varmistamaan, että viestintä säilyy tarkkana ja tarkoituksenmukaisena eri kulttuurisissa ympäristöissä.

Voivatko maailmankuvalliset (paradigmaiset) kielelliset erot ja muutokset aiheuttaa konflikteja, väärinymmärryksiä, ja siten jopa sotia?

ChatGPT

Kyllä, maailmankuvalliset tai paradigmaiset kielelliset erot voivat aiheuttaa konflikteja, väärinymmärryksiä ja jopa sotia. Kielelliset ja kulttuuriset erot voivat muodostaa esteitä tehokkaalle viestinnälle, mikä saattaa johtaa väärinymmärryksiin ja konflikteihin.

1. Väärinymmärrykset: Kulttuuriset erot voivat ilmetä eri tavoin käsitteissä, eleissä, arvoissa ja normeissa. Tämä saattaa johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset eivät ymmärrä toistensa tarkoituksia tai tuntevat olonsa väärinymmärretyiksi.
2. Konfliktit: Kulttuuriset ja kielelliset erot voivat luoda kitkaa eri yhteisöjen välille. Kun nämä erot yhdistyvät poliittisiin, taloudellisiin tai resurssien jakamiseen liittyviin kysymyksiin, ne voivat kärjistyä konflikteiksi.
3. Historialliset konfliktit: Joissakin tapauksissa kulttuuriset ja kielelliset erot ovat olleet osallisina historiallisissa konflikteissa ja sotatilanteissa. Esimerkiksi kansallisuuskysymykset ja kieliriidat voivat olla syitä konflikteille.
4. Identiteetti ja arvot: Kielelliset erot voivat myös liittyä vahvasti identiteettiin ja arvoihin. Jos näitä arvoja ei ymmärretä tai kunnioiteta, se voi johtaa konflikteihin.

On tärkeää pyrkiä ymmärtämään kulttuurisia ja kielellisiä eroja sekä edistää avointa kommunikaatiota ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Diplomatia, kulttuurivaihto ja kielitaito voivat olla tehokkaita välineitä vähentääkseen mahdollisia väärinymmärryksiä ja konflikteja eri kulttuurien välillä.

Voitko esittää esimerkkejä tällaisista konflikteista jopa sotiemme syynä?

ChatGPT

Kyllä, monissa historiallisissa tapauksissa kulttuuriset, kielelliset ja maailman kuvalliset erot ovat olleet osallisina konflikteissa ja sotien syissä. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä:

1. Kansallisuuskysymykset ja hajoavat valtiot: Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla toi esiin monimutkaisia kansallisuuskysymyksiä. Eri etniset ryhmät, joilla oli erilainen kulttuurinen ja kielellinen tausta, pyrkivät itsenäisyyteen, mikä johti konflikteihin, kuten Bosnian sotaan.
2. Kielikonfliktit ja kansalliset jaot: Belgia on esimerkki maasta, jossa kielikonfliktit ovat vaikuttaneet politiikkaan ja yhteiskuntaan. Vallonien ja flaamien väliset erot ranskan ja hollannin kielessä ovat aiheuttaneet poliittista epävakautta ja separatismia.
3. Kulttuuriset ja uskonnolliset erimielisyydet: Lähi-idän monet konfliktit ovat osittain johtuneet kulttuurisista ja uskonnollisista eroista. Israelin ja Palestiinan konflikti, sekä muiden alueen konfliktien taustalla vaikuttavat monet eri tekijät, kuten etniset ja uskonnolliset erot.
4. Kolonialismin perintö: Monissa Afrikan ja Aasian maissa kolonialismin perintö on aiheuttanut konflikteja. Rajat, jotka määriteltiin usein keinotekoisesti ilman huomioon otettavia kulttuurisia ja etnisiä eroja, ovat voineet aiheuttaa jännitteitä ja konflikteja.
5. Kieli- ja kulttuuripolitiikka: Kielen ja kulttuurin suojeleminen tai edistäminen voi olla konfliktien aihe. Esimerkiksi Quebecin separatistiliike Kanadassa liittyy osittain ranskankielisen identiteetin suojelemiseen.

Näissä esimerkeissä kulttuuriset ja kielelliset tekijät ovat olleet osa monimutkaista kokonaisuutta, joka on vaikuttanut konfliktin syntyyn. On kuitenkin tärkeää huomata, että konfliktien syiden taustalla voi olla monia muita tekijöitä, kuten taloudellisia, poliittisia ja historiallisia seikkoja.

Onko olemassa tehokkaita keinoja estää tai ratkaista tällaisia liki paradigmaisia konflikteja sekä niiden aiheuttamia sotia?

ChatGPT

Estääkseen tai ratkaistakseen liki paradigmaattisia konflikteja sekä niiden aiheuttamia sotia, tarvitaan monitahoista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon kulttuuriset, kielelliset, historialliset ja poliittiset näkökulmat. Tässä on muutamia tehokkaita keinoja:

1. Diplomatia ja neuvottelut: Kansainvälinen diplomatia ja neuvottelut voivat tarjota foorumin eri osapuolille käsitellä konflikteja rauhanomaisesti. Kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet Kansakunnat, voivat tarjota neutraalin foorumin ja välineitä konfliktien ratkaisemiseen.
2. Kulttuurivaihto: Kulttuurivaihto-ohjelmat voivat auttaa lisäämään ymmärrystä eri kulttuurien välillä. Kun ihmiset oppivat toistensa kulttuurista ja kielestä, se voi edistää empatiaa ja vähentää ennakkoluuloja.
3. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen: Kansalaisjärjestöt voivat toimia välittäjinä ja edistää rauhanomaista vuoropuhelua. Esimerkiksi rauhanjärjestöt voivat auttaa rakentamaan siltoja yhteisöjen välille ja edistää konfliktien ennaltaehkäisyä.
4. Koulutus ja tiedotusvälineet: Koulutus voi olla avainasemassa muuttaessaan kielteisiä asenteita ja vahvistaessaan ymmärrystä monimuotoisuudesta. Medialla on myös suuri vaikutus, joten vastuullinen ja monipuolinen tiedotusvälineiden käyttö voi auttaa vähentämään konfliktien lietsontaa.
5. Kansainväliset välittäjät: Kansainväliset yhteisöt ja välittäjät voivat tarjota apua ja tukea konfliktien ratkaisemisessa. Esimerkiksi kansainväliset rauhan turvaajat voivat auttaa ylläpitämään turvallisuutta ja tukemaan rauhanprosesseja.
6. Konfliktien ennaltaehkäisy: Varhainen puuttuminen ja konfliktien ennalta ehkäisy ovat avainasemassa. Tämä voi sisältää varhaisia varoitusjärjestelmiä, konfliktien syiden tunnistamista ja kestävän kehityksen edistämistä.

On tärkeää huomata, että jokainen konflikti on ainutlaatuinen, ja siksi yksi yleispätevä ratkaisu ei välttämättä sovi kaikkiin tilanteisiin. Usein tarvitaan monimutkaisten tekijöiden kokonaisvaltainen huomioiminen ja pitkäaikainen sitoutuminen rauhan edistämiseen.

Elämme globaalissa maailmassa, jota kiusaavat ilmastomuutokset ja monet muut hyvin suuret mm. väestöräjähdykseen liittyvät konfliktit sekä parhaillaan käynnissä olevat sodat. Miten niihin voisi puuttua ja välttää niiden joko leviäminen tai uusien syntyminen? Tuhannen taalan kysymys. Nobelin arvoinen vastaus.

ChatGPT

Ilmastonmuutokset, väestöräjähdys ja sodat ovat valtavia haasteita, jotka vaativat maailmanlaajuista yhteistyötä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja. Vaikka ei ole yksinkertaista vastausta, alla on joitakin keskeisiä tekijöitä ja ehdotuksia, joita voitaisiin harkita:

1. Ilmastonmuutokset:
   1. Pariisin ilmastosopimus: Maailman maiden yhteistyö Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa on olennainen askel. Lisääntyvä ponnistelu päästöjen vähentämiseksi ja sopeutumiseksi ilmastonmuutoksiin on tärkeää.
   1. Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen: Investoinnit ja panostukset uusiutuvaan energiaan ovat keskeisiä. Kansainvälinen yhteistyö teknologian jakamiseksi ja kehittämiseksi voi nopeuttaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen.
2. Väestöräjähdys:
   1. Naisten koulutus ja terveydenhuolto: Koulutus ja terveydenhuolto, erityisesti naisten ja tyttöjen keskuudessa, voivat vaikuttaa positiivisesti väestönkasvuun. Tämä voi sisältää perhesuunnittelun, seksuaali- kasvatuksen ja naisten itsemääräämisoikeuden tukemisen.
   1. Köyhyyden vähentäminen: Köyhyyden vähentäminen voi myös olla tehokas keino hillitä väestöräjähdystä, sillä taloudellisen turvallisuuden paraneminen voi liittyä alhaisempaan syntyvyyteen.
3. Sodat ja konfliktit:
   1. Diplomatia ja neuvottelut: Kansainväliset ponnistelut rauhanomaisen diplomatian ja neuvottelujen edistämiseksi ovat ensisijaisen tärkeitä. Konfliktien ehkäisy ja varhainen puuttuminen voivat estää niiden leviämistä.
   1. Kansainvälinen humanitaarinen apu: Konfliktialueilla on tärkeää tukea humanitaarisia toimia ja auttaa ihmisiä selviytymään vaikeista olosuhteista. Tämä voi edistää vakautta ja vähentää konfliktien jatkumisen riskiä.
   1. Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen: Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen rauhanprosesseihin ja konfliktien ratkaisemiseen voi tuoda esiin eri näkökulmia ja edistää kestävää rauhaa.
4. Maailmanlaajuinen hallinto ja yhteistyö:
   1. Kansainvälinen yhteistyö: Maailmanlaajuiset kysymykset edellyttävät maailmanlaajuisia vastauksia. Yhteistyö eri maiden, järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan välillä on elintärkeää.

On tärkeää huomata, että nämä kysymykset ovat monimutkaisia ja keskenään liittyviä. Kestävien ratkaisujen löytäminen vaatii monipuolista ja pitkäaikaista sitoutumista kaikilta sidosryhmiltä. Nobelin rauhanpalkinto on historiallisesti myönnetty henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat tehneet huomattavia ponnisteluja rauhan ja konfliktien ratkaisemisen hyväksi.

Lämmin kiitos Nobelia enteilevästä alusta rakentaa rauhaa Tellukselle.

ChatGPT

Kiitos ystävällisistä sanoista! Rakentava rauhan ja kestävän tulevaisuuden tavoittelu on tärkeää, ja toivon, että maailma pystyy yhä enemmän liittämään voimansa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai jos voisin auttaa jollakin muulla tavalla, älä epäröi kysyä.

Ille crucem sceleris pretium tulit, hic diadema. – Toinen on saanut rikoksestaan rangaistukseksi ristiinnaulitsemisen, toinen kruunun. (Juvenalis)

Ibnoratio futurorum malorum utilior est quam scientia. – Hyödyllisempää kuin tieto tulevista onnettomuuksista on olla tietämättä niistä. (Cicero).

Imponit finem sapiens et rebus honestis. – Viisas on asettanut rajat myös hyveille. (Juvenalis).