Olympialaiset kisat on kohta kisailtu ja on aika tehdä yhteenveto. Suomalaiset saivat odotetut mitalit, noin kymmenesosan siitä mitä naapurit Pohjolassa. Suomessa mitalit keräsi pari pientä pitäjää ja yksi perhe Savosta, tarkemmmin Ylä-Savosta. Ei toki Kuopiosta tai Oulusta, joka on sudettisavolaista seutua Kainnun tapaan. Suuroulu kulttuurikaupunkinamme jäi ilman mitaleja tai edes pistesijoja. Olympialaiset on tapa mitata klustereitten toimivuutta ja kulttuurin syvyyttä kansainvälisesti. Oululta olisi odottanut komeita näyttöjä puolen Suomen pääkaupunkinamme.
Hämeessä Tampere ja Pirkanmaa, Lahti ja Päijät-Häme, Hämeenlinna ja Kanta-Häme jäivät ilman pistisijojakin. Turun ja Varsinais-Suomen tai Porin ja Satakunnan suunnalta jotain ehkä odottikin mutta tulos oli sama kuin Seinäjoelta tai Vaasata Pohjanmaalta. Ei edes pistesijoja.. vain tuttua uhoamista sosiaalisissa medioissamme. Siinä nämä seutukunnat ovat taitavia. Uhoamista saa seurata jopa maan rajojen takanakin.
Pääkaupunkiseudulta nyt kukaan ei mitää odottanutkaan. Kymi-Karjalasta ja etenkin Lapista olemme saaneet joskus mitaleja mutta ei nyt enää. Koillismaan tai Torinionjokilaaakson hiihtäjät ovat menneen maailman susia hekin. Lentopallokin ja jääkiekko näyttää olevan savolaisten varassa ja maaseutupitäjistä lähtöisin. Ovat verkottuneet ja klusteritalous sekä politiikka on Niskasille tuttua. Sama parin tuhannen ihmisen pitäjä hoitaa myös metsäkoneemmekin maailmalle.
Kun klusteroituminen on luonteeltaan vielä globaalia, uuden maailmansodan käynnistäminen käy mahdottomaksi polttamatta samalla omat sillat ei vain takanaan vaan myös altaan. Pandemia pani meidät pohtimaan tämän klusteriajan merkitystä ja huomasimme olevamme jälkijunassa. Se miten pahasti, järkytti sektorihallinnon suhareiden aluehallinnon toimimattaomuuden. Klusterit olivat unohtuneet sektorisuhareilta ja eikä kansa vaivautunut edes heidän vaaleihinsa. Eihän kansa sokeaa ja oppimatonta ole Suomessakaan vuonna 2022. Cluster policy on tuttu käsite kaikille.
Hallitus ei ole Savosta vaan pääkaupunkiseudulta ja näistä suurimmista keskuksistamme koottu kujeilija. Kun sekoilet aikasi siellä ja esiinnyt sankarina, kärähdät moraaliltasi epäilyttävänä kuiten brittien ruokottomasti käyttäytyvä tukankuontalo juhlijana. Ei edes imperiumin rappio pelasta sellaista menoa pidemmän päälle kasalaisyhteiskunnassa ja sen klustereissamme.
Imperiumin aika kun on auttamatta ohi ja ranskalainen otti paikan saksalaiselta naiselta Euroopan johdossa. Hyvä niin ja onnea käsitteelle ”Cluster Policy”. Se sitoo myös Venäjän, Kiinan, Japanin, Europan ja Yhdysvaltain kädet. Aivan riippumatta siitä ovatko ne republikaanin tai demokraatin, Kain tai Abelin kädet tai jalat. Jaakobin pojatkin sukukuntineen joutuivat lopulta verkottumaan ja klusteroitumaan. Uusi klusteriyhteiskuntamme on vain tänään digikulttuurissaan reaaliaikainen, luova ja innovatiivinen, eikä se jää odottamaan hybridiyhteiskunnan kouristeluun jääneitä hitaita jälkiomaksujia tai jarrumiehiä ja -naisia. Koirat haukkuu karavaani kulkee. Suomessa tätä menoa kohti uusia pettymyksiä.