Koronan akuutein vaihe on takana ja sen hoidon kipupisteitä on alettu purkaa professoreiden johdolla. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raportti on saanut medioissamme eniten huomiota yritystukineen, elvytyksineen ja sopeutuksineen. Sopeutustarve on minimissäänkin 3-4 prosenttia bruttokansantuotteestamme.
Elvytyksessä mukana ovat perinteiset infra- ja asuntorakentaminen. Osaamista ja tutkimusta varmasti odotetaan samalla kun ensiapua annetaan pelastettaville yrityksillemme. Liikevaihto on pudonnut ja monelta pienyrittäjältä loppunut kokonaan.
Kaksi ääripäätä suurista ovat telakat ja viestintäteollisuus, telakat uhanalaisin kun taas Nokia voi hyötyäkin. Sopeutus taas merkitsee menojen supistamista ja verotuksen kiristämistä. Jos työllisyysaste saadaan nousemaan, sosiaaliturva uudistumaan, yritystukien leikkaaminen onnistuu jne. verotuksen kiristyksen tarve luonnollisesti vähenee.
Sopeutus käynnistyy kuitenkin vasta vuonna 2023 ja jatkuu seuraavan hallituksen aikana. Toimien pohdintaan nimitetään varmasti työryhmä jos toinenkin. Käsite oikeudenmukaisuus tulee toistumaan. Kipupaketiksi nimetty on tuskallista luettavaa nykyiselle hallituksellemme ja seuraavaan pyrkiville puolueillemme.
Pelko maailmantalouden finanssikriisistä on todellinen. Kun takana on menetetty vuosikymmen rakennemuutoksemme kimpussa, edessä on toinen samanlainen. Sopeutumistoimia ei voi jättää tuleville sukupolvillemme. Tässä mukana ovat myös kuntamme ja niiden kyky oivaltaa, miten maa ja maailma makaa. Ilmastomuutos ei ole siirtynyt sekään vaan odottaa uusia rakenteellisia toimia.
Arviot koronan torjunnasta, kuten minkä tahansa kriisin hoidosta, tehdään yleensä jälkikäteen ja samalla pohtien, missä meni vikaan. Tämä on aivan normaali käytäntömme korjaten virheet myöhemmän varalle. Tasavallan presidenttikin taisi jotain mainita mutta erittäin varovasti. Kaikki samasta syystä, myös oppositiomme.
Poikkeustilan kohdalla menetellään näin. Sota-aikana median propaganda on kovin erilaista kuin rauhan aikana. Se että sota hävitään tulee sitten monelle yllätyksenä. Propagandakoneisto on eri asia kuin kriittinen journalismi.
Jos professoreiden arviot olisivat tänään koronan hoidosta koko ajan kiitteleviä ja ylistäviä, silloin syntyisi epäilemättä kysymyksiä heidän pätevyydestään ja samalla myös yhteiskuntajärjestyksemme tila arvioitaisiin maailmalla kaikkea muuta kuin demokraattiseksi sivistysvaltioksi.
Sama pätee kriittiseen journalismiinkin. Nyt Vihriälän ohella äänessä ovat olleet etenkin professorit Jari Stenvall ja Lasse Lehtonen medioissamme. He ovat käyneet läpi kriisin aikaista toimintaamme ja sen kipupisteitämme. Se kun kuuluu heidän työhönsä. On hyvä että tämäkin osa on kunnossa ja viran hoitajat hereillä.
Havaintoja professoreiden haastattelusta yleisradiossamme ja television kanavilla tiivistäen kymmenen kohtaan:
1) Johdon vastuu ja sitä pakoilu (pääministerin kaslia). 2) Suoraviivaisempi johto sekavan rinnalle (pois poliittiset virkamiehet). 3) Tilannekuva on ollut sekava, tieto ja resurssit eivät vastanneet todellista ja tehtiin outoja ratkaisuja. 4) Tilannekuvan on oltava kunnossa ja operaatiot sen mukaisia. 5) Sekava ministeriryhmä ja outo kokonaiskuva sekä professori Stenvallin että Lasse Lehtosen kuvaamana. 6) Tilannekuva ja siitä syntyvä tieto resursseista olivat virheellisiä. Näin operaatiot ovat nekin kokonaiskuvasta tuntemattomia. 7) Johdon olisi tullut olla suoraviivaisempi ja ilman nykyisiä ”siiloja” sekä vastuun kanto suoraan valtioneuvoston kanslialle ja pääministerille. Hän ei voi siirtää sitä poliittisille virkamiehille tai kansliapäällikölle. 8) Nyt auttoi syrjäisyys. Suomeen hitaasti saapunut korona viruksena ja kansalaisten tapa toimia poikkeuksellisen kurinalaisesti sekavassakin tilanteessa. 9) Jos kyseessä olisi ollut tuberkuloosin kaltainen sairaus, kukaan ei olisi alkanut istuttaa sitä koko kansaan, vaan torjunut tehokkaasti, puhumatta käsitteillä, jotka liittyvät taudin levittämiseen koko kansaan. 10) Kukaan meistä ei tiedä millainen virus korona on ja miten se käyttäytyy. Se on pyrittävä torjumaan TÄYDELLISESTI. Tästä ei saa olla spekulatiivisia laskelmia ja arvioita.
Professori Lehtosen esittämät asiantintijalausunnot ovat uskottavia. Me suomalaiset tapaamme nyt 70 % vähemmän muita ihmisiä kuin ennen koronaa ja ikäihmisten kohdalla luku on luonnollisesti paljon murskaavampi. Sen merkityksen on oltava dramaattisen ja jäljet näkyvät myös kauan. Tämä koskee myös tapaamme tavata aiemmin meille tuttuja ja meitä hoitaneita lääkäreitäkin. Ei vain pankinjohtajia tai palvelun tarjoajia, kuntiemme poliitikkoja tai virkamiehiämme, äitejä ja sukulaisiamme.
Oikein hyvää Eurooppa-päivää sekä äitienpäivää poikkeusoloissamme se nyt viettäen. Molempien kohdalla näkyy dramaattisella tavalla akuutti koronakriisi ja sen tulevat toimet hybridiyhteiskuntamme korjaamisessa kohti uutta yhteiskunnallista vaihetta. Historiankirjoitus antaa sille aikanaan nimensä. Samoin meille sekä kiitosta että kritiikkiä. Uskon että meitä myös ymmärretään.