Mediat avaavat vähin erin Kuopion murhenäytelmää. Tapamme pohtia koulusurmia on suomalainen. Vielä 1950- tai 1960-luvulla koulusurma koulussamme Savossa, Iisalmessa, olisi johtanut poikkeusoloihin Ylä-Savossa ja koulu olisi lakkautettu. Aivan riippumatta siitä, että tuohon aikaan kiusaaminen ja aggressiivinen käyttäytyminen, suurten ikäluokkien aiheuttamat häiriöt, olivat paljon nykyistä yleisempiä.
Päihteet ja itsemurhaluvut olivat sotasukupolven tuotetta ja ympärillä liikkui koko ajan sodan vammauttamia ihmisiä. Nuoret olivat epigeneettisesti perineet vaurioita, jotka korjautuivat vasta seuraavan sukupolven aikana. Kuri oli koulussa, poikalyseossa, poikkeuksellisen ankara. Opettajilla oli enemmän ongelmia kuin lapsilla.
Mitä sitten tapahtui Kuopiossa Minna Sillapään päivänä ja eduskuntamme keskustellessa tuttuun tapaansa välikysymyksestä. Sitä ei pienet asiat silloin häirinneet ja puhemiehistön ykkönen, Matti Vanhanen oli sairauslomalla. Perussuomalaista puhemiehen ensimmäistä varamiestä kukaan ei olisi kuunnellut. Puheet pidettiin ja lisättiin alkuun pahoittelut ja osanotot Kuopion suuntaan. Se riitti heille ja sen jälkeen saimme seurata lahjakkaita puhujiamme Jumalan armosta.
Olen kehottanut lukijoitani pohtimaan ja ajattelemaan itsenäisesti. Käyttämään omia aivojaan. Opiskelemaan ajattelun jaloa taitoa. Niin nytkin. Miksi kävi kuten kävi ja olisiko voinut toimia toisin jo paljon aiemmin? Miksi pelkkä syvä suru ja pahoittelu ei auta juurikaan saamaan lisää lapsia tai lopettamaan kiusaaminen kouluistamme? Lähdetään siis median tiedoista ja pohditaan yhdessä, millainen oli tämä surmaajan kuva medioitamme nyt lukien.
Surmaaja oli lahjakas, stipendi äidinkielen lahjoista, miellyttävä, suomalaiseen tapaan hiljainen, poikkeuksellisenkin normaali ja älykäs, useampia laudatureita, jostakin syystä häntä kiusattiin vuosia. Miksi suomalaista kiusataan, jää sinun pohdittavaksi.
Mieti ja analysoi, mistä oli kyse aikuisen oikeasti, ja minkä vuoksi yksilö ja yhteisö ovat eri asia ja miksi juuri 2000-luku toi mukanaan koulusurmat ja lapsiluvun, syntyvyyden romahduksen Suomessa. Opi ajattelemaan. Se on ihmisenä olemisen lahjoista ainut merkittävä ja muusta luonnosta poikkeava. Lapsiluvun laskuun kun löytyvät myös todelliset syyt, ei ne ensimmäiset ja helpoimmat lehdistä luettavat.
Koulusurmaaja oli ajatteleva ihminen. Ei hirviö, juoppo, eikä hullu, kuten epäilet. Hänen ympärillään hääräsi kyllä runsaasti sellaisia, joiden lahjat olivat vaatimattomia, kielellisesti köyhiä ja olivat siis kiusaajia, psykososiaalisen ympäristön tuotetta, joka oli ajautumassa fataaliin tilaan, surmiin. Olen joutunut seuraamaan näitä yhteisöjä ja niiden syntyä koko ikäni. Nyt eläkkeellä välttelen niitä. Se tekee suomalaisesta erakon.
Verbaalisesti lahjakas ei kiusaa. Hänellä on muuta tehtävää kiitos runsaan sanavarastonsa, mielikuvituksen. Mieti miksi perussuomalaisten puheenjohtajaa kiusattiin? Miksi häntä kiusataan myös tänään? Onko hän kielellisesti lahjakas tohtori? Onko hän väitellyt juuri kielistä? Onko sellainen ihminen analyyttinen ja pohtiva? Sinä vastaat nyt, en minä.
MIETI JA KÄYTÄ AIVOJASI. Kyllä tämä tästä ratkeaa. Mieti sukunimeä ja geenejämme. Tutkimusten mukaan me olemme, kaksoistutkimuksia tehden, geeniemme tuotteita. Emme ympäristön. Seuraa uusinta tiedettä ja luota siihen, älä omiin kokemuksiisi ja mediaan, sosiaalisen mediaasi. Tiede ei tyrkytä sinulle totuuttaan kuten poliitikot. Tiede muuttuu, poliitikon totuus ei muutu vaikka maailma ympärillä muuttuikin.
Kun lasket 1 + 1 yhteen saatko kaksi? Jumalat eivät pelaa noppaa. Kyse ei siis ole sattumasta ensinkään. Me emme korjaa asioitamme, epäkohdiksi kokemiamme silloin, kun oletamme kaiken olevan sattumaa tai kohtalon tuotetta. Johdatuskaan ei tuo kovin nopeita korjauksia. Ellemme ole sitä itse auttamassa. Näin kirkkoisät meitä neuvovat jos viisaita ovat.
Kohtalo oppina ei pidä paikkaansa luonnontieteissä ensinkään. Päivä oli Miina Sillanpään päivä. Hän oli syntynyt Siilinjärvellä. Mitä Siilinjävellä oli tapahtunut hieman aiemmin? Tuliko miljonäärejä? Siellä on muutakin kuin apatiittia. Ota selvää mitä se tarkoittaa. Kuka pääministereistämme ja juuri näkyvän viran saanut poliitikko sai kiistellyn viran siilinjärveläisenä? Jatka pohdintaasi ja käytä siinä aivojasi, omia. Ei minun tai muiden. Tämä on sinun korjattava.
Kuvittele olevasi siilinjärveläinen, savolainen Kuopion kyljessä. Pohjoisempana on Lapinlahti, Matin ja Liisan maisemat, huoltoasema, Juhani Ahon romaanit ja Iisalmi, Ylä-Savon kunnat. Mieti mitä on sosiaalimaantiede ja talousmaantiede sekä historia. Järvi-Suomen saariset maisemat ja rehevä, emäksisen maaperän savolaisille lahjoittama rikas luonto ja sen biologia, sosiaalinen ja taloudellinen rakenne. Heittäydy hetkeksi biologiksi ja sosiologiksi samaan aikaan. Älä psykologisoi lapsipsykologina. Se ei ole ongelmiemme ratkaisu ensinkään.
Millaista lehteä hän luki? Savon Sanomia vaiko Iisalmen Sanomia. Millainen sisäsyntyinen identiteetti hänelle syntyi jo varhain lapsena ja millainen maakuntalehden ja kirjallisuuden tuoma sepitteellinen identiteetti? Hän kun oli LAHJAKAS juuri kielissä. HÄN LUKI PALJON toisin kuin sinä. Käytä aivojasi ja saat avattua kyllä tämän tehtävän. Yhdistä luonnontieteitä ihmistieteisiin. Hän teki niin. Hänellä oli siihen AIKAA.
Hän ei ollut kukkona tunkiolla ja pinnallinen koulunsa tai luokkansa häirikkö ensinkään johtajuutta hakien. Siis pikemminkin introvertti kuin ekstrovertti. Introvertti palkitaan stipendillä, joka liittyy äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Häntä kutsuttiin medioissamme nimitellen ikävällä tavalla stereotyyppejä käyttäen NÖRTIKSI. Näin kaikki samalla tavalla nimitellyt leimattiin koulusurmaa pohtiviksi psykopaateiksi. Se ei ollut varmasti vahinko.
Oman aikamme media on kehno ihmisten leimaaja ja stereotyyppien rakentaja tahallaan. Se oli aikanaan hyvä renki rapotoijana ja nyt huono isäntä ja sytyttää tulipaloja niitä sitten myöhemmin sammutelleen. Se kylvää siemenen, pui viljan, erottelee jyvät akanoista ja esittelee sitten sinulle akanat. Tässä maailmassa, mediamaailmassa, nämä surmat tapahtuvat ja lapset jäävät syntymättä.
Kerrataan siis jo opittu. Jos koulussamme 1950-60 luvuilla olisi tapahtunut koulusurmia, se olisi vammauttanut meidät kaikki ja muistettaisiin maassamme ja maakunnassa, Iisalmessa, sulkemalla koulu. Mitä ihmettä on tapahtunut 2000-luvulle tultaessa? Jo neljäs koulusurma Suomessa. Maailman onnellisimmassa maassa, jossa ei synny kohta lapsia. Miten ne liittyvät toisiinsa?
Eduskunta ei edes pysähdy keskeyttämään tyhjää pulinaansa ja mediat kiinnostuvat asiasta hetkeksi. Ilmiö mainitaan maailmalla. Yhdysvaltain presidentti pahoittelee tapahtunutta Suomen presidentille. Onko tämä Suomessa siis jotain uutta normaalia???
Onko suomalaisten koulujen, opettajien ja vanhempien, varauduttava tähän uuteen normaaliin? Ihmettelemmekö aivan suotta sitä, ettei lapsia enää kohta synny ja käsite lapsuudesta, vanhuudesta, elämästä, ihmisenä olemisesta jne. määritellään uudelleen sekin? Onko meillä rohkeutta katsoa itseämme peilistä, millaisen yhteiskunnan olemme rakentaneet? Eikö siitä varoitettu ja kirjoitettu kirjojakin?
Miksi ne oli julkaistava Saksassa? Miksi saksalainen kustantaja hävitti ne eikä suomalainen poliisi suostunut tutkimaan syntyneitä rötöksiä? Saako poliisi sankaruutensa tavalla, jossa kaivataan vaikeasti vammautuneita nuoria ja psykososiaalisesti vammautuneita yhteisöjä? Onko se komeampaa ja näkyvämpää sankaruutta?
Onko se ainoa keino menestyä myös poliitikkonamme, luoda populistisia liikkeitämme ja punavihreitä vastinpareja niille? Onko tämä ikivanha tapa taas vallannut kansakunnat sekä sen kulttuurit ja kuinka kauan sitä on siedettävä? Käytä aivojasi, opi ajattelemaan. Olet osa tätä koko ajan syvenevää mediayhteiskuntaa, joko ratkaisu ongelmalle tai osa ongelmaa.