Kuntien yhteistyö ja Paavo Haavikon maailmankuva

Kuntien yhteistyö ja seutukaupunkiemme talousalueiden kilpailuttajat

04.08.2022

Kirjoitin Forssan Lehteen vastauksen aiempaan kolumnistin kirjoitukseen, jossa kiirehdittiin Forssan talousalueen kuntien yhteistyötä, yhden kunnan mallilla. Kirje on tekstini lopussa. Siinä on mukana Paavo Haavikkomaista ajattelua ja maailmankuvaakin.

Olen ajanut tätä samaa mallia useamman seutukunnan kohdalla ja keräten samalla aineistoa perustellen sillä oman aikamme kuntien tehtäviä ja niistä selviytymistä.

Ne löytyvät kyllä raporteistani ja lukuisista artikkeleista.

Lounais-Hämeen kuntayhteistyöllä on pitkät perinteet ja terveydenhuolloin ”Forssa malli” tunnettiin Suomessa. Nyt malli muuttui uuden maakunnallisen soten myötä ja samalla kuntien yhteistyö kuntaekosysteemissä, asiakasprosesseissa, elinkaaritarpeissa jne. tuli erityiseen käyttöön etenkin Lounais-Hämeen mallin kaltaisissa kuntaryppäissä.

Otin kirjoituksessani esille vain yhden – työnantajien ja työnhakijoiden TE-Palvelut ja niiden siirtymisen kuntien järjestämisvastuulle 2024. Tätä ennen meillä käydään kevään 2023 eduskuntavaalit.

Kuntien työllisyyden ratkaisumalli perustuu pohjoismaiseen
työllisyydenhoidon malliin, kuntakokeilujen kokemuksiin ja on luotu
kuntien edustajien kanssa vastaamaan erilaisten kuntien tarpeisiin. Kyse on kokonaan ”uudesta kunnasta” ja näin se esitellään mahdollisimman lyhyesti.

Palvelut yhden luukun periaatteella sekä työnhakijoille että työnantajille
• Kunnissa vahvaa ymmärrystä mm. asiakasprosesseista ja
elinkaaritarpeista.
Lisäarvoa kuntaekosysteemistä
• Kunnat voivat eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista,
työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä nykyistä
laajemmin
Yhteistyö kuntien ja valtion välillä
• Kansalliset järjestelmätason palvelut, kuten digijärjestelmät,
paikallisen työllisyyden hoidon tueksi
Yhteydet soten ja osaamisen palveluihin
• Vahvistamalla yhdyspintoja asiakaslähtöinen ja toimiva kokonaisuus
asiakkaille
Elinvoimainen ”uusi kunta”
• Kuntien työllisyyden ratkaisumalli yhdistää työnantajien ja
työnhakijoiden palveluita kuntien elinvoiman edistämiseen osana sote-
uudistuksessa tunnistettua uusi kunta –ajattelua.

Kirjoittaessani Suomen juhlavuoden kirjaa. ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100 – 100 short essays on the 100 selected works / Sata esseetä sadasta teoksestani” lainasin heti kirjan esipuheen ja abstraktin jälkeen Paavo Haavikkoa (1931-2008).

Synnyin samana vuonna 1951, jolloin muuan nuori ja vihainen mies, Paavo Haavikko kirjoitti ensimmäisen paradoksisen esikoiskokoelmansa ”Tiet etäisyyksiin”.

Täytin kolme vuotta kun ”Tuuliöinä” julkaistiin ja nelivuotiaana tavailinkin jo hänen kolmatta kirjaansa ”Synnyinmaasta”.  Vasta kaksi seuraavaa kuuluivat runoja lausuneen ja koulussa kiusatun pojan ohjelmistoon. Kiusaaminen ja runous kun kuuluivat vielä tuolloin käsi kädessä suomalaisen maaseutukoulun ohjelmistoon.

Rakastin Paavo Haavikkoa kuin isääni lapsena. Sain hänen töistään lohtua. Elin ja kasvoin Haavikon tuotannon mukana ja tulkitsin maailmaa hänen kauttaan. Sana EI SAANUT RUNOILIJALLA KIERTÄÄ TOTUUTTA, palvella valhetta, vakuutti Haavikko. Uskoin häneen. Olin lapsi ja lapsen usko ei jatku koko elikaartamme.

Haavikko on ylivertaisesti tunnetuin ja samalla tuotteliain suomalainen runoilija. Hän sai Nestadt -palkinnon vuonna 1984, joka jo enteili Nobelia. Olin tuolloin nuori tohtori ja professori Oulun yliopistossa.

Jännitin kuinka Haavikko ohitti Jorg Luis Borgesin, Jorge Amadon, Mohamed Didin, Ernesto Sabatan ja oli juuri Octavio Pazin kannoilla kohti kirjallisuuden suurinta tunnustusta.

Oma kokoelmani oli kustannettavana Kalevan kirjapainon Kustantamossa. Pieni kustantaja meni nurin ja käsikirjoitus on pöytälaatikossani. Lainailen sen sivuja joskus. Itseään saa lainata mainitsematta.

Muistellen samalla kuinka saman Maantieteen laitoksen talossa, Kalevan kirjapainossa, työskenteli päätoimittajana kirjoituksiani lehdessää julkaissut Teuvo Mällinen ja teknisen puolen insinöörinä muuan Antti Tuuri Pohjanmaalta.

Oman aikamme Tuuri tunnetaan kirjailijana, Pro Finlandia -mitalilla palkittuna vuonna 1985, Finland -palkinnolla vuonna 1997 ja Aleksis Kiven palkinnolla 2009. Antilla on ollut tuuria mukana.

Tänään Apu-lehti (4.8.2022) esittelee Antti Tuurin otsikoiden näyttävän artikkelin ”valokeilassa” otsikolla ”Oikeudentuntoinen ja äkkipikainen”. Olen kirjoittanut Tuurista useinkin ja tunnistan toki hänen pohjalaisuutensa savolaisena. Kirjailijaksi hänet veti vapaus -ja se, ettei kukaan pääse ryppyilemään. Apu-lehden kirjoitusta lainaten. Kukaan ei joudu sietämään niin paljon ryppyilyä ja pilkkaa kuin kirjailija.

”Paperi on aina yhtä valkea, kun sen kirjoituskoneeseen vääntää. Entisistä meriiteistä ei ole siinä kohdassa apua” kertoo Antti Tuuri ikään kuin käyttäisi edelleenkin muutakin kuin tietokonettaan ja sen muistia, sosiaalisen median tekstejä ja uuden teknologian tarjoamia robotiikan avustavia käsiä, alan insinöörikin nyt sattuu olemaan. Kirjailijalla on vapaus runoilla ja lainaan lopuksi juuri tietokoneeni löytämiä Paavo Haaviko keräämiä tai itse työstämiään aforismeja. Eivät ne toki kaikki Haavikon ole. Tekstejä lainataan ja aforismeja syntyy vain hiven sanajärjestystä vaihtaen, kääntäen vanha teksti päälaelleen.

Jotkut niistä ovat erityisen osuvia. Kaikkia en toki itse allekirjoittaisi tänään. Elämme erikoista vuotta, kevättä ja kesää kuin mitä ehkä koskaan aikaisemmin. Dramaattista ja ehkä traumaattistakin kesää 2022. Ehkä näistä aforismeista on jotain käyttöä myös omana aikanamme ja hetkellä, jolloin Yhdysvallat on juuri siunannut Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon. Aina on oltava yksi, joka pyrkii jäämään historiaan olemalla muiden kanssa eri mieltä. Niin oli nytkin.

Haaviko aforismeja:

• ”Abortti tarkoittaa suomen kielessä sikiönlähdetystä, mutta tuntuu vieraskielisenä sanana kauniimmin sopivalta lääkärin reseptiin. Se ei ole niin merkitsevä asia, se tarkoittaa vain erästä toimenpidettä. Melko tavallista.”
• ”Brecht on minusta aina ollut fasistinen kirjailija, tosin kommunisti.” (SSSK) – Bertolt Brecht
• ”Fascismi menee hyvin kaupaksi maailmassa. Sitä myydään nyt hyvin.” (SSSK) – Fasismi
• ”Historia opettaa kaksi varmaa asiaa: Hintoja ei voi säännöstellä ja kaikkea ei voi verottaa.” (SSSK)
• ”Historiallinen kehitys on tosi hidasta. / Joskus kestää vuosisadan / päästä viisikymmentä vuotta taaksepäin.” (SSSK)
• ”Hulluus kukkii keveästi.” (SSSK)
• ”Hyvin toimiva, täydellinen byrokratia on divisioona, joka ei hyökkää, koska jokainen sotilas huoltaa toistaan.”

• ”Ja rakkaus joka käy hyvin helposti, on unta.”
•  
• ”Johtajan asema tekee haltijastaan yksinäisen. Kansanjohtaja ei voi ruokkia kenenkään toiveita eikä pelkoja, eikä hän saa elää menneisyydessä. Hänen kohtalonaan on helposti se, että hänen kannattajansa ovat liiankin samaa mieltä hänen kanssaan, ja hänen vastustajansa eri mieltä nimenomaan hänen kanssaan, eivät ehkä niinkään asian kanssa.”
• ”Joku sentään vielä uskoo tavaraan ja rahaan, että edes varastaa.” (SSSK)
• ”Jos ei pankinjohtaja ole liikemiehen paras ystävä, niin se liikemies on itsensä pahin vihollinen ja kilpailija, ja huonosti sille käy.” (SSSK)
• ”Kaikki, kaikki uni on nähtävä valveilla silmin.” (SSSK)
• ”Kaikki maailman raha kulkee köyhien käsien kautta, ja jos ei kulkisi ei sillä olisi mitään arvoa.”
• ”Kapitalismissa verotus tekee saman kuin sosialismissa sosialismi: tekee kaiken mahdottomaksi.” (SSSK)
• ”Korko on rahan palkka. Kun se alennetaan, ei raha enää tee työtä. Se laiskistuu.”
• ”Koululaitos on samanlainen keksintö kuin konekivääri ja rautatielaitos, kaavamainen ratkaisu. Ei koululaitos anna tietoa, se ottaa sitä pois, se ottaa pois kosketuksen todellisuuteen, vähentää mahdollisuuksia tajuta todellisuus.”
• ”Kuka on sanonut, että perillinen on aina sukua?”
• ”Kun historian kirjoittaja tietää mitä kohti hän on menossa, hän ei voi olla kulkematta harhaan.”
• ”Kun päätökset ovat tärkeitä, ei niitten tekijöitä voi olla monta.”
• ”Mikään ei auta jos ihmiset tulevat epätoivoisiksi … Silloin niitä ei pidätä mikään sääntö tai uhkaus.”
• ”Mutta rakkaus muuttaa kaiken, aina ja heti. Kaiken se kärsii, kaiken se muistaa, kaiken se kostaa. Rakkaus.”
• ”On monta viisasta miestä, mutta ei toisaalta yhtään / hullua puuta.” (SSSK)
• ”Parodia on jo kauan ollut mahdotonta. / Ne tekevät sen itse.” (SSSK)
• ”Rotat lähtevät. Omistaja myy. Laiva uppoaa.” (SSSK)
• ”Sikiöt saavat ensimmäisenä ja viimeisenä kokemuksenaan huolehtivaisesta uudesta yhteiskuntaluokasta tuta murhaamisen”.
• ”Sitä ei rakasta yhtä naista, jos ei rakasta kahta naista yhtä aikaa.”

• ”Sodan ääni on ihmisen ääni.”
•  
• ”Suomalaisten oli vaikea käsittää että joku, esimerkiksi keisari, voisi rankaisematta rikkoa lakia.”
• ”Suuri hetki on se, kun sorretusta tulee sortaja. Silloin historia vetää henkeä ja alkaa esitelmöidä.” (SSSK)
• ”Tosi herkut ovat raakoja, osterit, lohi ja valta.”
• ”Totisesti, byrokraateilta palkasta puolet pois, / loput hirteen, hirteen loput.”

• ”Tuoksuu camembert, alasti pöydällä, kuin bordellin vessa.”
•  
• ”Ulkomaalaiset ovat aina epäilyttävää väkeä.” (SSSK)
• ”Vainoharhaisen maailmassa kaikki nähty on mielekästä.” (SSSK)
• ”Valta turmelee, ehdoton valta turmelee täydellisesti. Mutta valta ei, ihme kyllä, ole turmellut Suomen presidenttejä. Vallan odotus kylläkin monta sen viran odottajaa.”
• ”Vertaukset ovat yhtä valaisevia kuin pimeä hämärässä.” (SSSK)
• ”Yhteinen vihollinen on aina parempi asia kuin yhteinen ystävä.” (SSSK)
• ”Yleislakko on lakko muodoltansa, mutta sisällykseltänsä jotain muuta, määrittelemätöntä.” (SSSK)
• ”Äänestän kevättä, syksy tulee valituksi, talvi hallitsee.” (SSSK)

Kirjeeni Forssan Lehdelle:

Ilkka Kononen on oikealla asialla

Ilkka Kononen pohtii kolumnissaan ”Hynttyyt yhteen” hengessä, kuinka Lounais-Häme pärjäisi ilman kuntarajojaan. ”Uudessa tilanteessa kuntapäättäjillä pitäisi riittää rohkeutta vanhojen käsitystensä kyseenalaistamiseen ja asioiden perinpohjaiseen selvittämiseen. Ei tutkimus ainakaan väärä ja tarpeeton ole”, kirjoittaa Kononen ja on oikealla asialla.

Olkoonkin ettei kuntaliitokset ole patenttiratkaisu kaikkiin pulmiimme. Kuntayhteistyötä tutkineena ja klustereista kirjoittaneena tarjoan pohdinnan perustaksi juuri klustereita, oli sitten kyse taloudesta (cluster economy), politiikasta (cluster policy) tai taiteesta (cluster art). Kun nämä analysoidaan, siihenkin tarjoan klusterianalyysiä (cluster analyse). Googlaten nuo käsitteet voi tulla vakuuttuneeksi, etteivät nämä ole aivan uusia ja vain muutaman harrastamaa puuhastelua, oli kyseessä sitten kunta, valtio, EU, globaali maailma tai kyläyhteisö.  Sieltä kun löytyy kunkin kohdalta satoja miljoonia havaintoja. Sokkona ei ole syytä suuria päätöksiä tehdä.

Klusteri tarkoittaa taloustieteessä yritysten ja yhteisöjen muodostamia maantieteellisiä keskittymiä, jotka ovat muodostuneet toisiinsa sidoksissa olevista toimialoista ja niihin liittyvistä muista toimijoista, jotka ovat merkittäviä kilpailun kannalta. Klusteriajatus perustuu siihen, että verkostoyhteyksillään organisaatio voi tuottaa hyötyä itselleen ja koko verkostolle. Mukana olevat saattavat olla eri aloilta, sijaita toisaalla, mutta siitä huolimatta löydetään jokin yhteinen tapa hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaa.

Yhteistoiminnan kannalta on otettava huomioon, että klusterissa on mukana myös kilpailevia organisaatioita. Tämän vuoksi yhteistoiminta saattaa olla jossain suhteissa kiellettyäkin (vrt. kartellisäännökset). Tehokkaan klusterin tärkeimmät ominaisuudet ovat tuottavuuden kasvu, innovaatiokyky ja strateginen kyvykkyys.

Kun useat tahot kehittävät yhteistyötään voidaan saavuttaa yhdessä suuruuden ekonomian etuja ilman usein sen tuomaa raskautta. Muutos kuntien tehtävissä vapauttaa pohdinnat tavalla, jossa on syytä edetä nyt yksi asiakokonaisuus kerrallaan. Otan esimerkkinä työllisyyden hoidon, en koko laajaa muuttuvaa kuntiemme uutta tulevaisuutta yhdessä sitä rakentaen.

Kuntien työllisyyden ratkaisumalli perustuu pohjoismaiseen työllisyydenhoidon malliin, kuntakokeilujen kokemuksiin ja on luotu kuntien edustajien kanssa vastaamaan erilaisten kuntien tarpeisiin. Nämä tarpeet eivät ole yhden kunnan hoidettavia vaan yhteisiä. Palvelut yhden luukun periaatteella sekä työnhakijoille että työnantajille klusterirakenteena lisää kunnissa vahvaa ymmärrystä mm. asiakasprosesseista ja elinkaaritarpeista. Ne eivät ole yhden kunnan hoidettavia.

Klusterirakenne tarjoaa lisäarvoa uudesta kuntaekosysteemistä, kuntaryppäät voivat eri toiminnoissaan edistää uusien työpaikkojen luomista, työn kysyntää ja tarjontaa sekä ehkäistä työttömyyttä nykyistä laajemmin ja etenkin alueella, joka on usean maakunnan rajalla ja suurten keskusten kolmion keskellä.

Samalla yhteistyö kuntien ja valtion välillä, myös uuden maakunnallisen organisaation suuntaan, takaa meille laadukkaat kansalliset järjestelmätason palvelut, kuten digijärjestelmät, paikallisen työllisyyden hoidon tueksi.

Klusterissa yhteydet soten ja osaamisen palveluihin helpottuvat vahvistamalla yhdyspintoja tuottamalla asiakaslähtöinen ja toimiva kokonaisuus asiakkaille. Syntyy elinvoimainen ”uusi kunta”, jossa kuntien työllisyyden ratkaisumalli yhdistää työnantajien ja työnhakijoiden palveluita kuntien elinvoiman edistämiseen osana sote-uudistuksessa tunnistettua uusi kunta –ajattelua.

Matti Luostarinen fil.tri, val.tri