Mitkä ovat Lordin vahvuudet toteuttaa Suomen innovaatiopolitiikkaa? Millaisia vahvuuksia Suomi antaa Lordille, jotka on syytä muistaa jo aivan yleisellä tasolla?
Jakaisin nämä vahvuudet kuuteen pääluokkaan.
Ensinnäkin innovaatiopolitiikka tuli Suomeen hyvin myöhään ja jälkiomasujalle tyypilliseen tapaan kopioiden. Kyseessä oli siis innovaation leviäminen, diffuusio. Lordin on syytä tietää mistä tämä prosessi alunperin sai alkunsa, millaisia eroja sillä on globaalissa maailmassamme ja mistä erot syntyivät. Lordin on syytä tietää myös innovaation olevan käsitteenä hyvin moniarvoinen ja että eri kultuurit ymmärtävät sillä ei asioita. Lordin maailmanvalloitus ja kulttuurivienti innovaatioprosessina on kansallisesti uusi ilmiö aiemmin kohtuullisen kapea-alaisen kulttuurivientimme kohdalla. Lordin on syytä opiskella hieman tieteellisteknistä innovaatiokäsitteistöä ennen kuin prosessi avautuu. Suomen kohdalla tarkastelussa ei tarvitse mennä kuitenkaan 1970-lukua kauemmas, jolloin tietoinen innovaatiopolitiikka ja sen historia tulee käsitellyksi.
Ensimmäisenä mainitsin Suomen kohdalla instituutioiden korvautumisen yksilöiden ratkaisulla. Individualismi on Suomeen sopiva käsite ja ajan henki suosii sitä juuri nyt. Lordi edustaa kohtuullisen yksilöllistä tapaa esiintyä euroviisujen estradilla. Suomi esiintyi ensimmäisen kerran tavalla, jota voisi pitää plagioinnin sijasta innovatiivisena. Suomalainen individualismi ei ole äänten kosiskelua, jolloin yksilölliset erot ja innovaatioprosessit voivat päästä näkyville. Aika suosi myös Lordia. Sen musiikki ei ollut vain marginaalien alakultturia vaan laajemmin jo hyväksyttyä musiikkimakua etenkin nopeaan äänestämiseen kykenevien nuorten kohdalla.
Toisena toisin esille suomalaisten maailmankuvan ja etenkin pragmatismin. Visio paremmasta huomisesta innotti myös Lordia rovaniemeläisenä yhtyeenä. Tieteellinen maailmankuva edisti Lordin evolutionaarista ajattelua ja loogista, määrätietoista, pragmaattista toimintaa. Se sopi myös uusien innovaatioiden vastaanottoon ja siirtoon jopa puhtaasti teknisinä sovelluksina. Ilman niitä Lordi olisi plagioinut vääriä innovaatioita tai jättänyt ne kokonaan esityksensä ulkopuolelle. Tällöin Lordi ei olisi erottunut edukseen muusta massasta.
Kolmantena Lordia auttoi kansakunnan yhteisen edun ja sosiaalisen muistin pitkä ja traumoja täynnä oleva yhteisöllinen muisti – kollektiivinen vaatimus ja solidaarisuus. Euroviisujen kohdalla kollektiivinen muisti oli johtanut euroviisukertomukseen ikuisesta häpeästä. Siitä oli tullut menneisyyden luuseri-Suomen trauma, rituaali ja symbolisen pääoman kerääjä. Huonosta menetyksestä oli tullut jo itse itseään ruokkiva, yhteisyyttä luova kertomus. Oli aika kuitenkin muutta tämä innovaatio-Suomen häpeä, jossa auttoi kansainväliseen kelkkaan jo pässeett HIM, The Rasmus, Nightwish ja monet muut populaarimusiikin osaajat. Ilmiön eteen oli tehty tietoista työtä tavoitteena kulttuuriklusterin menestys. Läpimurtoa odotettiin minä hetkenä hyvänsä.
Neljäntenä Lordia auttoi suomalaisille tyypillinen tapa pyrkiä havaitsemaan oleellinen ja ongelman ratkaisemiseen vaadittavat välineet – pragmaatinen käsitteenmuodostus ja järjestelmällinen tiedonkeruu (pragmatisimi ks. käsitteet). Tässä Lordi oli oleellisesti edellä kilpailijoitaan, jotka hajoittivat omat äänestäjänsä hakemalla tietoa yhtäällä oikein mutta kaiken aikaa saman (tosin suuren) kuluttajasegmentin suunnalta. Tuotteena Lordi osasi fokusoida paremmin sille kuluttajajoukolle, joka on kyvykäs myös äänestämään kymmenen minuutin aikana tarvittaessa myös verkostona ja yli rajojen. Kyseessä oli normaali verkostotumiseen liityvä ilmiö, jonka suomalaiset hallisivat täydellisesti. Informaatioyhteiskunnan kärkimaa ei voi hävitä häpeällisesti tällaisessa äänestyksessä, jota kilpailussa käytetiin.
Viidentenä vahvuutena mainitsisin vahvasti kansalliset näkökulmat, kulttuurisesti homogeeniset ryhmäsidokset – verkostotalouden ja klusterit. Lordi sai jo Suomessa aikaan äänivyöryn, joka selittyi viime hetken kirillä vaiheessa, jolloin äänestettiin sähköisesti. Lordi hallitsi verkostotalouden edut. Lordi oli samalla osa klusteria, joka leviää klueteritaiteen nimellä globaalisti maailmalla (cluster art ks Google, käsitteet). Leviäminen on tapahtunut parin vuoden takaisesta muutamasta maininnasta tämän päivän yli 20 miljoonaan mainintaan (Google). Innovaation diffusiona prosessi on ollut eksponentiaalista. Lordi kykeni yhdistämään vahvasti kansallisen näkökulman omalle taiteelleen tyypiliseen homogeeniseen ryhymäsidokseen. Moni pitää tätä ehkä tärkeimpänä Lordin tapauksessa.
Viimeisenä kuudentena mainitsisin vielä luokkarajat ja selviytymiskeinomme vaikeissa oloissa, joissa innovaatiprosessit usein syntyvät, otetaan vastaan – determinismin ja hyvionvointivaltiomme perinteiset opit. Lordin menestymistä auttoi rovaniemeläisyys, vaikeat olot ja kyky hakeutua kahden populaarikulttuurin välimaastoon. Tieteessä ja kulttuurissa yleensä, sen klustereissa innovaatiprosessit ja läpimurto tapahtuvat yleensäkin juuri tässä ympäristössä. Lordin oma maailmankuva oli perisuomalainen, determinismiä korostava ja nyt se oli vahvuus, jolla kohtuullisen pitkä uurastus palkittiin. Jatko on Lordille diffusisten prosessien ymmärtämistä ja soveltamista mutta kansakunnalle luonollisesti uusien kultturi-innovaatioiden jatkuvaa rakentamista. Ei pelkkää inovaatioiden vastaanottamista, diffuusion hyväksymistä ja imitonitia. Sen aika on nyt lopullisesti ohi. Tämä oli Lordin suurin opetus kansakunnalle ja sen kollektiiviselle muistille (Sosiaalinen muisti, -pääoma, alueellinen muisti, ks. käsiteet)
Matti Luostarinen
24.06.2006