27.08 2022
Tämä päivä 27. elokuuta on nimetty Suomen luonnon päiväksi. Suomessa moni saa toimeentulonsa yrittäjinä suoraan luonnosta, ja luonnon kierron kautta me kaikki olemme osa tätä samaa ketjua syntymästä hautaan. Suomalaiset osaavat arvostaa luontoa muutenkin kuin viihteenä tai luontoyrittäjien tuotteista nauttien.
Ruokaahan me kaikki tarvitsemme ja luonnossa elämme myös metropoliemme kätkössä. On vaikea löytää tuotetta, joka ei olisi jalostettu luonnosta. On vaikea löytää ilmiötä, joka ei olisi tieteen tuotetta ja sovelluksia. On vaikea löytää tuotetta, joka ei kiertäisi kaupallisesti käyttöömme.
Luonnon kierrot atmosfäärisestä hydrosfääriseen tai geosfäärisestä biosfääriseen ovat myös ihmisen talouden ja sosiaalisen elämän, ekosfäärin ja sosiosfäärisen kierron perustaa. Oli psykosfäärisen pohdintamme tulos mikä tahansa. Maasta syntyviä ja sinne palaavien on syytä olla nöyriä näille kierroille ja niiden toimivuudelle. Luovuus ja innovoivuus on vain osa tätä ilmiötä. Luonnossa liikkuu muitakin kuin homo sapiens, viisas ihminen tai sellaisena itseään esitellen.
Tänään televisio tarjosi pääkanavallaan heti aamusta kuvauksen, jossa tutustuttiin tutkijan työhön pohtien, miten peltojemme myrkyt siirtyvät pölytyksestä huolehtiviin hyönteisiin ja etenkin mehiläisiin ja kimalaisiin. Kun nämä katoavat, yksi biosfäärisen kierron tärkeä lenkki katoaa ja samalla kyllä katoamme mekin. Emme voi huijata itseämme ja taloutemme eli ekonosfäärin kohdalla tuottamatta tuskaa sosiosfäärin elämään biosfäärin kautta ja ilmakehän (atmosfääri) tai vesikehän (hydrosfääri) pilaten kiertoineen. Olemme tämän pyramidin huipulla siten heikoin lenkki. Psykosfäärin ja mediamme kautta emme voi huijata ja pettää itseämme.
Se miten tuo petos syntyy, oli sitten televisiomme ykköskanavan seuraavana aiheena esitellen Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin nousemista valtaan entisenä keskiverto näyttelijänä ja sekoillen 1980-luvulla Nicaraguan entisen diktaattori Somozan tukijana. Vuonna 1979 Somoza lopulta pakeni maastaan. oli syntynyt vallankumous, joka muistutti monia muita etenkin tuon ajan nuorten USA:n takapihalla käynnistyneitä ilmiöitämme. Ne muistuttivat 1970-luvun kylmästä sodasta ja Yhdysvalloissa Kuubasta ja etenkin Vietnamista tai Afganista, Iranista, Hondurasista jne. jne.
Oleellista näille ilmiöille oli propaganda, aseiden vienti, ystävällisten ja vihamielisten contrien ja sandinistien eli kommunistien syntyminen, diplomatian välttely, ongelmien toistuvuus, köyhyys ja sisällissodat, Yhdysvaltain ja Neuvostoliton kylmä sota, uskollisten ja vihamielisten kahtiajako, jatkuvat vallankumoukset, yksinkertainen maailmankuva, Ukrainassa tänään kohtaamamme ilmiöt, pommi-iskut, terrorismin vastainen sota, Yhdysvaltain kongressin antama tuki ja lopulta mediayhteiskunnan synnyttämä kierre, jossa Hollywood maailma esittelee meille hyvät, pahat ja rumat.
Uutiset alkavat hallita negatiivisina maailmaa ja mediayhteiskunnan maailmankuvaa. Tänään Veli-Mikko Niemi kertoo tämän ilmiön hallitsevan Suomessa terveyshuollossamme median kuvatessa sen syvää kriisiytymistä. Hänen kokemana ilmiö ei ole lähelläkään kriisissä. Samaan aikaan norjalainen Stoltenberg jatkaa työtään Arktisen alueen kriisejä esitellen ja uhkakuvat syntyvät siellä Kiinan ja Venäjän aiheuttamina. Se on hänen työtään Naton uhkakuvia esitellen ja kiinalaisina me tuskin niitä seuraisimme.
Se on norjalaisen Stoltenbergin työtä ja siihen kuuluu varmaan myös kohtuullinen korvauskin, oma maailmankuva ja alan koulutus. Olemme koulutusyhteiskunta samalla kun olemme uusia innovaatioita rakentava ja kilpailuyhteiskunta.
Kaiken tämän luonto joutuu sietämään ja kestämään, ihmiskunnan väkiluvun räjähdysmäisen kasvun ja kulutuksen. Me haemme nyt paikkaamme samalla ahtaalla planeetalla ja seuraten sen kykyä selvitä ihmiskunnan lukumäärän ja valtavan kulutuksen kasvua.
Oma panokseni tähän prosessiin suomalaisena oli luonnontukijana hakea alan kaikki yrittäjät ja heidän järjestönsä, tutkijat ja kouluttajat sekä hallinto pohtimaan, miten luontoa säästävä yrittäjyys ja kuluttajat saadaan samaan edellä kuvaamaani geo-, atmo-, hybro-, bio-, ekono-, sosiosfäärien yhteiseen ketjuun tavalla, joka varmistaa jokaisen toimivuuden rikkomatta luonnon omia lakeja.
Ylinnä kun on lopulta ihmisen psykosfäärinen ymmärrys ja sen rajallisuus omine lakeineen, luonnon lakeja myös rikkovana ja näin itseään samalla pettäen. Ihminen kun on taitava peittelemään jälkensä ja Ronald Reaganin kaltainen näyttelijäkoulutuksen saanut henkilö muita taitavampi onnistumaan kameroitten edessä. Toki Donald Trump alkaa olla samaa luokkaa niin koulutukseltaan kuin etenkin kokemukseltaan ja varallisuudeltaan.
Suomessa luonto ja alan yrittäjyys ovat olleet lähellä omaa työtäni sekä tutkijana että alan yrittäjyyttä kehittäen ja myös kuluttajia kuunnellen. Yksi alan julkaisuistani tehtynä MTT:n ja HY-Makes yhteistyönä on kuvattu vaiheessa, jolloin valmistui myös toinen väitöskirjani ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka”. Myös edellinen väitöskirjani käsitteli ihmistä ja hänen luontoaan mutta luonnontieteellisen tiedekunnan näkökulmasta, ei ihmistieteisen. (Soatial identity in the face of environmental changes). Aineistot olin hankkinut Lapin jokirakentamisesta ja koskisodistamme.
MTT (Maatalouden tutkimuskeskus) sekä muut luontoa tutkivat laitokset yhdistettiin pian tämän jälkeen. Luke tarkoittaa luonnonvarakeskuksena tutkimuslaitoksena siten MTT ohella riista- ja kalataloutta (entinen Rktl) ja myös metsiämme (entinen Metla). Näin verkostoituminen tapahtui välittömästi ensin tieteen ja tutkimuksen kohdalla ja mukana on toki myös VTT:n tutkijoita.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:951-729-580-4
Maatalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikkö (HY-Makes) toteuttivat yhteistyössä Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaan kuuluneen esitutkimuksen, jossa tarkennettiin luontoyrittäjyyden määritelmää, kartoitettiin luontoyrittäjyyden toimintaympäristöä sekä selvitettiin alan kehittämistarpeita yhteistyön lisäämistä ajatellen. Työ toteutettiin haastattelemalla noin 200 toimijaa koko Suomen alueelta.
Selvityksen perusteella saatiin luontoyrittäjyydestä kokonaiskuva, jonka avulla esitetään jatkotoimia alan eteenpäin kehittämiseksi. Luontoyrittäjyys määriteltiin hankkeen tuloksena luonnonantimiin ja luonnon tarjoamiin elämyksiin perustuvaksi ympäristövastuulliseksi yrittäjyydeksi. Luonto on alan toiminnassa keskeinen tuotannontekijä, jonka tulee pysyä kunnossa.
Luontoyrittäjyydessä painotetaan erityisesti luonnon aineettomia arvoja ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Uusiutumattomia luonnonvaroja hyödynnetään toiminnassa säästäen sekä mahdollisimman vähän luontoa kuluttaen.
Luontoyrittäjyyteen kuuluvaa toimintaa kuvaavat määreet luontokeskeisyys, vastuullisuus, kotimaisuus, paikallisuus, käsityömäisyys ja yksilöllisyys. Luontoyrittäminen jaettiin toimialan ja hyödynnettävien luonnonvarojen mukaan sektoreihin seuraavasti: 1) luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin perustuva vastuullinen matkailu (mm. luonto-, elämys- ja metsästysmatkailu) ja muut elämyspalvelut 2) puun ja puista saatavien tuotteiden ympäristövastuullinen jalostaminen muussa kuin suuressa ja keskisuuressa teollisuudessa 3) luonnonmarjojen, -sienien ja -yrttien yms. keruutuotteiden hyödyntäminen sekä luonnonkasveja hyödyntävä viherrakentaminen 4) riistan, kalojen ja rapujen hyödyntäminen 5) turpeen ja kiven sekä muiden maaperäainesten pienimuotoinen ja kestävän käytön mukainen hyödyntäminen 6) vesivarojen sekä lumen ja jään hyödyntäminen 7) muut luontoon tukeutuvat palvelut (mm. ympäristön siistiminen ja raivaus, virkistyspalvelut, luontoon liittyvä sisältötuotanto)
Maakunnittain toteutetuissa haastatteluissa nähtiin luontoyrittäjyyden mahdollisuuksina kunkin alueen luonnon erityispiirteet sekä yhteistyöhön perustuva tuotekehitys ja markkinointi. Vaikka luontoyrittäjyys on kehittymässä vireästi koko Suomessa, alan laajan ja hajanaisen toimintakentän kokoaminen nähtiin välttämättömyytenä. Luontoyrittäjyysverkoston rakentumiseen näyttää tutkimuksen tulosten perusteella olevan hyviä mahdollisuuksia. Alan toimijoiden yhteistyövalmiudet ovat kehittyneet viime vuosina koko Suomessa.
Yhteistyötä oltiin valmiita hakemaan kansallisella ja maakuntarajat rikkovalla tasolla. Yrittäjyyden ja tutkimuksen lisäksi toimintaan haluttiin kytkeä mukaan alan koulutus ja muu kehittämistoiminta. Yhteistyön aiheina ja luontoyrittäjyysverkoston tehtävinä selvityksessä nousivat esille markkinointi, tiedon kokoaminen ja välittäminen, alan yhdenmukaistaminen, tuotekehityksen tehostaminen, toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä alan edunvalvonta.
Selvityksessä korostui luontoyrittäjyyteen liittyvä vastuullisuus, laatu sekä imago ja sen hyödyntäminen. Myös toiminnan yrittäjyysmäisyyden kehittäminen nähtiin tärkeänä. Verkostoon liittyen nähtiin tarpeen luoda kriteeristö tai luokitus mukaan pääsemisen rajaamiseksi toiminnan laadun ja ympäristöasioiden huomioon ottamisen pohjalta. Selvityksen perusteella luontoyrittäjyyden imago ja arvomaailma on syytä nostaa alan yhteistyön ja liiketoiminnan perustaksi.
Luontoyrittäjyyden yhteistyön ja liiketoiminnan kehittymistä hankaloittaa selvityksen tulosten perusteella alalla vallitseva tiedon puute. Luontoyrittäjyyden tietoverkko nähtiinkin lähes yksimielisesti merkityksellisenä alan kehittymisen kannalta. Tietoverkko nähtiin alan markkinointikanavana, tiedon välittäjänä, toimijoiden löytämispaikkana ja keskustelufoorumina. Keskitettyä tietopankkia pidettiin luontoyrittäjyysverkoston työkaluna.
Evästyksenä luontoyrittäjyysverkoston kehittämiseen työssä nousi esille toiminnan käytännönläheisyys ja yrittäjälähtöisyys. Selvityksen perusteella verkoston tulisi olla laaja ja kattava. Lisäksi verkoston tehtävät ja pelisäännöt sekä työnjako pitäisi olla selkeästi määritellyt. Tärkeänä nähtiin, että verkostolla on puolueeton, vastuun ottava koordinaatiotaho.
Selvityksen perusteella keskeisinä luontoyrittäjyyden kehittämiseen tähtäävinä jatkotoimina työssä esitetään seuraavaa: 1. Luontoyrittäjyysverkoston rakentaminen ja luontoyrittäjyyden osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen 2. Luontoyrittäjyyden tietoverkon ja yritysrekisterin toteutus 3. Luontoyrittäjyyden imagon rakentaminen 4. Luontoyrittäjyyden laatujärjestelmän luominen 5. Luontoyrittäjyyden ympäristöohjelman rakentaminen 6. Yhteisten tuotemerkkien rakentaminen 7. Tuotekehitystoiminta, esimerkiksi alan palvelulaboratorion perustaminen sekä alan laitekehitys ja uuden tekniikan kehittäminen 8. Luontoyrittäjyyden markkinatutkimukset ja asiakaskartoitukset ulkomailla ja kotimaassa 9. Markkinointitoimet ulkomailla ja kotimaassa (kärkiyritykset ja koko yrityskenttä) 10. Alan toimijoiden osaamisen kehittäminen
Työssä esitetään organisaatiomalli ja toiminnan käynnistämissuunnitelma kansalliselle luontoyrittäjyyden osaamiskeskukselle. Koordinoivan yksikön kehittämistoiminta keskittyisi alan kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen kehittämiseen, alan yhtenäistämiseen ja imagon luomiseen, markkinointiin sekä tiedonkulun kehittämiseen. Luontoyrittäjyyden osaamiskeskuksen ja sen toimijoiden puitteissa toteutettaisiin alan valtakunnallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita.