Se että kotisivulleni tuli eilen tämän vuoden kolmas miljoonas lukija, ja samalla lukijoiden määrä oli 30 000 rajan kuluneelle aamuyön tunnille ylittävä, kertoo poikkeuksellisen kiinnostavasta aiheesta. Omilla sivuillani kävijät, cluster art tai art of cluster lukijat, elävät reaaliaikaa ja robotit kääntävät tekstimme.
Sama teksti idässä luettuna ei ole lännessä luettua ja yhteisöllistä elämää elävä hindu lukee sen toisin kuin maallistunut ja kovin individualisti protestantti Suomessa. Suomessakin on pieniä eroja ja Euroopan sisällä suurempia, mutta yhteisöllinen kulttuuri on meille tuntematon tapa käsitellä aiheitamme maailmalla ja tulee yllätyksenä etenkin hindujen kohdalla.
Joitakin on mahdoton ymmärtää, ja sen jota ymmärrämme, ymmärrämme pääsääntöisesti koneiden kääntämänä ja tulkintana väärin. Niinpä vaikkapa suomalainen vihapuhe, ironia, satiiri tai sarkasmi brittiläisittäin, ei mene perille lainkaan. Kissojen ja koirien, pienten vauvojen kuvat ymmärretään. Mutta ei kuten meillä Suomessa Turkissa eläen ja Istanbulissa kissoja seuraten. Se kun on kissoja tulvillaan.
Monet vieraassa kulttuurissa syntyneet Nobelistit tai kuvataiteilijat, tieteen edustajat etenkin, ovat oppineet tieteensä ja taiteensa kielen. Nobelistejakin haetaan usein kulttuureista, jossa palkinnon saajat ovat hankkineet itselleen läntisen kulttuurin käsitteistön ja kielen, jopa elämänatavankin. Heitä pyritään joskus myös tietoisesti muuttamaan lähemmäs omaa kosmopoliittia käsitystämme kulttuurien luonteista ja hierarkiasta.
On korkeissa taloissa asuvia ja metropoleissa sivistyneitä ja matalassa majassa asuvia metsästäjiä, alkuasukkaita ja muita reservaattiin suljettuja, turisteja viihdyttäviä ihmisiä. Se että ovat kovasti vauraita ja monen kielen hallitsevia, tulee yllätyksenä.
Suuren sairaala-alueen kampus ei poikkea mitenkään yliopistoalueen kampuksesta ja sillä on oma kulttuurinsa, palvelevat toisiaan, kuten Vatikaanivaltion sisällä eläneet. Sinne tunkeutuminen alkaa olla liki pyhäinhäväistys tuntematta sen normeja ja moraalia, arvojen omituista, jo viidennessä sukupolvessa elävää vaihettaan.
Suljettuun luostarilaitokseen voit tulla hotelliin, siinä missä sairaalanalueen kampuksen potilashotelliin. Forssassa asuvista valtaosa on muualla kuin Forssassa syntyneitä.
Heitä ei enää palvella kuten takavuosina, jätettä kokonaan ilman palvelua. Kun MTT, nykyinen LUKE, tiedeyhteisönä muutti Jokioisiin, maaseutupitäjään, se jäi kuplaksi ja ainoa paikka päästä siitä ulos oli lentokenttä Vantaalla.
Viidennen polven hoitajat ja lääkärit eivät sinua oikein ymmärrä hekään, jos olet väärästä agraarin ajan talonpoikaiskulttuurista syntynyt tai sotilassuvun kasvatti, taiteilijasuvun vesa tai taustalla on yliopistokampuksen elämä Tsukuban tiedekaupungissa Japanissa.
Lukijani tuli nyt sieltä ja varmasti ymmärsi mistä on kysymys. Tekstiin oli piilotettu hänelle tarkoitettu viesti, jota tukivat myös kuvat. Hän kävi ne molemmat läpi, kuten jo yli vuosikymmenen ajan.
Kaupunginvaltuutetut Forssassa eivät tunne koko sivua, eikä kirjasto kirjojani, yli sataa kirjaani. He pelkäävät niiden muuttavan kulttuuriaan.
Liki vihapuhetta harrastava kirjastonhoitaja on syntynyt Mikkelin Länsi-Savossa ja sota itään sekä Savonlinnan hallitsemaan Itä-Savoon käy voimakkaana vielä vuosikymmenten jälkeen Forssaan sen siirtäen. Samaa sotaa käy lapsia valmentava paikallinen kiekkovalmentajamme teatterissaan. Lopulta se muuttuu trollaamiseksi, kuten puolustajan elämä kiekkokaukalossa salaa vastustajaa murjoen.
He kun pitävät sodistaan, negatiivisesta puheesta ja sisällissodan muistoistamme. Etelä-Savossa molemmilla, idässä ja lännessä asuvilla, on samannimiset aviisit, maakuntalehdet, pitäen yllä heimovihaa ja sepitteellistä alueidentiteettiä. Raja on vuosisatainen.
Helsingin Sanomat kuvasi sitä aiemmin lehdessään toimittajan maailmankuvan värittämänä pintakirjotuksenamme. Savonlinna on menettämässä kaiken mahdollisen, viimeisenä sairaalansa. Se on syvä häpeä ja nöyryytys Helsingistä Olavinlinnan talousalueellemme ja samalla oopperajuhlillemme.
Hesari on näitä kirjoituksia tulvillaan, raportteja. Luostaripitäjä, Heinävesi, väsyi riitelyyn ja siirtyi lähemmäs itää ja Pohjois-Karjalaan. Ymmärrän sen hyvin. Forssan Lehti ylläpitää ja säilyttää tätä orjille tarkoitettua alusmaan kulttuuria, luonnollisesti Hämeenlinnasta johdettuna.
On tehnyt näin jo yli vuosisadan ajan huomaamattaan, forssalaisten huomaamatta. Alkujaan kulttuuri tuli Forssaan Turusta, ei toki Wahrenin tuotteena ensinkään. Hän oli kosmopoliitti juutalainen Ruotsista. Ei hän oppinut Forssan murretta ensinkään.
Sen sijaan Forssan Lehden perustaja ja omistajasuku oli professori Turussa, yliopiston kampusalueella asuen, sosiologian laitoksessa vaikuttaen. Tunne tuon laitoksen hyvin siellä itsekin dosenttina vuosikymmeniä ympäristöäni seuraten Oulun ja monen muun yliopiston rinnalla.
Se on sosiologin tai maantieteilijän tekemää duunia. Siinä ei ole mitään kummallista myös yliopistoja tutkivana. Forssassa syntynyt aloittaa sen lukemalla Forssan lehden ja päivän aivopesu on suoritettu huomaamatta. Tullista tullut ei ole lehteä koskaan edes avannut.
Jotkut seuraavat vain iltalehtiä ja nykyisin sähköisinä. Ne kun ovat ilmaisia. Omaa mediakuplaa voi venyttää ja se sujuu parhaiten tutkimalla sitä ympäristöä, jossa satut syntymään tai jonne muutat, jonne muut kaltaisesi ovat muuttaneet jo aikojen alusta.
Historia ja maantiede ovat ikivanhoja tieteitämme ja sukulaisia keskenään. Toinen on vertikaalinen ja toinen horisontaalinen tiede. Molemmat nykyisin digikieltä käyttäviä ja reaaliaikaisiakin. Eivät kaikki siihen ole sopeutuneet, eikä se ole mahdollistakaan. Muuttaa paradigmaista maailmankuvaansa saman elämänkaaren aikana.
Romani Suomessa elää hänkin erilaisessa kulttuurissa kuin mitä kuvittelet. Sen pilkkaaminen rinnan saamelaisten kulttuurin kanssa on teatraalista elämää elävän kohdalla loukkaus, jota on syytä pyytää anteeksi kansanedustajan roolia nyt näytellen, Pirkka-Pekka Petelius ja Forssassa vieraileva jääkiekkovalmentajamme, pakinoitsijat Forssan Lehdessä viihtyen ja aikaansa kuluttaen.