Mihin ovat kadonneet maantieteilijämme?
Aivan aluksi oikaisu. Kirjoitin isänpäivänä, kuinka Helsingin Sanomat on tehnyt upean jutun professori Timo Aron polemiikista, jossa oikaistiin yleisiä harhaluulojamme Suomesta ja sen maantieteestä. Yksi ratkaiseva syy on ikivanhassa rajoihin sidotussa regionalismissamme. Spatiaalinen ja regionaalinen eivät oikein istu kieleemme samaan aikaan tai erikseen käyttäen.
Kirjoitus ei ollut toki Hesarissa vaan tietenkin koko aukeaman artikkelina Forssan Lehdessä (14.11. 2021). Olen pahoillani virheestä, jossa aluetieteitten asiantuntija herättelee päättäjiämme valtiotieteilijänä ja samalla maantieteilijänä juuri nyt meneillään olevaan toimintaympäristömme suureen mullistukseen.
Ensinnä keskuskaupungit nousevat ja kaikki muut sadat kuntamme laskevat. Kuolleisuus on jo nyt valtaosassa maata syntyvyyttä suurempaa. Kun Suomi jaetaan viisi kilometriä kanttiinsa oleviin ruutuihin, todella pieniin, väestö kasvoi vain joka viidennessä ruudussa viimeisen menetetyn vuosikymmenen aikana. Eniten kasvanut ruutu oli Helsingissä. Siellä yksi ruutu kasvoi enemmän kuin 242 kunnassamme on yhteensä asukkaita. AVAAKO EDES TÄMÄ SILMIÄMME?
Entäpä kun vertaamme sitä kiinalaiseen maakuntaan ja Henan väkilukuun, liki sata miljoonaa ihmistä ja pääkaupungissa heistä viidennes. Teemme koko ajan valtavia mittakaava virheitä syntyen Suomessa. Meillä on lupa meuhkata kun on millä mällätä, jokaiselle oma järvi ja saari sekä puoli valtakuntaa kiinalaisen mittakaavan mukaan pohtien.
Vuosina 2020-2040 työikäisten 20-64-vuotiaiden määrä kasvaa vain JOKA SEITSEMMÄNNESSÄ KUNNASSA. Kahdessa kolmesta kunnasta työikäisten määrä tulee vähenemään. Kasvua saavat pääkaupunkiseutu (93 000), Tampere (21 300), Keski-Uusimaan ns. ”Kuuma seutu” (11 400), Oulu (10 200), Turku (8 700), Jyväskylä (4 800). Siinä kuusi voittajaa ja loput ovat sitten häviäjiä. Yhteinen lukumäärä on pienen kylän asukasmäärä muuttaen Henan maakuntaan Kiinassa Keltaisen joen tuntumassa ja äänestäen siellä sotesta.
Kun vuonna 1990 meillä asui 25 000 vieraskielistä, vuonna 2000 yli 100 000, 2010 noin 225 000, tänään 2021 435 000 henkilöä. Vieraskielisiä pääkaupunkiseudulla on enemmän kuin koko muussa maassa yhteensä ja ilmiön suunta on sama myös jatkossa. Pääkaupunkiseudulla asuvat eivät asu likimainkaan samassa Suomessa kuin me muut suomalaiset. Kiinan maaseudulla asuisit liki kuin kodissasi verrattuna muuttoon Helsingin keskustassa asumiselle. Olen sen kokenut ja tiedän mistä kirjoitan.
Tämä oli vain YKSI syy, miksi edellytin pääkaupunkimme paikan vaihtamista. Se poikkeaa kuin Sao Paulo tai Rio muusta Brasiliasta, jossa pääkaupunki vaihdettiin täysin asumattomalle seudulle. Se oli todella järkevä teko heiltä 1970-luvulla. Olen siellä usein vieraillut heidän pyynnöstään. Agropolis strategia levisi siellä, ei Suomessa. Suomessa sen kampitti nurin Helsinki ja Viikki. Olemme toisillemme vihamielisiä ja kiusaamme toisiamme yhtenään. Se on suurinta huviamme. Kiinassa sellainen ei onnistuisi. Samassa korttelissa kun on niin monenlaista kulttuuria ja touhottajaa.
Suomessa työikäisten määrä vähenee suhteessa eläkeikäisiin ja syntyneiden määrä alenee reilusti alle kuolleitten määrän. Viidessä kunnassa kuudesta kuolleisuus oli jo vuonna 2015 syntyvyyttä suurempaa. Vuodesta 2015 väestönlisäyksemme on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon ja vieraskielisiin. Henain maakunnassa näin on ollut iät ajat, vuosituhannet.
Suomalaiset maantieteilijät pelaavat kartoilla ja regionalismilla. Kun menemme näiden alueiden sisälle, paljastuu jotain vallan kummallista. Tämä on syy, miksi siirryin maantieteestä ja biotieteistämme syventämään osaamistani Luken kaltaiseen laitokseen labroineen sekä samalla yhteiskuntatieteisiin sen rinnalla. Vaadittiin poikki- ja monitieteistä tietoa ja ulos yksisilmäisestä tutkimuksesta ja sen valheista.
Tänään käsiini saama Maantieteellinen aikakauskirja Terra uskaltaa jo kirjoittaa poikkeusajan maantieteestä, aluerakenteen alueellisesta eriarvoisuudesta ja suunnittelusta maantieteessä. Siellä suunnitellaan maantiedettä, ei Suomea ja sen alueita. Narsismi ja sen häiriöt eivät voi mennä enää pidemmälle.
Näin siellä on tehty jo vuosikymmenet, jolloin kukaan meistä ei ole kuullutkaan heidän päivistään, juhlista ja sen mitalisateesta. Maantieteilijät eivät uskalla mennä regionaalisten alueittensa sisälle ja tutkia mikä siellä muhii ja on muhinut jo vuosikymmenen. Suomalaisen tutkijan tutkan ulkopuolelle on jäänyt kymmenittäin sellaisia aluetyyppejä, jotka eivät ole regionaalisia ja hallinnollisia. Auttaisiko yhtään joku vuosi Kiinassa? Rohkenisiko taas lähteä kentälle ja kuulemaan ihmisiäkin? Norsunluutornista tehtävät havainnot ovat kuin kirjasta ”Pikku Prinssi” ja maantieteen tutkijan työtä siellä kuvaten.
Kun väestö vanhenee ja vähenee, ainut keino menestyä olisi olla muita monin verroin fiksumpi ja ketterämpi, notkeampi kuin kilpailevat maat. Ei se taida oikein näiltä ikäihmisiltä onnistua. Kun syntyvyys ei nouse tuottavuutta olisi voitava ainakin nostaa. Rajojen sulkeminen olisi sekin kuin sulkisi faktoilta silmänsä.
Kun viimeiset vuodet väestö on kasvanut vain muuttoliikkeen kautta ja muutamassa keskuksessa, siitä ei käydä lainkaan keskustelua. Kun kotimaista kieltä puhuvia Helsingissä on yhä vähemmän, sekin on vähän sensitiivinen asia, kirjoittaa Timo Aro. Pääkaupunkiseutu on ihan oma alueensa ja sitten ovat nämä 99,9 % Suomen pinta-alaa edustavat maakuntakaupungit, seutukaupungit, kehyskunnat ja maaseutumaiset kunnat. Mitä niille tulisi tehdä? Auttaisiko opintomatka Silkkitietä kohti Kiinaa?
Kun tutkija on jalkauttanut itsensä ja mennyt näiden alueitten sisälle, syntyy havaintoja, jotka ovat yllättäviä ja monen mielestä epämiellyttäviä. Enää ei ole mitään mieltä vertailla etelää ja pohjoista tai pääkaupunkiseutua maaseutuun. Yhteiskunta kun muuttui ja maantiede tieteenä sen mukana jopa paradigmaisella tavalla.
Mikrosijainti onkin tärkeämpää kuin ikivanhat lokalisaatioehdot ja niillä leikkiminen maantieteen tunneilla. Toimeliaat alueet kun ovat yhä pienemmillä maantieteellisillä alueilla kiinalaiseen tapaan eläen. Mikrosijainti ratkaisee sen, miten menestymme. Syntyy muutakin kuin voittajia, sinnittelijöitä ja häviäjiä karttoja väritellen.
Pitkäaikaistyöttömiä on pääkaupunkiseudulla enemmän kuin kaikissa muissa kunnissamme yhteensä. Ensimmäisissä sote vaaleissamme äänestävät kaikki muut paitsi helsinkiläiset. Vaihtakaa herran tähden pääkaupunkinne suomalaiset.
Vielä vuosikymmen sitten vedin liki globaalia ”European rivers network” ohjelmaa, jonka jatkona saimme mukaan myös Kiinan ja sen kymmenen kiinalaista maakuntaa. Ohjelman nimeksi vaihtui ”Susdev China”. Kiinan tulo mukaan muutti kaiken. Miettikää tykönänne miksi?
Kun avaan tänään kotisivuni (Cluster art) siellä on päivittäin kiinalaisia ja tänäänkin etenkin Henan maakunnasta. Se sijaitsee Kiinan keskitasangolla ja vanhat suomalaiset latinaan taipuvaiset sanastot käyttivät muotoa Honan. Maakunnan nimi on muodostettu Tang-dynastian aikaan (618-907) sanoista ”he” eli joki ja ”nan” eli etelä. Se siis tarkoittaa aluetta, joka sijaitsee joesta etelään ja joella tarkoitetaan Keltaistajokea. Tämä joki oli yksi mukana olleista ”Susdev China” joista.
Henan jakautuu 17 prefektuuritason kaupunkiin ja nämä edelleen piirikuntiin, kaupunkipiireihin ja piirikuntatason kaupunkeihin. Näitä yksiköitä on yhteensä 159. Alimmalla tasolla taas ovat suurkunnat ja maalaiskunnat, joita on 2299. Hallintotyyppi on siten maakuntamainen, pinta-ala 94 133 500 (17. Kiinassa) ja väkiluku 94 133 500 (3. Kiinassa). BKT on noin 3 300 mrd CNY (5,1 % Kiinan BKT:stä) ja asukasta kohti tulot noin 4100 euroa, hieman alle Kiinan keskiarvon vuonna 2013 tasolla. Eivät he köyhiä ole. Tulot ja menot kun mitoitetaan aina kulutuksen kykyyn hankkia ruokansa ja juomansa, elintasonsa avainmittarit. Käyvät koulua kuten omat lapsesi, jos nyt sellaisia kunnastasi vielä löytyy.
Henan on siis väkirikas ja merkittävä maakunta, kolmanneksi väkirikkain Kiinassa ja sillä on myös talouselämässä merkittävää painoarvoa (viidenneksi suurin Kiinan kansantulosta).
Vain 13 % kiinalaisista Henassa kertoi kuuluvansa johonkin järjestetyn uskonnon piiriin. Suurin ryhmä ovat buddhalaiset (6.4 %) ja sitten protestantit (5.6 %), muslimit (1,3 %). Valtaosa 86 % ei ole uskovia tai on osa kansanuskontoja, taolaisia, ylistää menneitä sukupolvia ja jumalia. Henanin alueen kristillinen väestöryhmä on suurin Kiinassa. Minua pidettiin Leninin näköisenä miehenä sekä täällä että Pekingissä. Aloin käyttää lippalakkia, mutta en vielä tuolloin kasvomaskia.
Henanin mannerilmasto ei ole kaukana suomalaisesta ankeudestamme. Vettä sataa eniten kesällä ja keskilämpötila on tammikuussa nollan tienovilla ja heinäkuussa yli 25 astetta. Suurin ero syntyy väkiluvusta, lähes sata miljoonaa saa elantonsa alueelta, jossa suomalaisia asuu koko maassaan keskikokoisen kiinalaisen kaupungin verran.
Aluetaloutta uudistettiin juuri kun siellä vierailin ohjelman puitteissa, jolloin piirikunnat ja piirikuntatason kaupungit saivat enemmän päätösvaltaa omilta prefektuureiltaan. Ilmiötä ei voi verrata mitenkään suomalaiseen päätöksentekoon. Ellei sellaisena pidetä keskittämistä suoraan maakunnan ohjaukseen maaseutumme pienissä taajamissa ja kylissämme. Siihen suuntaan olemme nyt menossa. Joku on käynyt Kiinassa oppia hakemassa.
Maailman suurin patsas (Buddha) veistoksena on komea ilmestys (208 metriä) josta varsinaista patsasta on 128 metriä. Henan-ooppera on maailmankuulu siinä missä Shaolin luostari (kungfun juuret). Longmenvuoren luolat (Lohikäärmeen portti) valittiin vuonna 2000 maailmanperintökohteeksi ja Denfengin monumentit ”Taivaan ja maan keskellä” Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2010. Pionien ystävät tietävät ja tuntevat Luoyangissa järjestettävän Pioninäytöksen.
Kiinan joet ja niiden kytkeytyminen maan talouteen, historiaan ja hallinnollisiin jakoihin sekä vertailtaessa sitä omaan tai eurooppalaiseen väestöön, talouteen ja kulttuuriin, on tehtävänä hieman samaa kuin sovittaisit Helsingissä syntyneen hoitamaan sellaisia tehtäviä napapiirin pohjoispuolella, saamelaisia tuntematta, ja alkaisit antaa heille ohjeita siinä missä pohjalaisille, karjalaisille, savolaisille ja hämäläisille hakien ensin oppisi Satakunnassa tai Uudenmaan ruotsinkielisessä lukiossa sekä syntyen ensin Afrikan Saharanpuoleisen kallioaavikon väärällä puolella tunnistaaksesi lumen ja roudan tai jään olomuodot sekä kaamosajan yön pituuden.