Kuntaalit siirtyivät hivenen mutta ovat tulossa kuitenkin jo kesäkuun alussa. Kesällä ihmiset käyttäytyvät ja vastailevat tutkijan kysymyksiin aivan toisella tavalla kuin kaamoksen pakkasissa tammikuussa. Käsittelin tätä teemaa ja ihmistyyppejä useammassa kirjassani sosiologian laitoksella ja se ärsytti joitakin johtajiksemme ajautuneita luonnonvaroja tutkivassa laitoksessa (MTT) Hämeessä. Muutto maalle Jokioisiin oli ollut heille kipeä kokemus ja ilmiön juuret johtivat psykososiaalisiin syviin ongelmiin.
Suurena ryhmänä osa muuttaneista kykeni pitämään yllä sellaista hallintoa, jonka juuret olivat Helsingin yliopiston vanhassa tsaristisessa hallinnossa. Muualta se oli jo kadonnut. Sen muuttaminen moderniksi verkostoksi ja hierarkkisen rakenteen purku käynnistettiin tutkimuksella, joka jatkui jopa väitöskirjaksi saakka. Se kätkettiin ja jatkettiin vanhaan malliin. Loppu johti suomalaisille nyt tuttuun kiusaamiskulttuuriin ja lopulta surullisiin ilmiöihin. Ne pyrittiin myöhemmin oikaisemaan tavalla, jossa MTT tutkimuslaitoksena yhdistettiin kahteen muuhun tutkimuslaitokseen. Loppu onkin sitten jo tuntemaamme tätä päivää.
Oikein hyvää ja aurinkoista alkavaa kevättä. Kesäkuussa tulevat vaalit ja taas kerran otetaan miehistä ja naisista mittaa. Muista ilmoittautua mukaan kisaan, joka on luottamustehtävistämme se tärkein. Oman kuntasi kohdalla juuri SINÄ olet se paras asiantuntijamme. Muutapa siihen tehtävään ei sitten vaaditakkaan.
Mitä nyt muutama tuhat lakia ja asetusta olisi hyvä tuntea ja muistaa kuinka edustat äänestäjiäsi, et itseäsi ensinkään. Ja kun muut tekevät samoin, kunnissamme ei ole oppisitiota, toisin kuin eduskunnassa, jossa räyhätä. Hallituksessa olisi tultava kaikkien kanssa toimeen ja silti saada asiansa hoidetuksi YHTEISTYÖSSÄ ammattinsa osaavien virkamistemme ja -naisten tukena. Perinteinen meuhaaminen vaalien alla ei vie kuntiemme asiaa lainkaan siihen suuntaan, jossa asiantuntijat ovat olemassa ihan vain käyttääksemme tätä usein suurella vaivalla hankittua taitoa yhteiseksi hyväksi.
Sillä sitä se on. Heidän työnsä tukemista, ei epäluottamuksen kylvämistä ja työpaineen lisäämistä. Mieleltään häiriintynyt narsisti poliitikkona on rankka ja kallis palkinto äänestäjiltämme virkamiehillemme. Olkaa tarkkoja kenelle äänenne annatte. Ammattinsa osaava hallintoammattilainen, vankan koulutuksen hankkinut, on painonsa arvosta kultaa kunnallenne. Moni heistä on eläkeläinen ja hankkinut vuosikymmenien kokemuksen.
Ja tuo panos ei MAKSA mitään. Jokaisen virkamiehen työ maksaa ja sitä ei pidä pilata epäonnisilla valinnoilla luottamustehtäviimme. Monella on siitä VIRHEELLINEN kuva siinä missä lainsäätäjän työstä eduskunnassamme. Kun ammattinsa osaava virkamies jättää kuntansa, poliittisten paineitten seurauksena, menetys voi olla koko talousalueelle korvaamaton.
Kuvasin näitä persoonallisuustyyppejämme kirjoissani useassa eri yhteydessä ja kokosin ne vielä kevään muistelmiini. Tässä vielä lyhyt johdanto keväältä 2011 kirjoitettuna silloin Bulevardin sähköisille sivuilleni. Aika moni oli ne sieltä löytänytkin. Esitän nyt kirjotuksistani tiivistelmän, yhteenvedon.
Yhteenveto – Discussio
Dualismi
Toukokuun 2011 kirjoitussarja alkoi käsitteestä dualismi. Dualismista siirryttiin kaksinapaiseen ihmiskäsitykseen, jossa kokonaispersoonallisuutemme jaetaan joko ekstrovertteihin tai introvertteihin, ulospäin suuntautuneisiin tai sisäänpäin kääntyneisiin ihmisiin. Tällöin sovimme kuinka esim. poliittinen vahva vaikuttaja on pääsääntöisesti sosiaalinen, paljon puhuva, ulospäin suuntautunut yhteisten asioittemme hoitaja ja päällepäsmäri, olkoonkin että mukaan politiikan tekoon on tulossa myös yhä enemmän introvertteja pohtijoita, älykkäitä, omasta sisimmästään energiansa hankkivia ihmisiä.
Myers-Briggs
Tätä laajennettiin Myer-Briggs -tyyppisellä persoonallisuusindikaattoreiden lukituksella, jossa dualismi oli jo kadotettu neljään ihmisen ominaisuuteen ja niiden taulukoinnilla suhteessa ympäristöömme, tapana hankkia tietoa, käyttää sitä päätöksenteossa ja elämäntyylimme kokonaisuudessa. Nämä ominaisuudet olivat introvertti ja ekstravertti, tosiasiallinen tai intuitiivinen, ajatteleva tai tunteva sekä harkitseva tai spontaani. Taustalla olivat laajat kyselytutkimukset ja sähköinen käytäntö yhdistää miljoonia ihmisiä samoihin faktoripisteitten tuottamiin ryhmiin, klustereiihin, sekä käynnistää näiden klustereiden purku.
Persoonallisuustyypit
Syntyi 16 persoonallisuustyyppiä tai pikemminkin tiivistäen kahdeksan suurempaa ryhmää plus yksi pienempi ryhmä. Nämä ryhmät esiteltiin ja käytettiin suomalaiselle helpompaa tapaa niiden tulkinnassa Viivi Brunilan ja Marika Borgin tapaan. Samalla ne yhdistettiin psykologisina ilmiöinä väitöskirjani laajempiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin, sosiologiaan ja sosiaalipsykologiaan sekä sen tuoreimpiin yhteiskunnallisiin ryhmäkuvauksiin myös maantieteellisinä ilmiöinä.
Tällöin tulivat tutuksi vaikkapa käsitteet turisti, vaelteleva flaneeraaja, peluri, kulkuri tai telecity-ihminen ja samalla myös maininta viidestä suuresta persoonallisuusryhmästä. Ryhmät yhdisteltiin myös yrittäjiin ja nämä taas kahteen Yhdysvalloissa ja Englannissa tehtyihin klustereihin käyttäen suomalaisia yrittäjiä ja tietokoneanalyysejä. Hieman samaa, mutta karkeampaa tapaa, käytetään nykyisin myös vaikkapa ihmissuhdepelien jatkuvasti kasvavilla markkinoilla parisuhdeluokituksissa, mutta toki myös vaikkapa rekrytoitaessa työvoimaa.
Internet ja tietokoneanalyysit
Internet ja sosiaaliset mediat ovat syventäneet näitä menetelmiä kiitos valtavan suurien aineistojen ja mahdollisuuden käsitellä näitä matemaattisesti tietokoneilla luokitellen, käytännössä myös vuorovaikutteisesti ja reaaliaikaisesti. Tuossa yhteydessä esittelin joitakin tuoreimpia alan julkaisujani, jotka voi hankkia joko netistä tai nettikirjakaupoista, mistä tahansa kirjakaupasta tai kirjastosta niin halutessaan. Tuhansia sivuja ja niiden viitteitä, lähdetietoja, on mahdoton esitellä näin lyhyessä ajassa ja artikkeleissa. Ne löytyvät kyllä julkaisuistani ja kirjoiksi saatetuista, Saksassa ne julkaisten. Toki osa löytyy myös sähköisinä kirjoinakin. Jopa kotisivultani ilmaiseksi.
Esimerkkitapauksia
Lopuksi kävimme läpi joitakin persoonallisuustapauksia ja pohtien niiden sijoittumista tuolle usein neljään kenttään jaetulle faktoriakseleiden muodostamalle tasolle. Oikeammin nuo akselit eivät toimi yhdellä tasolla vaan ne kiertyvät avaruudellisessa moniulotteisessa maailmassa, jolloin niiden tulkinta on paljon mutkikkaampaa kuin takavuosien manuaalinen faktoriakseleiden kiertäminen geometrisesti parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi (rotaatio).
Oleellista on, että samaan tyyppiin (ryhmään) paikantuvat ihmiset ja heidän usein sadat tai tuhannet vastauksensa tai muuten kerätyt tiedot yhdistyvät yhdeksi ryppääksi, tähtisikermäksi, ja tutkijan tehtävänä on tulkita näiden toisiaan muistuttavien ryhmien synnyn syyt ja myös seuraukset, luonnehtia niiden rakenne ja käyttäytyminen, mahdollinen tulevaisuus.
Jotkut ryhmät ovat tulkinnallisesti hyvinkin helppoja ja puhtaita, toiset välimuotoja ja vaihtuvia. Lisäksi niillä on vaikkapa kulttuurista tai alueeseen (globaaliin maailmaan) sidottuja eroja. Pienryhmät voivat olla hyvinkin kiinnostavia ja paikantuvat vaikkapa yliopiston kampusalueelle. Innovaatiotoiminnassa tällainen on tyypillistä ja joskus kiinnostutaankin vain muutaman poikkeavan ryhmän (residuaalin) tulkintaan tai jakaumaan. Näilllä ryhmillä on toki paljon muutakin käyttöä kuin kaupallista. Ikävä kyllä elämme kaupallisessa kulttuurissa, jolloin tärkein käyttäjä on juuri kaupallinen sovellus.
Kärjistykset ja yleistykset
Perinteinen media, joka kosiskelee kilpailussaan koko kansakuntaa tai maakunnan jokaista lukijaa, joutuu kärjistämään mutkikasta maailmaa ja sen moniulotteista ihmisen persoonallisuuden syntyä ja etenkin niiden yhteiskunnallista merkitystä vaikkapa poliittisen käyttäytymisemme kuvaajana. Tästä esimerkkinä otin Helsingin Sanomien päätoimittajan kirjoituksen kuvaten näin dualistista maailmankuvaa. Tämän päivän Helsingin Sanomissa sama dualismi jatkuu kuvattaessa vaikkapa maaseudun ja kaupungin välisiä eroja sekä etenkin niistä rakenneltuja pelkoja. Se on suomalaisen politiikan teon arkea medioissamme ja sen hinta on dualistisena ilmiönä suunnattoman kallis. Virheet tulkinnoissa kun muuttavat poliittisen kentän ohella myös demokratiamme, sekä lopulta luovat rakenteita, jotka edesauttavat vaikkapa slummiutumista ja sairauksia, luovat edellytykset virusten leviämiselle jne.
Käytännössä tällainen maaseudun ja kaupungin keinotekoinen vastakkainasettelu on luonnollisesti mahdotonta omassa ajassamme, ja tehdään vain joko viihteen tai vaikkapa poliittisen tarkoituksenmukaisuuden, sekä vanha pedagogisen käytännön seurauksena. Karhut eivät syö ihmisiä maaseudulla eivätkä raitiovaunut aja heidän ylitseen Helsingissä, kuten lehden kuvitteellisessa kertomuksessa tehdään väkisten väännetty viihteellinen dualistinen kertomus. Jos kyseessä olisi virus, rutto ja pandemia, juttu olisi uskottavampi ja kulkisi aivan muita latuja. Nyt se pilattiin ja samalla myös kykymme varautua pandemiaan. Sellainen media maksaa maltaita, uhraa viihteelle ihmishenkiä.
Niinpä “politiikan aitovarsilla” tarkoitetaan jo maaseutuun leimallisesti iskettyä printtimedian helsinkiläistä maailmankuvaa ja slummiutuvat hökkelikylät sijoittuvat urbaaniin metropoliin, ei ranskalaiseen tai brittiläiseen kartanoiden ja linnojen maaseutuun. Näin suomalaista maaseutua on pidetty dualismissamme sen heikkona lenkkinä, luonnonvarojen tuottajana tai poismuuttoalueena kohti jotain parempaa. Pandemian ja ruton näkökulmasta ilmiö on median aiheuttama, pilailua vakavilla asioilla ja tieteellä, sen löydöksillä niistä halpaa viihdettä tehden.
Dualismi ja vihattava vääräuskoinen
Dualismin taustalla voi olla myös vahvoja psykologisia vaikutteita, ja juuri pelon liittäminen sellaiseen on printtimedioitten kohdalla hyvin tyypillinen ilmiö ja politiikassa sellainen on hyvin tavallista. Siinä ikivanha dikotomia ja konfliktit liitetään toisiinsa tavoitteena huomiotalous. Sellainen on taas poliittiselle johtajalle välttämätön motiivi, massat ja niiden äänet.
Maaseutuun liitetään sellaisia etäisyyteen ja tuntemattomaan liittyvää kauhua, jota ei ole olemassakaan ja vielä enemmän tällaista kaupunkien väkivaltaisuuteen, turvattomuuteen ja takavuosien maaseutuyhteisön turvallisuuden hävittävään turmeltuneisuuteen liittyviä paheita. Joskus ilmiö saa jopa noitavainojen tapaista sadismia ja sen ihailua.
Gemeinschaft ja Gesellschafit tai Associational Society/ Communal Society kuvasivat kahden yhdyskunnan ja samalla yhteisörakenteen, organisaation synnyn ja kehityksen eroja takavuosien 1800-luvun kirjallisuudessa ja Suomeen ne rantautuivat Erik Allardin kääntäminä. Toinen kuvattiin asiaorganisaationa ja toinen yhdessäolo-organisaationa. On helppo arvata kumpi oli tyyppinä lähempänä asiaa oleva organisaatio ja kumpi yhdessäoloa ja puhdasta, ahdistavaa ja pois pyyhittävä puuhastelua yhteisöineen.
Suomen kaupungistuminen ja kaupunkilaistaminen oli puhtaasti taloudellinen ja poliittinen ilmiö myös tieteissä, eikä sen pohdinnassa ollut mitään objektiivista saati kriittistä. Kyseenalaistajat ja asiantuntijat olivat poissa, siinä missä luova individualisti suunnittelijana. Vallassa olivat vahvat vaikuttajat, tehokkaat suorittajat ja laadunvalvojat.
Vastaavasti maalla tämä dualismi liitettiin hitaaseen kehitykseen, konservatiivisuuteen ja kaupungistuminen oli tuolloin sen sosiaalisessa merkityksessä kehityksen ja samalla fiksumman ihmisen mitta, tapa siirtää suuret ikäluokat teollistuviin taajamiimme takavuosien metsistä ja aitovarsilta. Siellä heitä ei enää tarvittu. Mukana oli televisio, viihde ja komiikka. Siinä saamelainen sai kyytiä, ei vain suomalainen talonpoika ja sen ”tappolinja” Veikko Vennamon kuvaamana ja Kari Suomalaisen kuvittamana.
Ilmiö on hyvin suomalainen eikä sellainen toimi esim. niissä valtioissa, joissa maaseutua on vähän ja maatalous on ollut aina varakkaan yläluokan tapa viettää vapaa-aikaa tai asua kartanoissaan ulkopuolella 1600-luvun slummiutuvien ja kulkutautien leimaamien taajamiensa, hiilikaivosten tummien hökkelikylien ja pandemian pelon.
Saranayhteiskunnan suunnannäyttäjät
Kaikesta tästä huolimatta dualismi ja sen kaksinapainen maailmankuva elää ja voi hyvin. Sen psykologisiin vaikutuksiin turvaudutaan silloin, kun monimutkaisen ihmisen tai yhteiskunnan käyttäytymisen tai rakanteiden kuvaaminen on ongelmallista, sitä ei tunneta tai halutaan nopeasti populistiseen tapaan kärjistää oma sanottava.
Se miten se menee läpi internetin sosiaalisten medioitten sisällä on tulevaisuudessa ja sen moniarvoisessa yhteiskunnasamme entistä ongelmallisempaa ja sitä kuvaa vaikkapa poliittisen kenttämme moniarvoistuminen sekä individualistisen ihmisen lukuisat persoonallisuuden tyypit, kyky kouluttaa itseään ohi perinteisten konventioiden rajojen ja monikulttuurisesti maailmaa ymmärtäenkin.
Takavuosina poliittinen käyttäytymisemme syntyi ideologisten rakenteiden kautta tai ammatillisen osaamisen ja sen edunvalvonnan seurauksena. Tänään poliittiset liikkeet joutuvat seuraaman aivan normaalin kuluttajakäyttäytymisen tapaan erilaisten persoonallisuuksien toimintaa ja reagointia alkaen luovista individualisteista, uskollisista kyseenalaistajista, tutkivista asiantuntijoista, tarkoista laadunvalvojista, tehokkaista suorittajista, innostuvista suunnittelijoista, vahvoista vaikuttajista, avuliaista huoltajista ja päätyen sopeutuviin rauhanrakentajiin.
Ryhmistä kohti klusterirakennetta
Mikään näistä tyypeistä ei ole dominoiva eikä kukaan meistä olen vain yhden persoonallisuustypin sisältämä kummajainen. Kaikkea löytyy ja myös sosiaalisen kentän turistit, pelurit, flaneeraajat, kulkurit ja telecity-blogaajat jakautuvat omiksi pienryhmikseen ja siirtyvät koko ajan paikkaansa vaihtaen. Joku kuitenkin dominoi ja tämä ryhmä kiinnostaa kirjassa ”Arctic Babylon 2011”. Innovaation kärki kun on valon sytyttäjien elämää, ei tuossa valossa työskentelevien. Se merkitsee siellä reaaliaikaisen digimaailman täydellistä valtaa ja sen käyttöä.
Oleellista on kuitenkin juuri internet ja sosiaalisen median suuri merkitys ja tapa yhdistää samoin toimivien ryhmiä, saman persoonallisuustyypin ihmisiä, klustereiksi ja synnyttäen näin yhteisöllisiä monikulttuurisia rakenteita ja osaamisympäristöjä, holistisia kokonaisuuksia, jossa klusteri on enemmän kuin osiensa summa. Tässä perinteinen poliittinen kenttä on hajallaan, ja sen kyky ohjailla tätä prosessia on vielä vaikeampi kuin vaikuttaa levottomaan rahaan ja sen reaaliaikaisiin siirtymiin markkinavoimien pyörityksessä. Perussuomalainen puolue on poliittisena liikkeenä tästä tyyppiesimerkki Suomessa ja sellaisena erityisen mielenkiintoinen ja haastava alan tutkijoille.
Tervetuloa
Toukokuu aikana sain runsaasti uusia lukijoita. Tervetuloa vanhojen lukijoitteni mukana myös keskustelemaan aiheista, joiden teemat ovat jossain tieteen ja tieteen popularisoinnin välimaastossa sitä samalla uudelleen muokaten ja vuorovaikutuksessa sekä reaaliaikaisesti. Se on mielestäni ainut tapa tehdä tänään niin tiedotusta, median seurantaa, kuin vaikuttaa poliittisiin järjestelmiimme, olla osa sellaista “ihmisten puoluetta”, jossa mukaan tulevia uusia jäseniä ei pyritä takavuosien tapaan rajaamaan ulos niiltä paikoilta, jossa he parhaiten kykenevät vaikuttamaan ympäristönsä kehittämiseen, käyttäen apuna persoonallisuutensa parhaita puolia ja osaamisensa välineitä luovalla ja innovatiivisella tavalla. Nämä tehtävät kun eivät kuulu vain vahvoille ekstrovertti vaikuttajille, suorittajille ja suunnittelijoille.