Mitkä ihmeen kirkollisvaalit?

Kirjoitin tämän viisu vuotta sitten. Miltä vaikuttaa tänään? Kirkko etsii uutta johtajuutta ja siitä on tehty väitöskirjakin. Hyvä niin. Jeesus oli aikanaan kaikkea muuta kuin koservatiivi tapakasvattaja ja taisi mennä sukset ristiin fariseusten ja publikaanien kanssa. Rahanvaihtajat heitettiin ulos kirkosta.

Meillä Suomessa kirkon reformi Lutherin aikana meni vanhan pakanauskonnon kanssa nujakoidessa. Opeteltiin uutta kieltä, onomatopoeettista ja luntoa matkivaa, suvutonta rakasta suomeamme Raamattua äkseeraaten lukkarin koulussa. Aiempi katolinen munkkilatina oli mennyt kuin vesi sorsan selästä. Olisiko nyt kirkolla ja seurakunnalla uusreformin aika?

Klusteri tarkoittaa porterilaista taloutta ja innovatiivista, luovaa elämää ja koko ajan tapahtuvaa evoluutiota. Nyt kuitenkin reaaliaikaisesti ja lokaalisen, paikallisen, rinnalla globaalia maailmaa ravistellen.

Kun vaaleissa käy vain näitä konservatiiveja säilyttäjiä, 10-20 % seurakuntalaisista, olisiko jo aika myös peruspakanoiden herätä ja lähteä vaaleihin? Vaalikirja, enteet,utopiat, dystopiat, on paksumpi kuin Raamattu ja kuvitus helpottaa sen lukemista.

Sen voi avata myös netistä ja sen edeltäjät, kymmenen paksua kirjaa. Saksassa painettuja. Kuten aikanaan Raamattukin. Bulevardilla kun pelkäävät omia rahojaan. Sieltä ne Suomeen tulevat uudet ideat, Saksasta tai Yhdysvalloista, Ruotsista. Vaikka Suomessa kirjoitettaisiinkin.

Tämä kun on kovapäinen kansa ja omaksuu uuden vasta, kun kaikki muut kulttuurit, romaaniset ja slaavilaiset, germaaniset kielet ovat ne ympärillämme omaksuneet. Linnutkin laulavat niitä onomatopoeettisella kielellämme, kivet huutavat polun varrella.

Se on sitä suomettumisen hidasta liikettä luontoa seuraillen. Vaikka kirjoittaja tai kuvataiteilija, ideologian isä, olisi Suomesta ja asuisi Hämeen korpimailla. Näin kävi Cluster Artin rinnalla vaikkapa Agropolis Strategialle. Nokia siirtyi sekin muille maille vierahille. Samoin luonnonvaramme ja pankit.

Olisiko aika terästäytyä? Eikö verotustietomme kerro kuinka meillä kerätään suuret omaisuudet ja siirretään pois maasta? Valuuttaa vaihtamalla ja siirtyen itse petoksen jälkeen poliitikkona Brysseliin. Ja miten kävi sotelle?

Iiro Viinanen, riihimäkeläinen valtiovarainministeri komeilee 1990-luvun Suomen Kuvalehden kannella kertoen, miten sote solmu aukeni hänen toimestaan. Nykyiset miniterimme eivät olleet silloin vielä syntyneetkään ja aukova samoja umpisolujamme tänään, ovat aukoneet viimeisen vuosikymmenen aikana neljässä hallituksessa ja syntyi populistinen Suomi ja Eurooppa.

Brexit on ikuisuuskysymys brittien rimpuillessa ulos Brysselin helmasta ja kohta Skotlanti äänestää sekin ulos imperiumin jäänteistä. Pohjois-Irlanti hiertää kivenä kengässä. Brexit on osa institutionalisoituvaa Brysselin tapaa levitä myös itään ja Venäjän vanhoille Neuvostoliiton alusmaille.

Yhdysvallat on vaihtanut politiikkansa trumputismiksi ja diilien teoksi sekin. Kansakunta, joka ei ole yhtenäinen vaan 50 osavaltion liitto, Eurooppaakin kohta väljempi, on jakautunut jyrkästi kahtia, oikeammin hajoamisen partaalla sekin.

Hongkong kapinoi ja samalla länsimaistuvan Kiinan rannikkokaistalla on myös suomalaista osaamista ja teollisuutta, Shanghai globaalin maailman keskuksena monelle suomalaiselle tuntematon.

Tuon rannikkokaistan kulkeminen avaa varmasti silmät. Sadat miljoonat ihmiset muuttavat sitä päivässä enemmän kuin suomalaiset omaa maataan vuosikymmenissä myös rakenteiltaan. Mittakaava on toinen ja teemme visionääreinäkin kaiken aikaa valtavia mittakaavavirheitämme. Globaali maailman on meille vieras siinä missä lokaalikin, oma maamme. Median antama tieto on narratiivista kertomusta ja viihdettä.

Samaa pätee, kun suuntaamme Afrikkaan ja sen viiteen suurimpaan kasvukeskukseen ja valtioon. Afrikkaa kun on muuallakin kuin Saharan pohjoispuolella ja Välimeren rannoilla, jossa suomalainen on kerran turistina piipahtanut.

Arabi-islamilainen Afrikka ei ole likimainkaan koko Afrikka, mutta ei myöskään Nelson Mandelan Etelä-Afrikka, jossa sielläkin näkee joskus suomalaisia. Ohjelmaa vetää yksi henkilö ja budjetti on kuin pienen kylätoimikunnan käyttöön tarkoitettu talkoohanke rakentaa uusi kylätalo ja koulu.

Samaan aikaan kiinalaiset ohjelmat ja rakennemuutos etenee valtavassa maanosassa miljardiohjelmina kylätoimikuntiemme rinnalla. Eurooppalaisia näkee heitäkin, mutta vain vanhoilla alusmaillaan ja hankkeissa, jotka ovat aasialaisten rinnalla menneen maailman kolonilaismin muistomerkkien ylläpitoa ja museointia.

Pienessä mittakaavassa se muistuttaa Forssassa syntyneitten ohjelmia vanhojen ratakiskojen ja punatiilitalojensa kansa puuhastellen rinnan sinne muuttaneiden kanssa, joiden hankkeet eivät etene museaalisessa maisemassa ja sen ylläpitävien nostalgisessa elämässä, ellei niitä rajata Yhdysvaltain tapaan kaavoittaen, kuten muinaisten kansojen (intiaanien) reservaatit Yhdysvalloissa. Reservaatin rakentajat on aidattava sinne.

Ekopolis on vaativa ohjelma, kuten agropoliksen rakentaminen, ja siihen vaaditaan varoja ja osaamistakin, vanhojen kuntarajojen ja vaalipiirirajojen ylittämistä. Jokiosissa tätä osaamista löytyy luonnonvaroissa (LUKE) enemmän kuin Montpellierissä Ranskassa tänään. Se on tiedemaailmassa sensaatio. Mutta tuntematon Hämeessä ja Suomessa.

Tämä ei ole vitsi vaan totisinta totta ympäri Suomessa sen 55 seutukuntaa seuraten ja maaseutua kiertäneenä 50 vuotta yhdyskunta- ja aluesuunnittelijana.

Sama näivettymisen tauti kun vaivaa myös Turkua, Tamperetta ja Helsinkiä. Ne kun köyhdyttävät koko ajan kolmion sisään jäävää vaurainta suomalaista maaseutua seutukaupunkeineen ja talousalueineen slummeiksi muuttuen.

Maaseututaajamissa, seutukunnissamme, jäljellä on vain vanhuksia ja heidän hankkeitaan sekä poismuuttajia, päihteitten käyttäjiä viettäen aikansa matkalla Tukholmaan tai Tallinnaan. Ihmetellen medioissamme, miksi uusia perheitä ja lapsia ei ota syntyäkseen, perinnepuolueemme eivät saa aikaan rakenneuudistuksia virkamiehineen.

By Matti Luostarinen

Prof, PhD, ScD Matti Luostarinen (natural and human sciences) birth: 100751, adress: Finland, 30100 Forssa, Uhrilähteenkatu 1 matti.luostarinen@hotmail.com Publications: Monographs: about one hundred, see monographs, Cluster art.org Articles: about two thousand, see all publications, Cluster art.org Art: Cluster art (manifest in 2005), see Art, Cluster art.org CV, see Cluster Art.org Blog: see blog, Cluster art.org (Bulevardi.fi)

Vastaa

Related Posts