Maailman nopeimman kansan ainut formulalähettiläämme kainuulainen Heikki Kovalainen syöksyy lotuksellaan Valencian radalla ohjuksen tapaan kohti luotisuoraa etenevää ajouraansa. Jostakin syystä hänen autonsa perään törmää Red Bull -tallin kuljettaja Webber ja syntyy vaikutelma siivistä, jotka Red Bull antaa sponsorina Webberin selkään.
Hieman samaan tapaan Jyrki Järvilehto kolaroi aikanaan saaden niskavamman, joka teki hänestä sen jälkeen ylivarovaisen. Missä on Zei Zei, kyseli kisoja vielä tuolloin selostanut toimittajalegenda aina aika ajoin odottaen turhaan maailman nopeimman kansakunnan silloista formulatähteä ruutulipulle.
Kesäajan uutisia
Yhdysvallat kertoo kuinka Venäjän vakoojaverkosto on miehittänyt maan alkaen Virginian osavaltion Arlingtonista ja jatkuen New Jerseyn kautta Valkoisen talon nurmikentille ja koodiviesteihin. Venäjän valtion tiedustelupalvelun SVR:n vakoojien paljastuminen suurena järjestäytyneenä joukkoliikkeenä ympäri laajaa maata on ollut vuosikymmeniä kestäneen CIA:n ja FBI:n väsymättömän seurannan tuomaa satoa.
Siinä on samaa määrätietosuutta kuin senaattori Joseph McCartheyn aikaisessa toiminnassa, jolloin kommunisteja etsittiin jopa Ufo-tarinoista ja salaliittoteoriat elivät omaa kylmän sodan aikaista elämäänsä FBI:n Edgar Hooverin ja Hollywoodin mustien listojen maailmassa. Mutta missä viipyy Zei Zei kysyisi suomalainen toimittajalegenda, ja alkaisi olla huolissaan Nokian osakkeistaan. Kun levottomia uutisia levitellään, tärkeät halutaan haudata.
Maailman fiksuin nuorisoko?
Suomalaisnuorten tiedot todettiin vuosi sitten maailman huipulle yltäviksi luonnontieteissä, matematiikan ja fysiikan osaamisessa. Nyt vastaavat tiedot todettiin yhtä vahvoiksi myös ihmis- ja yhteiskuntatieteitten osaamisessa. Tiedot niin luonnontieteissä kuin yhteiskuntatieteissä ovat maailman huippuluokkaa, mutta jostakin syystä nuorten osallistuminen, kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin ja niiden hoitamiseen on vähäistä, liki kehnointa maailmalla.
Pisa -tutkimukset ovat osoittaneet kuinka lapsemme pysyvät lapsina, tietopainotteisessa opiskelussa, kun taas monen muun kansakunnan kohdalla aikuisuus alkaa varhain. Yhteiskunta on kova paikka ja siinä selviytyminen ja menestyminen edellyttävät varhaista kiinnostumista yhteiskunnan toimivuudesta ja siihen vaikuttamisesta jo lapsena.
Metropolialueilla ja etenkin niiden slummeissa, slummien laidoilla syntyvät, eivät saa hääppöistä koulusivistystä. Sen sijaan taidot selviytyä yhteiskunnassa haetaan kadulla ja kiinnostus yhteiskunnan toimintaan syntyy välttämättömänä osana törmäyksessä yhteiskunnan eri instituutioihin. Poliisi, oikeuslaitos, koulutusjärjestelmä, uskonnolliset yhteisöt, media ja puolueet, markkinavoimat tulevat tutuiksi kantapään kautta ja jalkapalloa potkien kohti sosiaalista nousua.
Hyvien ihmisten majatalo
Suomalaisille lapsille vastaava tieto on teoriapainotteista, vierasta maailmaa ja niiden instituutioihin on helppo luottaa tuntematta niitä lopulta lainkaan. Ne näyttäytyvät etäisiltä, turvallisilta ja samaan aikaan ulkopäin ohjatuilta hyvinvointiyhteiskunnan palveluina.
Ne tarkoittavat meidän hyvää ja niitä ohjaavat ja johtavat hyvät ihmiset. Jos jotain konflikteja syntyy, ne ovat medioissa näkyviä ja koskevat ministereiden yksityiselämän koukeroita, päätöstä kahdesta ydinvoimalasta tai homoparien oikeudesta adoptoida itselleen lapsia. Sellainen on etäällä lapsen arjesta eikä kosketa edes kovin monen aikuisen arkielämän tarpeita. Mediahuume vieraannuttaa ja vie yhä etäämmäs yhteiskunnan valtarakenteista.
Valta sokaisee, täydellinen täydellisesti. Vallassa oleva, ja siitä epäilemättä itsekkäällä tavalla hyötyneet suuret ikäluokat, eivät toki asemistaan hevin luovu. Instituutioilla on taipumusta täyttää tehtävänsä ja virkansa, vastuuhenkilöt, opastamalla sinne omat kasvattinsa, omat lapsensa. Tästä kielivät myös uusimmat tutkimukset, jotka viittaavat juuri sosiaalisten luokkien paluuseen ja siellä tapahtuvaan hitaaseen kiertoon. Juuri tällä kohtaa toimittajalegenda, yhteiskuntaa tarkoin seuraava vahtikoira kysyisi, mutta missä viipyy Zei Zei? Vai oliko kaikki unta vain?
Oliko tää kaikki unta vain?
Eduskunta käy läpi energiaomavaraisuuttamme koskevaa vaikeaa yhtälöä, jossa mukana on sekä ympäristökysymyksiä että suuria tunteita. Luonnonsuojelijat tuovat eduskuntatalon portaille kivipaaden, johon ydinvoimaa kannattavien nimet tultaisiin hakkaamaan tuleville sukupolville tiedoksi vuosituhansien taakse.
Samaan aikaan tiedämme jo kuinka uusien biojalostamoiden kohdalla puunhankinta on avoin kysymys. Uuden polttoaineen valmistaminen puusta on teknisesti vaikeaa ja hinta ylittää öljystä valmistetun dieselin.
Suuret alan yrittäjät, Stora Enso ja Neste Oil, tulevat jatkossa hakemaan valtiolta suuria investointitukia. Turpeen ja pellon kohdalla ongelmat ovat vielä suurempia, suo siellä vetelä täällä. Mutta missä viipyy Zei Zei, kysyy toimittajalegenda lähestyen J. Karjalaisen sanoittamaa legendaa Marjaniemessä.
Hiiriä ja ihmisiä
Meksikonlahden öljyturmasta on kulunut kaksi kuukautta ja alueella alkavat kohta trooppiset hirmumyrskyt. Kirjailija John Steinbeckilla oli tapana kuvata niitä ja parhaat ovat ajoilta, jolloin hän teki matkoja läpi mantereen selvittäen itselleen sen tilaa ja muutoksia menneiden vuosikymmenten saatossa ruohonjuuritasolla taivaltaen.
Usein nämä kuvaukset olivat masentavia, ja ainut nyt lohduttava on lopulta taistelu myrskyn kourissa, jossa ei ollut mukana tuolloin öljyä. Öljy laineilla ei hidasta tornadon etenemistä ja BP:n pörssiarvosta onkin sulanut parin kuukauden aikana noin 100 miljardia dollaria. Se merkitsee noin kolmen Nokian markkina-arvon katoamista olkoonkin, ettei sekään ole enää takavuosien mittainen. Kun Nokian osakkeen arvosta katoaa vielä viisi euroa, jäljellä ovat enää sentit. Ehkä Nokiaa onkin mitattu väärällä valuutalla tai mittayksiköllä?
Kun Meksikonlahden luonnontuhoista aletaan oikeasti puhua, ne ovat moninkertaiset koskaan kokemiimme ja kasvavat nyt joka päivä. Ne ulottuvat maailman rikkaimmalta ekologiselta vyöhykkeeltä aina Missisipin suistolle saakka ja Golfvirran mukana kohti meille tuttuja maisemia Norjan rannikolla. Enää ei ole kyse oikeusjutuista, viestimien hylkimästä yhtiöstä ja eläkeyhtiöiden sijoituksista Norjassa, Kuwaitissa, Kiinassa ja Singaporessa. Tuhannet kuolleet linnut, sadat uhatut lajit ja globaalit merivirrat ovat aiheita, joita media selvästi nyt välttelee, ja uutisointi viedään näiltä rannoilta mieluummin jalkapalopeliin. Missä viipyy Zei Zei se kysyy, ja odottaa ihmettä, jota ei nyt tule. Norja saa kohta öljynsä Meksikonlahdelta.
G 20 talouspolitiikan laboratorio
Kun maailman talousjätit kokoontuivat ne päätyivät ratkaisuun, jossa valtioiden on nyt säästettävä ja pysäytettävä velkaantumisensa sekä samaan aikaan jatkettava elvyttävää politiikkaansa torjuakseen uuden taantuman. Taantuma taustalla on nyt Euroopan hidas elpyminen ja ajatusmalli, jossa kaikkien säästäminen samaan aikaan ei ole loppuun saakka pohdittua. Jonkun on myös kulutettava.
G 20 valitsi kompromissin, jossa samaan aikaan sekä puolustetaan että hyökätään, paitsioansaa varotaan ja tuomareille ei anneta oikeutta videotarkastuksiin. Yhdysvallat etenee omaan tahtiinsa ja Eurooppa omaansa, edellinen pehmeämmin keinoin.
Se mitä Japanissa ja Kiinassa tapahtuu on heidän asiansa. Mihin yhteinen säästöohjelma johtaa, on historiasta tuntematon ilmiö, ja kasvun sysääjä on sekin meille talousopeista vieras kokeilu.
Missä Zei Zei nyt viipyy on saksalaiselle IFO- taloustutkimuslaitokselle yllätys olettaen, että nobelisti Paul Krugman on asiasta jotenkin perillä. Molempia on nyt syytä epäillä. Perustelut kun ovat kovin hataria ja kokemus ei puolla oikein tasapeliäkään. Joku on nyt väärässä.
Kuka Forlan, kuka Valdez?
Kuka Diego Forlan tai Nelson Valdez kyselevät jalkapalloa vain harvakseltaan seuraavat ja kahdeksaan viimeiseen MM-peliin valmistautuvat futaajat. Kun takana on jo runsas kaksi viikkoa jalkapalloa ja 56 peliä, tällaisia nimiä ei odottanut mukaan tuleviksi uusiksi legendoiksi. Edellinen on Uruguayn joukkueen näkyvimpiä tähtipelaajia ja jälkimmäinen taas Paraguayn joukkueesta.
Jos mukaan nostetaan Ghanan tähtiä, joukko alkaa olla aivan omituinen jopa toimittajalegendan lausuttavaksi. Onneksi mukana ovat tutut Kaka ja Messi, suomalaisittain lausuttuna ja hymynkare suupielissä.
Jos kaikki menee nappiin, neljän joukossa on vain Etelä-Amerikan joukkueita. Obaman tapaan nyt on syytä kuitenkin luottaa Saksaan ja uskoa sen elvytystoimien olevan sittenkin riittäviä orastavan kasvun takaamiseksi myös Yhdysvalloissa.
Pelkällä puolustuspelillä Argentiina ei nyt taivu. Koko ajan pahenevalle öljyvuodolle ja Afganistanin sodalle, keskenään riiteleville kenraaleille, Obamakaan ei voi mitään. Epätoivoinen vilkuilu takakaarteeseen ja odottaen Zei Zein saapumista alkaa olla lähestyvien vaalien ainut kortti, ja se taitaa nyt pettää. Venäläisiä vakoojia on mahdoton tuoda vaaliaseeksi ja Trumanin kaltainen öykköröinti kenraaleille on sekin liioittelua ja huomataan varmasti.
Verinen mies
J. Karjainen kysyi taannoin albumissaan ”Marjaniemessä” ”Muistaako kukaan, muistaako kukaan silloin Marjaniemessä. Soutuveneen kaukana merellä näin, soutuvene tuli saaresta rantaa päin.
Vene tuli lähemmäs ja silloin näin, kanssa toisten mä rantaan katsomaan jäin.
Sitä näkyä en unohda milloinkaan, silloin Marjaniemessä.
Veneen perässä retkotti alaston mies, veneen perässä istui se verinen mies, ja se vene oli verta puolillaan, silloin Marjaniemessä.
Rannalle vene kiskottiin, ja ne kietoi sen miehen pyyhkeisiin, ja ne pyyhkeet oli hetkessä punaiset, silloin Marjaniemessä.
Siitä saaresta kuultiin kun puhuttiin, siinä saaressa juotiin ja tapeltiin, muistaako kukaan sitä veristä miestä, silloin Marjaniemessä.
Muistaako kukaan, muistaako kukaan, vai oliko tää kaikki unta vain, silloin Marjaniemessä”.
Jolmavikin legenda
Tammisaaren Jolmavikin siltaan törmäsi 18.6 perjantaina vene. Veneessä oli kaksi mieshenkilöä, veneen vauhti oli arviolta moninkertainen aluerajoituksesta ja suomalaisittain alkoholilla oli osuutta onnettomuuteen medioitten kertomana. Alueella liikkui mieshenkilö, jonka kertomus on kuin J. Karjalaisen sanoituksesta, verinen ja hakien apua. Vedestä löytyi kuollut mies. Mutta missä on Zei Zei kysyy aluksi toimittajalegenda ja vaikenee myöhemmin.
Se mistä ei voi puhua siitä on vaiettava. Suomalaisille tällaisia ovat alkoholistit, alkoholin aiheuttamat onnettomuudet, median kautta meille läheisiksi tehdyt henkilöt, joihin emme liitä mattinykäsmäistä käyttäytymistä. Usein toimittajalegendan omaa kertomusta, hyvin omintakeista ja omanäköistä.
Kun kainuulainen, miellyttävästi käyttäytyvä maailman nopeimman kansakunnan edustaja ohitetaan autolla ajaen ja lentäen yli Red Bullin voimalla, edes pyrkimättä väistämään hidasta ajokkia edessään, se on meille julkinen häpeä. Se nyt oli vaan niin hidas ja toinen niin nopea.
Mieluummin kaunis satu kuin ruma totuus
Meitä ei kansakuntana kiusaa niinkään kertomus ja tarina, hyvin kirjoitettu ja kerrottu, valheellisenakaan. Sen sijaan epämiellyttävä, huono totuus on raskas kannettava, kenelle tahansa ja erityisesti kansakuntana ja koskien sen idoleja, harkintakykyisinä pidettyjä täysipäisiä ihmisiä, keski-ikäisiä ja juhannusyönä hukkuneita.
Ranskalaisille tällainen häpeä oli jo pelkkä Zidanen itsehillintä ja sen menettäminen jalkapallon MM-kisoissa Italiassa, ja nyt koko läntiselle Euroopalle tippuminen kesken kisojen alkaen Ranskasta, Italiasta, Englannista ja edeten kohti surullista loppua.
Se sai jopa Argentiinan valmentajan, pienen kääpiömäisen Diego Maradonan lohduttamaan eurooppalaisia, suuria heidän lastensa kouluttajia. Hän pyysi kuitenkin, ettei heitä otettaisi kouluihimme vielä alle 15 -vuotiaina lapsina.
Maradona jätti mainitsematta, kuinka heistä liki neljännesmiljoona on ihmiskaupan uhreja ja prostituoituja katulapsia. Uskon että Diegon viesti kuitenkin ymmärrettiin. Kadun lapsena, liki kääpiönä, hänen matkansa kohti maailman huippua on ollut täynnä huumeiden, päihteiden ja väkivallan elämää, ei sellaista suojattua kasvatusta, johon omat lapsemme yhteiskunnallisen osallistumisensa ja jalkapallon valmentautumisen liittävät. Se ei ole heille ”elämä itse”, onneksi.