Cras mulier erit (Cicero) – Huomenna hänestä tulee nainen
08.03.2024
Naistenpäivä on kansainvälinen juhlapäivä, jota vietetään 8. maaliskuuta joka vuosi. Päivän tarkoitus on juhlistaa naisten saavutuksia ja edistää naisten oikeuksia ja tasa-arvoa kaikkialla maailmassa. Naistenpäivä on myös tilaisuus muistaa naisten historiallista taistelua oikeuksiensa puolesta ja kiinnittää huomiota naisten kohtaamiin haasteisiin ja epäkohtiin eri yhteiskunnissa. Naistenpäivän on muutakin kuin imeliä sanoja – ”Blanda verba.”
Naistenpäivän historia juontaa juurensa naisten kamppailuun työolosuhteiden ja oikeuksien puolesta. Ensimmäinen naistenpäivä järjestettiin Yhdysvalloissa vuonna 1909, kun naisten oikeuksien aktivisti Clara Zetkin ehdotti kansainvälistä naisten päivää Kansainvälisen Sosialistisen Naisliiton konferenssissa. Päivää alettiin viettää eri puolilla maailmaa ja se sai erityistä merkitystä Venäjän vallankumouksen yhteydessä, jolloin naisten päivästä tuli virallinen vapaapäivä Neuvostoliitossa. Tänään Neuvostoliittoa ei ole mutta naistenpäivät ovat ja jatkavat olemistaan. Bono consilio – Hyvällä aikomuksella.
Nykyään naistenpäivää juhlitaan monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Se voi olla tilaisuus juhlia naisten saavutuksia eri aloilla, nostaa esiin naisten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja epäkohtia, sekä kannustaa toimimaan naisten tasa-arvon puolesta. Monissa maissa naistenpäivä on virallinen vapaapäivä, kun taas toisissa se on enemmänkin juhlapäivä, jolloin järjestetään erilaisia tapahtumia ja tempauksia naisten oikeuksien edistämiseksi. Muotoon liittyvien syiden jälkeen tulevat tarkoitukseen liittyvät syyt, alkuun paneva syy. – ”Causa formalis” – ”Causa finalis” – ”Causa efficiens”. Syyt, joita ilman asiaa ei ole eikä tapahdu. – ”Causa sine qua non.”
Tänään vuonna 2024 naistenpäivää vietetään pohtien mm. naisten asemaa urheilussa. Maailman parhaiten palkatuissa lajeissa, joissa myös naisilla on omat urheilijansa ja lajin menestyvät huiput, sadan parhaiten palkatun joukossa ei ole yhtään naista. Tuskin montaa tuhannenkaan joukossa, kun kyse on vaikkapa palloilulajeista tai vaikkapa autourheilusta. Jääkiekko on suomalaisia lähellä oleva laji, jossa myös naiset ovat mukana, mutta ei toki samalla tavalla NHL kaukaloissa pelaten kuin miehet. Kyse on materiaalisista syistä. – ”Causa materialis”.
Vuosi takaperin kirjoitin suomalaisista vaaleista naisten päivän aattona. Nyt takana ovat presidentinvaalimme ja mukana oli myös naisehdokkaitamme. Kolmentoista presidenttimme joukossa on ollut myös yksi nainen. Edellisessä hallituksessamme oli poikkeuksellisen runsaasti naisia myös puoluejohtajina ja siten näyttävästi hoitamassa poikkeuksellisen korona-ajan ja pandemian tuomat monet rajoitukset. Jotenkin se sopi naisille kansakunnan tilasta kertovina hoitajina sekä rohjeten esittämään asiansa kuten sisar hento valkoisen kuuluukin. Jämäkästi mutta samaan aikaan lämmöllä ja etenkin ikääntyvää kansakuntaansa muistaenkin. Kotiaresti vei liki kaksi vuotta. Moni ei ole siitä toipunut vielä tänäänkään seuraten sotaisia uutisiamme Ukrainasta ja Lähi-idästä. Naisen asema sodissamme oli työskennellä kotirintamalla tai lottona. Maailman tilanne määrittää todellisen syyn – ”Causa vera”. Näin myös miesten ja naisten kohdalla.
Kansainvälinen naistenpäivä ja suomalaiset vaalit
Varium et mutabile semper femina
08.03.2023 – 08. 03. 2024
Suomessa aattopäivä on merkittävämpi kuin itse juhlatapahtuma. Opimme sen jo lapsena joulusta ja juhannuksesta. Suomen kielessä aatolla voi olla myös aatto, aaton aatto. Olemme varautuneet odottamaan parempaa, tulevaa. Kaikki erinomainen on tällaista, harvinaista, odotettavaa. ”Omina praeclara rara.”
Otsikon latinankielinen sananlasku oli ainut, jonka löysin ja sekin Suomeen sopimaton. Naisen kuvaaminen häilyvänä ja oikullisen on kuitenkin tuon ajan ja kielialueen hyvin yleinen ja ehkä vieläkin käyttöön kelvollinen latinankielinen viisaus. On hyvä muistaa, että Suomessa asuu vain promillen osa naisistamme. On lottovoitto syntyä Suomeen niin miehenä kuin naisenakin. Tosin urheilussa ja politiikassa tämän päivän toivoja ovat juuri naiset. ”Spes patriae”ovat naiset mutta ”Sol ominbus lucet” aurinko paistaa kaikille.
Kansainvälinen naistenpäivä on suomalaisittain koettuna kovin erilainen kuin globaali maailma ja valtaosa sen yli 4 miljardista naisesta kokee. Suomalaisia tuohon mahtuu yksi tuhannesta ja tämän promillen taustalla on historia, jonka on tarjonnut poikkeuksellinen kulttuurimme jo luontoa matkivana kielenämme. Se kun on tyystin suvuton. Onomatopoeettinen ja siten luontoa matkivakin. Ei ole sattuma, että suomalainen nainen on pääministerinä, valtaosa ministereistämme naisia ja samalla puoluejohtajistakin. Naiset saivat meillä äänioikeuden samalla kuin miehetkin. Pojat ovat kuitenkin poikia ja pojilla on poikien huvit ja kujeet. ”Sunt pueri pueri et pueri puerilia tractant”.Tämän riimityksen pojatkin oppivat ilman sen suurempaa vaivaa. Toinen on tämä latinankielisten sananlaskujen suomalainen helmi, vasikka satamassa. En nyt enää kirjaa sitä latinaksi. Tekijä vastatkoon sanoistaan. – ”Caveat actor:”
Naistenpäivän lähtötilanne kulttuurisesti on Suomessa kovin toinen, kuin valtaosassa globaalin maailman vastaavan päivän viettoa, ja niinpä meillä päivää on vietettävä pikemminkin pohtien naisen asemaa globaalina ilmiönä kuin suomalaisena, ja vaalien teemaksi tästä ei olisi yhdellekään puolueistamme. Tosin vuosi 2024 oli jo kovin erilainen kuin edellinen vuotemme. Presidentiksi valittu nainen ei olisi ollut mitenkään uutta ja ihmeellistä, päinvastoin. Näitä tehtäviä täytettäessä on varottava yhden kirjan ihmisiä. – ”Cave ab homine unius libri. (Isaac D’Israeli).
Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1911, kun naisten oikeuksien kansallinen juhla levisi Yhdysvalloista Eurooppaan, muun muassa Itävalta-Unkariin, Saksaan ja Tanskaan. Suomessa perinnettä alkoivat ensin kantaa sosiaalidemokraattiset ja kommunistiset puolueet sekä näiden yhdistykset – kukin omilla tahoillaan. Tänään poliittiset liikkeemme eivät juurikaan eroa suhteessa sukupuoleen. Tosin raajaliikkeenä tunnettu perussuomalaiset voi hieman poiketa, olkoonkin että sitäkin johtaa juuri nyt nainen hallituksemme valtiovarainministerin tuulisella paikalla talouttamme vakauttaen ja sietäen poliittisia lakkojamme. Palaamme alun urheilusta tunnettuun käsitteeseen. Olympialiikkeen tunnuslauseeseen. – ”Citius, altius, fortius!” Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin!”
Naistenpäivän seuraava muodonmuutos nähtiin 1960- ja 1970-luvuilla, kun nouseva feministinen liike otti sen omakseen. Samalla merkkipäivän vasemmistolainen pohjavire muuttui hiljalleen kohti yleispoliittisempaa ja laajempaa naisten oikeuksien repertuaaria: siinä missä vasemmistolaista perinnettä olivat hallinneet työn ja palkan tasa-arvon teemat, nyt framille nousi seksuaali- ja lisääntymisterveyden, abortin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kaltaisia teesejä. Varottiin riskejä. Nopeasti rikot jousen, jos pidät sitä aina jännityksessä. – ”Cito rumpes arcum, semper si tensum habueris.” (Phaedrus):
Vuonna 1975 YK teki kansainvälisestä naistenpäivästä virallisen juhlapäivänsä, jota vietetään aina 8. maaliskuuta. Kuten myös tänä vuonna, jolloin me voimme pitää esillä esimerkiksi muodikasta talouttamme ja sen oikullisuutta. Vielä takavuosina siinä nälkä oli ruuan mauste. – ”Cidi condimentum fames est. (Cicero).
Ohessa muutama rivi lainattuna netistä naistenpäivä Googlaten:
Naisten taloudellisten oikeuksien päivää
Maailmanlaajuisen vertailun mukaan naiset ansaitsevat samasta työstä 77 senttiä jokaista miesten ansaitsemaa dollaria kohti.
Raskaus tai potentiaalinen raskaus voi olla este työelämässä. Maailmanpankin mukaan 38 valtiossa laki ei suojaa irtisanomiselta raskauden aikana.
Sukupuolinormit saattavat estää työelämään pääsemisen. Esimerkiksi Solidaarisuuden hankealueilla työntekoa pidetään tyypillisesti miesten juttuna ja naiset ovat usein taloudellisesti riippuvaisia miehistään.
Naisten henkilökohtaisen koskemattomuuden päivää
WHO:n arvion mukaan 30 % maailman naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa elämänsä aikana.
Hankealueillamme Keniassa ja Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpominen on yleistä: sitä pidetään aikuistumisriittinä ja vaimoksi kelpaamisen edellytyksenä.
Vaikka naisten oikeudet ovat ottaneet reilussa sadassa vuodessa isoja askeleita eteenpäin, työ ei kuitenkaan ole likipitäenkään valmis. Listaa erilaisista naisten päivän teemoista olisi helppo jatkaa aborttioikeuden rajoituksilla tai politiikassa toimivien naisten aliedustuksella. Suomi on kuitenkin ollut tässä poikkeuksellisen hyvin asiansa hoitava kansakunta. Naisten äänioikeus ja tänään naiset ministereinämme, puoluejohtajina, kertoo missä mennään ja mikä maa. Ehto olosuhteiden pysymisestä edelleen sama. – ”Clausula rebus sic standibus.”
Naistenpäivää ei myöskään vielä saada viettää kaikkialla rauhassa: esimerkiksi Iranissa ja Egyptissä vastamielenosoittajat ovat viime vuosina onnistuneet hajottamaan naisten oikeuksien puolesta protestoineiden naisten marssit – samalla, kun poliisit ovat seuranneet tilannetta vierestä. Tässä kisassa liian myöhään saapuneille kansakunnille jäävät vain luut. ”Sero venientibus ossa.”
Ei siis anneta kukkaloiston piilottaa taakseen Naistenpäivän varsinaista tarkoitusta: poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien edistämistä. Kummatkin mahtuvat agendalle myös tänään. Pojat ovat poikia, ja pojilla on poikien huvit.” Sunt pueri pueri et pueri puerilia tractant.”
Miten naistenpäivää tulisi viettää vuonna 2023? Kirjoitin aiheesta mm. syksyllä 2008 ja sain kirjoitukselleni miehenä runsaasti kommentteja. Tänään, jolloin takana on poikkeuksellisen vaikea vuosikymmenen alku ja Suomessa tehtävänsä päättää vahvasti naisvoimin koottu hallitus, palaan tuohon runsas vuosikymmen takaperin kirjoitettuun artikkeliin. Sitä voi verrata sitten myös vuoteen 2024 ja sen Nato-Suomen ja Ruotsin tapaan hoitaa myös sukupuolineutraalit ohjeistonsa. Muuttunut geopoliittinen pohdinta muutti myös yhteiskunnallisia liikkeitä, joiden keskiössä olivat naisten asema sekä sukupuliolineutraali yhteiskuntamme. Vastakohtien yhteen joutuminen on aina vaikea aiheena. – ”Coincidentia oppositorum.” (Nicolaus Cusanus).
Vuodet 2011, 2015, 2022 ja 2024 olin jo 1970-luvulla ennustanut poikkeavan ongelmallisiksi ja näin kävikin, syntyivät kirjat ”Arctic Babylon 2011, 2015 ja 2022. Vuoden 2022 aikana peräti neljä kirjaa. Se vaatii jo keskittymistä kirjottajaltakin. Ei vain toimittajalta ja kustantajalta. Kustantajan on oltava muualta kuin Suomesta. Samalla joudut kertaamaan jo kerran kirjoitettua. ”Repetitio mater studiorum est.” Kertaus on opintojen äiti. Ei siis isä ja äidit opettajina meille tuttuina. Vuonna 2023 kirjojen määrä vain kasvoi yhdellä ja vuoden 2024 alku lupaa vaalien vuotena kirjoittajalle lisää töitä rinnallaan algoritmit ja tekoäly. Ei pelkkä yleinen mielipide. – ”Communis opinio.”
Edellinen teksti ei ole omaani vaan yleistä naistenpäivään löytyvää historiikkia netistä hakien. Se on jo vanhahtavaa ja siinä merkityksessä medioittemme olisi syytä päivittää tekstejään ja samalla hakea ne kipukohdat, jotka ovat juuri oman aikamme ja globaalin maailman myös kartoilta havaittavia, sukupuoleen vielä tänään 2023 liittyviä ongelmia. Niitä on lukumääräisesti runsaasti eikä vuosi 2024 lupaa yhtään sen kevyempää ilmapiiriä sukupuolineutraalista maailmasta puhuville. Kirjoja syntyy vuosittain muutama miljoona, lapsia satakertainen määrä siinä missä autoja ja tietokoneitammekin. Kutsumme sitä edelleen terveeksi järjeksi. – Communis sensus.”
Aika lentää – Tyhjä taulu – Kaikki ääntä eikä mitään muuta
Tempus fugit – Tabula rasa – Vox et pretera nihil
11.09.2008 – 08.03.2023 – 08.03.2024
Pitäisikö kansainvälinen naistenpäivä muuttaa evolutionarismin päiväksi? Vuoden 2024 alussa kirjojeni otsikoihin tulvat myös käsitteet yhteiskunnallisesta dilemmasta sekä illuusioyhteiskunnasta.
Kansainvälinen naisten päivä kulkee historiassaan lähellä sosialistista internationaalia ja sen historiaa. Naisen asema on ollut keskeinen teema, haettaessa sellaista sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa, johon sosialismin teoriat lopulta liittyvät. Jostakin syystä evoluutio naisasialiikkeessä johti kuitenkin revoluutioon miesliikkeessä. Se mitä miehet nyt elävät on kovempaa kuin aikoihin. ”Tempora aspera vivimus, amice bone.”
Ensimmäiset juuri kansainväliseen naistenpäivään viittaavat tapahtumat käynnistyivät ehkä yllättäen Yhdysvalloista. Jo 1800-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa naiset lakkoilivat ja etenkin naisvaltaisessa tekstiiliteollisuudessa. Amerikan sosialistipuolue nimesikin helmikuun viimeisen sunnuntain naistenpäiväksi. Eurooppa oli siitä täysin tietämätön. Joku voisi mainita siitä Hilary Clintonille. Tänään kuitenkin levätköön hän rauhassa. ”Recuiescat in pace.”
Eurooppaan liike levisi vasta 1900-luvun alussa ja Kööpenhaminassa pidetyssä sosialistisen internationaalin konferenssissa, 26.8. vuonna 1910, kansainvälinen naisten päivä rantautui vanhalle mantereelle. Maaliskuun 19. päivänä naiset juhlivat päiväänsä vuonna 1911 ainakin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä. Tuolloin mukana oli jo miljoonia naisia ilman internetin apua. Kahden vuoden kuluttua myös Venäjällä helmikuun viimeisenä päivänä.
Venäjällä alkoi lakkoilu syynä elintarvikepula ja ensimmäisenä asialla olivat perhettään ruokkivat naiset tekstiiliteollisuudessa. Lakon laajetessa ja rauhattomuuksien lisääntyessä Nikolai toinen luopui vallastaan. Syntyi väliaikainen hallitus. Loppu on sitten jo tuoreessa muistissa ja osa myös omaa kansallista historiaamme. Tältäkin osin historia tulisi kirjoittaa kuten se oikeasti tapahtui. Miehet kun tulivat mukaan jälkiomaksujina. Pojat ovat poikia, ja pojilla on poikien huvit. ”Sunt pueri pueri et pueri puerilia tractant.”
Sosiaaliset uudistukset ja innovaatiot kun eivät leviä jälkiomaksujien toimesta onnekkaalla tavalla. Tästä 1900-luku ja sen alku on oikein kouraiseva esimerkki. Jälkiomaksujia ei pidä päästää ikinä vallan kahvaan. Se tietää aina onnettomuutta. Ja historia tahtoo olla näiden kuvaamista. Ei innovaation aallon alun oivaltamista. Näin historiasta ei voi oppia mitään. Apinoiden tapa oppia matkien ja mölyten löydöksestään ei ole innovaatiopolitiikkaa. Vastakohtien yhteen joutuminen saattaa sitä ollakin. – ”Coincidentia oppositorum.” (Nicolaus Cusanus).
Tapahtumat Venäjällä ja nyt Ukrainassa kertovat tästä ”huvista”. Juuri tämän vuoksi me joudumme yhtenään kertaamaan, jokainen sukupolvi kohdallaan, ja maksamaan siitä kovan hinnan. Kertaus on muka opintojen äiti. ”Repetitio mater studiorum est.” Ei robotiikka ja tekoäly opi aloittamalla kaiken aina alusta.
Suomalaiset naiset olivat aktiivisia jo hyvin varhain. Kööpenhaminan konferenssissa mukana oli noin sata naista edustaen 17 kansakuntaa. Suomen suuriruhtinaskunnasta mukana oli viisi tulevan ensimmäisen eduskunnan jäsentä. Virallisena edustajanamme oli Ida Aalle ja muut neljä Hilja Pärssinen, Aura Kiiskinen, Hilda Herrala ja Miina Sillanpää. Se oli tuon ajan innovaattoreiden kärkiketju. Miina Sillanpää heistä parhaiten muistetaan. Hän kun piti itsestään ääntä miesten planeetalla mieheksi muuttuen. Isänmaan toivo mutta nyt naisille. ”Spes patriae.”
Suomessa työväenliikkeen järjestäytyminen tapahtui Forssan kokouksessa, jossa ”pumpulienkelit” olivat niin ikään keskeisessä asemassa tekstiiliteollisuuden Skandinavian yhdessä suurimmista keskittymästä. Köyhyys oli kouriin tuntuvaa Hämeessä, olkoonkin että työläisnaiset tehtailla olivat paremmassa asemassa kuin kanssasisarensa muissa vähemmän arvostetuissa tehtävissä agraarisen Suomen köyhyydessä. Ja jälleen valta siirtyi myöhemmin luisuotsaisille jälkiomaksujille ja seuraukset tiedämme kansalaissotana. Tämän kertaaminen on paikallaan. ”Repetitio mater studiorum est.”
Ensimmäinen veistokseni Forssaan muutettuani oli oikeastaan itsestään selvyys. ”Pumpulienkeli” ja sen jatkona syntynyt ja naiseen liitetyt kirot kertova ”Hefaistoksen kirouksesta” ja ”Pandoran lippaasta”, surrealistisesta ”Dalin naisesta”. Veistokset ovat kuin suoraan ”Eevan tyttäristä” Kaari Utrion loistavaa kirjaa kuvittaen. Utrio voisi kiinnostua seuravana naisesta innovaattorina ja etenkin sosiaalisten ja kulttuuristen, symboli-innovaatioiden tekijänä ja levittäjänä. Kiitos eläkkeelle siirtyneelle Utriolle. ”Sol omnibus lucet.”
Ilman heitä olisimme edelleen apinoina savanneilla tuntematta lainkaan verkostoja tai symbolirakenteiden klustereita, organisaatiokulttuurin sosiaalista sisintä ja sen kollektiivista muistia. On miesten ansiota, että Suomessa innovaatio mielletään tekniseksi oivallukseksi demojen kimpussa. Muualla se on kieleen ja kulttuuriin liittyvä sosiaalinen prosessi, jossa taiteella on avaimet. Esprit on ranskalaista innovointia. Siinä kukaan ei kuule ketään, banaani on joutunut korvaan. ”Te audire non possum. Musa sapientum fixa est in aure.”
Naisen aseman kuvaaminen käy paljon helpommin veistoksen tai maalauksen kautta kuin yrittäen kertoa siitä kirjoittaen. Kuva avautuu kansainvälisenä ilmiönä ja kielenä toisin kuin sanat symbolirakenteina. Nainen ymmärtää sen miestä paremmin. On joitakin asioita, jotka avautuvat vain naiselle eivätkä miehelle lainkaan. Tämä miesten on syytä hyväksyä sitä sen kummemmin häpeilemättä. On varottava vastakohtien yhteen joutumista. – ”Coincidentia opppositorum.” (Nicolaus Cusanus).
Värisokeus ei ole sairaus. Värisokea voi nähdä mustan ja harmaan vivahteissa paljon enemmän kuin värit itsestään selvänä pitävä nainen. Miehen matka tähtiin kulkee vaikeuksien kautta. ”Per aspera ad astra.”
Kielen suku on feminiini. Nainen käyttää kieltä sosiaalisen yhteydenpidon välineenä ja on siinä miestä monin verroin etevämpi. Miehelle kieli on taas vallan käytön väline, tapa kukkoilla tai pitää luentoa. Indoeurooppalaisissa kielissä sanojen taivutus tapahtuu substantiivin mukaan, jolla on sukuna joko feminiini tai maskuliini, joskus suku on neutraali. Oma kielemme, tämä luontoa matkiva ja onomatopoeettinen, hämää meidät maailman onnellisimpana kasakuntana. – ”Communis sensus” sanoisi Micael Agricola ja nauraisi.
Ei sellaisessa kielessä voi käydä kiistaa sukupuolten tasa-arvosta virkanimikkeiden kohdalla (nimismies, lautamies, hevosmies). Koko kieli, sen rakenne, kun on kantaa ottavan sukupuolinen ja sitä korostava. Tällaiseen kuvat, värit ja veistokset eivät välttämättä sorru ja symbolit on mahdollista laatia etenkin veistoksessa korostamatta sukupuolta. Tämä on naistenkin hyvä jo viimeinkin oivaltaa miesten ongelmana. ”O sancta simplicitas.”
Valitettavasti jo värien kohdalla poikien kasvatus poikkeaa tytöistä. Miksi pojille on tyrkytettävä tummia ja kylmiä värejä, tytöille spektrin lämpimiä ja näkökenttämme erottuvimpia elämän sävyjä? Miksi naisten tulisi madaltaa äänensä ja juopotella kilpaa miesten kanssa? Eikö paheiden summa olekaan vakio? Onko naisen itsetunnossa jotain oidipaalista silloin, kun kilpailu johtaa myös miesten paheiden matkimiseen? Tyhmyyskilpailussa miehet ovat naisia etevämpiä. Ei sellaiseen pidä alistua. ”O tempora O mores!”
Naisen aseman globaali kohentuminen on osa uutta teknologiaa ja tiedon siirtoa, innovaatiopolitiikkaa. Globaalissa webympäristön verkostossa olemme kasvottomia, persoonattomia ja sukupuolettomia. Se ei psykologisoi meitä mitenkään. Uusi tietoyhteiskunta on ollut ja on myös jatkossa naista suosiva prosessi. Robotiikka ja tekoäly, algoritmit ovat sukupuolineutraalia elämää. Eikä ajatuksista ketään rangaista. ”Cogitationis poenam nemo patitur.” (Ulpianus).
Yksi näkyvin syy siihen on hierarkkisten rakenteiden katoaminen ja verkostojen klusteriluonne. Näissä naiset ovat miehiä etevämpiä ja se näkyy webyhteisöjen tutkimuksessa, innovaatiorakenteiden synnyssä. Kirjani klusterirakenteista ja klusteritaiteen manifesti syntyivät aikapäiviä. Viimeisimmät painokset vuoden 2022 aikana. Ei tänään tarvitse ostaa enää sikaa säkissä. ”Porcum in sacculo comparare.”
Tähän on kiinnitetty yllättävän vähän huomiota. Naisten kyky käyttää ”diffuusista” tietoa ja ”valtaa” korostuu silloin, kun globaali uusi tieto ja sen luonne ei edellytä teknisten ”demojen” rakentelua vaan niiden omaksumista reaaliaikaisissa prosesseissa ja soveltaen ne sosiaalisiin sidoksiin ja prosesseihin, hoitotyöhön, organisaation kehittämiseen ja tiedon integrointiin, uusien symboleiden käyttöönottoon. Se luo uuden yhteiskunnan ja on innovaation tärkein prosessoija myös teknisten uudistusten käyttöönotossa. Ja algoritmit robotiikassa ovat neutraaleja. Ei siellä ole naisten ja miesten euroja. Nyt esteenä on vain pelkkä tottumus. Tottumus on kuin toinen luonto. – ”Consuetudo est quasi altera natura.” (Cicero).
Parhaiten naiset menestyvät (HUOM!) etenkin laajojen sosiaalisten ja kulttuuristen innovaatioiden vastanotossa ja välittämisessä. Sama koskee osin myös uusia organisatorisia innovaatioita, mutta ennen kaikkea uusia symbolirakenteita. Joissakin tapauksissa miehet ovat niille miltei sokeita. Mies ei välttämättä kykene hahmottamaan uutta sosiaalista tai symbolirakennetta edes silloin, kun se on jo teknistä demosta siirtynyt myöhäiseen omaksuntaan. Siis innovaatioiden diffuusion viimeiseen aaltoon. Alussa kaikki erinomainen on harvinaista. ”Omia praeclara rara.”
Yhteiskunnallisesti tällainen ilmiö on ongelmallinen, mutta myös alueiden ja kulttuurien toiminnan verkottamisessa. Jopa omassa pienten regionaalisten kuntien palvelurakenneuudistuksen toteutuksessa. Kyseessä on paljon suurempi ongelma kuin varhaisempi ajattelumme miesten ja naisten ammateista. Tuo jako oli keinotekoisempi, ei geneettisesti meihin sidottu ominaisuus tai kielen mukanaan tuoma heuristinen tai hermeneuttinen ilmiö. Ei tänään ole tarvis ostaa enää sikaa säkissä.”Porcum in sacculo comparare.” Vastoin lakia ja jumalallista oikeutta – ”Contra ius et fas.” Eivät algoritmit näin toimi, robotiikka ja tekoälymme.
Kaikesta huolimatta hyvää naistenpäivää. Yrittäkää sietää meitä miehiä. Muinainen Neuvostoliitto vietti myös miesten päivää ja se oli luonnollisesti samalla puna-armeijan paraatien lippupäivä 23. helmikuuta. Siinä me miehet olemme eteviä. Muutamme evoluution ja innovaation diffuusion revoluution kautta kaaokseksi. Se on jälkiomaksujien tapa tulla mukaan hajottamalla ja hallitsemalla kaaosta. Ei sellaiseen pidä mennä mukaan. Vihaan ja pelkoon. ”Oderint, dum metuant.”