Tapaus yksi
Nyt tuli lähtö, kertoo Antti Holma ja jättää suvaitsemattoman Suomen taakseen. Antti Holmaa risoo Suomessa kaikki, kertoo Hesari (16.4). Mies haluaa hullaatumisen tunteita mutta ei vastuuta ja sitoutumista mihinkään.
Se on oireenakin tyhjyyteen vievä tila ja yksinäisen ihmisen elämää.
Jukka Aalto kertoo mielipidesivulla kuinka pyskoterpia on oikea läkitys mielialahäiriöille ja narsismin taudeille. Kansanterveyden eteen pitkän päivätyön tehynyt Ulla-Idänpää Heikkilä olisi korostanut elämänkaarimallejaan ja terveyspiirejään. Tänään hän sai nekrologinsa samaiseen lehteen. Puoliso, professori Juhana Idänpää-Heikkilä, sai nekrologinsa samaiseen lehteen viime vuonna.
Yli miljoona suomalaista asuu jo yksin. Määrä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta. Nyt se näkyy ja kuuluu kaikessa, vaikkei sitä ehkä heti havaita. Yksinäisen ihmisen elämä siirtyy yhä enemmän kodin ulkopuolelle. Tähän kehitykseen olisi nyt tartuttava. EU ei nyt uudistu eikä pelasta, kertoo Olli Rehn matkallaan Yhydvalloissa.
Euroopan ihailu Michael Mooren tapaan tästä dokumentin rakentaen taitaa olla virhe siinä missä moni muukin hänen tekeleensä. Väkisten tehdyt jutut dokumentoiden omia harhaluulojaan on raskasta luettavaa ja Michael Moore on tämän alan populisteja. Siinä kaiken huomion saa eniten ääntä pitävä. Nyt ei pitäisi puhua vain keskustelukulttuurista, vaan myös vuoropuhelusta, jossa koviten huutava ei aina voittaisi tyhyyskilpailujamme.
Tapaus kaksi
Paavo Väyrysellä on viikonvaihteessa kahdeksan puhetilaisuutta Suomessa, Hänestä on tehty lehteen aukean mittainen reportaasi. Väyrynen kertoo kuinka kansa ei häntä tunne. Viisi vuosikymmentä ministerinä ei vielä riitä. Tarvitaan oma puolue ravistelemaan omaa puluetta, keskustaa. Väyrysen keskusta tappaa sisäisen keskustelun vaikenemisella, kertoo Väyrynen. Hän epäilee kuinka häntä pidetään hulluna mutta sellainen hän ei toki ole. Hän haluaa sisäistä aatekeskustelua mutta ei lähde vanhan puolueensa puoluekokoukseen. Se voisi olla liian provosoivaa ja sopimatonta, pohtii 69-vuotais valtiotieteen tohtori ja 15 kirjan kirjoittaja, meppi ja entinen kunniapuheenjohtaja, viiden vuosikymmenen ministerimme. Kukaan ei ole häntä ymmärtänyt, ei kuullut eikä tunne lainkaan. Vähiten hän itse.
Kolmas tapaus
Kolmas mies saman taudin esittelyssä Hesarissa on kehonrakentaja Marko Savolainen. Pakkomielteinen tapa pyrkiä maailman huipulle vei häneltä terveyden. Hänellä oli vain yksi fokus, minusta tulee maailman lihaksikkain ihminen. Steroidit ja amfetamiini, monet uskomattoman normaalina pidetyn elämän ulkopuoliset pakkomielteet ovat ahdistavaa luettavaa. Hän kertoo nyt olevansa monelle ihmiselle varoittava esimerkki ja siten oikea henkilö tämän päivän Hesariin.
Neljäs tapaus
Neljäs potilasketomus kertoo läkäristä. Mikko Wiren loi hetkessä lääkärifirman ja syyttää kilpailijoitaan alan maineen pilaamisesta. Siis hieman samaan tapaan kuin politiikassa Väyrynen ja viihdebisneksessä koko kansaansa Antti Holma. Brasilian kautta oppia hakenut Wiren menetti terveytensä firmansa mukana. Nalle Wahlroosin opeilla ei terveysyritystä voi johtaa, pohtii hän nyt neljä sivua Hesarin kallista mainosta hakien.
Viides tapaus
Aurinko nousee kuitenkin Kiinasta ja mukaan mahtuu sieltä myös onnistuja. Kiinan muutos alkoi jo paljon ennen puolueen johtoon noussutta Xi Jinpingiä mutta suotta Hesari ei vertaa häntä jo nyt Mao Tsetungiin.
Propagandakoneisto kun rakenneltiin jo tuolloin ja sen päällä voi taiteilla pitäen kiinni kommunistipuolueen vallasta. Se on osa Kiinan vuosituhantista kultuuria ja muuria, Maon jälkeen ja vielä nyt osa johtajlta vaadittavaa kansansuosiota, jopa välttämätön osa kansallisylpeydestä. Siinä on jotain samaa kuin Putinin Venäjällä. Xin on luonut kuvan julkisuuden henkilöstä, joka kiinnostaa muutenkin kuin politiikan kautta ja maan päämiehenä. Kuten Putin on onnistunut toimimaan Venäjällä.
Kun kilpailu kiristyy, uuden kulttuurivallankumouksen käynnistäminen Maon tapaan on tuskin Kiinassa enää kuitenkaan mahdollista. Pienessä Suomessa toki voi perustaa oman puolueen, Paavo Väyrysen tapaan, mutta siihen se sitten loppuukin. Ellei ole kiinnostava henkilönä ja narsismi ohjattu ulos käyttäen menetelmiä, joita lääkäri voi käyttää Suomi potilaan parantajana.
Onnea matkaan niin wirenit kun väyrysetkin. Mitä enemmän hulluja sitä enemmän teiltä vaaditaan puuroa. Presidentin vaalit Suomessa eivät edes kiinnosta, jos narsismin lähteen paikka on vuosien saatossa muuttunut. Kun se muuttui, vanhat valtiaat kiittävät kunniasta, nostavat palkkansa ja virkansa, poistuvat maasta ja etsivät uuden lähteen paikkaa.