Dramatis personae – Näytelmän henkilöt
Alfred Bernhard Nobel oli ruotsalainen kemisti ja insinööri, joka rikastui dynamiittikeksinnöllään. Vuosina 1833–1896 elänyt liikemies määräsi testamentissaan viiden samansuuruisen palkinnon jakamisesta.
Talouden palkintoa Nobel ei maininnut testamentissaan, ja tarkalleen ottaen se onkin Ruotsin keskuspankin palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
Varsinaiset palkintoseremoniat järjestetään joulukuussa.
Lääketieteen Nobelit koronarokotteesta
Lääketieteen Nobelin palkinnon saavat tänä vuonna tutkijat Katalin Karikó ja Drew Weissman koronarokotteen kehittämisestä.
Unkarilaissyntyinen Karikó, 68, ja yhdysvaltalainen Weissmann, 64, olivat avainasemassa uudenlaisten mrna-rokotteiden kehittämisessä koronapandemian aikana.
Heidän uraa uurtavat löydöksensä auttoivat ymmärtämään sitä, miten lähetti-rna toimii immuunijärjestelmässämme, perustelee Karoliinisen instituutin Nobel-toimikunta valintaa.
Nobel-palkinto myönnetään yleensä vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä siitä, kun alkuperäinen tutkimus on julkaistu, sillä tieteellisten löydösten varmentaminen vie pitkään. Tänä vuonna käytännöstä siten hieman poikettiin.
Nobel-viikko käynnistyi tänään maanantaina, kun Karoliinisen instituutin Nobel-toimikunta ilmoitti valintansa lääketieteen palkinnon saajaksi.
Palkinnon arvo on tänä vuonna 11 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 950 000 euroa.
Mrna-rokotteissa ihmiseen pistetään niin sanottua lähetti-rna:ta, joka sisältää koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeet.
Koronaviruksen piikki on kuin avain, jolla virus tunkeutuu ihmisen soluun. Rokotteessa piikin valmistusohjeet sisältävä rna-pätkä on pakattu pikkuruiseen rasva- eli lipidipalleroon. Rokote keskittyy nostamaan immuunireaktion vain viruksen piikkiproteiinia kohtaan.
Kun rokote on pistetty, lipidikuori yhdistyy ihmisen solun seinämään ja rna-pätkät pääsevät solun sisään. Sitten solu alkaa valmistaa piikkiproteiinia, ja osaset päätyvät solun pinnalle esiteltäväksi puolustussoluille.
Ihmisen puolustusjärjestelmä huomaa elimistölle vieraat väkäset solun pinnalla ja alkaa muodostaa immuunireaktiota niitä kohtaan. Syntyy vasta-aineita, minkä lisäksi rokote aktivoi puolustussoluja.
Jos oikea koronavirus sitten myöhemmin pääsee ihmiseen, puolustusjoukot ovat valmiina estämään sen piikkien toiminnan ja torjumaan taudin.
Biokemisti Katalin Karikó uskoi jo 1990-luvulla, että ihmisen solu olisi mahdollista saada tuottamaan mitä tahansa proteiinia lähettämällä sille ohje rna:n muodossa. Hänen ideaansa ei kuitenkaan uskottu, ja Karikón oli vaikeuksia saada tutkimukselleen rahoitusta.
Työparina Pennsylvanian yliopistossa hänellä oli immunologian tutkija Drew Weissmann. Molemmat tutkijat toimivat yhä Pennsylvanian yliopistossa, minkä lisäksi Karikó työskentelee nykyään myös unkarilaisessa Szegedin yliopistossa professorina.
Rna:n ongelma on, että se hajoaa elimistössä hyvin nopeasti.
Vuonna 2005 kaksikko julkaisi tutkimuksen, jossa he kuvasivat keinon hidastaa rna:n hajoamista elimistössä ja suojata sitä immuunijärjestelmän torjuntatyöltä. He löysivät syyn siihen, miksi elimistö kohteli mrna-ketjua kuin myrkkyä ja saivat mrna:n vietyä solun sisään ilman, että puolustusreaktio käynnistyi.
Alkuun keksintö ei herättänyt paljon huomiota. Koronapandemia kuitenkin osoitti, että se oli läpimurto. Lähetti-rna ponnahti maineeseen juuri koronarokoteissa. Ilman koronaa tuskin meillä olisi nyt tätä lähetti-rna rokotetta ja sen läpimurtoa myöhemmin hoidettaessa mm. syöpää ja ms-taudin kaltaista lääketieteellistä ongelmaa.
Tiistaina palkinto myönnettiin fysiikan alalla. Sen jakavat unkarilaisitävaltalainen Ferenc Krausz sekä ranskalaiset Pierre Agostini ja Anne L’Huillier, jotka ovat tutkineet elektronidynamiikkaa kiinteissä aineissa.
Kenties suurin kansainvälinen huomio kohdistuu tänäkin vuonna Nobelin rauhanpalkintoon, jonka voittaja paljastetaan perjantaina, viimeisenä varsinaisista Nobeleista.Nobel-komitea on kertonut saaneensa määräaikaan mennessä 305 virallista esitystä rauhan Nobelin voittajaksi. Näistä 212 on henkilöitä ja 93 organisaatioita. Lista on salainen, mutta palkittavien ehdottajat saavat kertoa ehdotuksestaan julkisuuteen. Palkittavia saavat ehdottaa muun muassa valtionjohtajat, parlamentaarikot, tutkijat ja aiemmat Nobel-voittajat ympäri maailman.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa näkyy tänäkin vuonna vahvasti Nobel-spekulaatioissa. Vedonlyöntiin keskittyvä Gambling Sites -sivusto nostaa vedonlyöjien selväksi ennakkosuosikiksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin, joka oli veikkausten kärjessä myös viime vuonna. Toisaalta on kyseenalaistettu, voidaanko sotaa käyvän maan johtaja palkita rauhanpalkinnolla.
Zelenskyiä seuraavat listalla venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi ja valkovenäläinen oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja, jotka ovat niin ikään vastustaneet äänekkäästi Venäjän aggressiivista politiikkaa.Venäjän presidentti Vladimir Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen antanut Kansainvälinen rikostuomioistuin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on asetettu ehdolle yhdessä, mutta ne eivät lukeudu vedonlyöjien kärkihevosiin.
Muista nimistä vedonlyöjät suosivat sen sijaan Kiinassa elinikäiseen vankeusrangaistukseen tuomittua uiguuriaktivistia Ilham Tohtia, jo vuosien ajan globaalien koronatoimien puolesta puhunutta Maailman terveysjärjestö WHO:ta ja paavi Franciscusta.
Ilmastonmuutoksen vastaisen työn on uumoiltu tulevan palkituksi rauhan Nobelilla jo usean vuoden ajan. Vedonlyöjien kestosuosikki, ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg, ja hänen ugandalainen kanssa-aktivistinsa Vanessa Nakate mainitaan usein vedonlyöjien ennusteissa tänäkin vuonna.
Perinteisesti rauhanpalkinnon voittaja on kuitenkin osoittautunut varsin vaikeaksi veikata. Yhtenä potentiaalisena yllättäjänä Gambling Sites nostaa esiin iranilaisamerikkalaisen naisasia-aktivistin Masih Alinejadin.
Oslon rauhantutkimusinstituutin johtaja Henrik Urdal valitsi puolestaan helmikuussa suosikeikseen muun muassa naisten oikeuksia Iranissa ja Afganistanissa puolustaneet Narges Mohammadin ja Mahbouba Seraj’n ja Myanmarin YK-lähettilään Kyaw Moe Tunin. Lisäksi ehdolle on nimetty muun muassa Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Rauhan Nobel luovutetaan voittajalle 10. joulukuuta Oslossa. Viime vuonna tunnustuksen saivat yhdessä valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski, venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial ja ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties.
NOBEL-VIIKKO
Nobel-palkintojen voittajat vuosimallia 2023 julkistetaan tässä järjestyksessä:
Maanantai 2.10.: Lääketiede (Katalin Karikó ja Drew Weissman)
Tiistai 3.10.: Fysiikka (Pierre Agostini, Ferenc Krausz ja Anne L’Huillier)
Keskiviikko 4.10.: Kemia
Torstai 5.10.: Kirjallisuus
Perjantai 6.10.: Rauha
Maanantai 9.10.: Taloustiede (virallisesti Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi)