Sauli Niinistö syntyi Salossa ja juristin työura käynnistyi vahvasti vasemmistolaisessa ja teollisuudeltaan taantuvassa Forssan kaupungissa Lounais-Hämeessä. Matka Salosta Someron kautta Forssaan ja sieltä myöhemmin suomalaisen politiikan pariin kokoomuslaisena sujui opiskellen Hämeessä myös kartanokokoomuslaisuus. Se poikkeaa melkoisesti vaikkapa tervaporvareitten oululaisten saati savolaisten kokoomuslaisuudestamme.
Vastailin vaalien alla vaalikoneiden kysymyksiin ja samoilla vastauksilla olisin äänestänyt Hämeen vaalipiirissä Forssassa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa kokoomuslaista mutta Oulussa demaria. Juuri tässä tämä oman aikamme ero näkyy mutta ei välttämättä Sauli Niinistön toiminnassa. Hän ei ole kokoomuslainen eikä demari vaan valittu presidentiksi ulkopuolella puolueittemme. Kyse oli siis henkilöstä ja hänen suosiostaan hetkellä, jolloin poliittisten liikkeittemme kohdalla vallitsi syvä kriisi ja jatkuu toki edelleenkin. Presidentti oli instituutiona ulkopuolella ja epäpoliittinen henkilö, muistutti hiven Kekkosen ajan palvontaakin. Kansa kaipasi vahvaa presidenttiä, sanottiin samaan aikaan kun muut instituutiot olivat mediaa myöten syvässä kriisissä.
- Tänään puhutaan ja haastatellaan televisiossamme Sauli Niinistöä. Maassa jossa lahjakkaat, luovat ja verbaalisesti taitavat, ahkerat naiset menestyvät kaikessa, ei vähiten yliopistoissamme. Nyt myös politiikan johdossa ja vallankäytössä. Onko Sauli Niinistö lajinsa viimeinen?
Korona kriisin alkaessa Niinistö osoitti kiinnostusta ”nyrkillä” ongelman hoitajana mutta sai rukkaset pääministeriltämme, demari naiselta. Hänestä on kerrottu monenlaista tarinaa, mutta rehellisin lienee kuvaus naisesta, joka myös kiroilee ja on taipuvainen siivoamaan nurkkansa. Moni muistaa kuinka hän eduskunnassa kehotti kokoomuslaisia häpeämään. Oli varmaan aihettakin.
- Maailman onnellisimmassa maassa on suvuton ja luontoa matkiva kieli. Se selittää menestyksestämme valtaosan. Ihminen on kielellinen olento ja naisten tasa-arvo syntyy pääosin kielestämme. Se että pandemia taittuu ja korona ei menesty naisten johtamissa kansakunnissa ei ole sattuma sekään. Tiede ei usko sattumiin eivätkä jumalat heitä noppaa hekään.
- Näissä lähellä omaa kansakuntaamme olevissa maissa kulttuuri on saavuttanut sellaisen vaiheen, joka mahdollistaa vastuullisen toiminnan molempien sukupuolten ja sukupolvien pitkässä ketjussa, sosiaalisen pääoman tuotteenakin. Se ei ole siten tämän päivän tuotetta ja ajan hengen kuvaaja ensinkään.
- Naiset hoitajina ovat kuitenkin erilaisia kuin miehet. Biologia ja luonnontieteet eivät ole sama asia kuin ihmistieteet, mutta yhdessä ne toimivat parhaiten maassa, jossa kieli on suvuton ja luontoa matkiva. Meitä ei ole tarvis kehottaa poikki- ja monitieteiseen elämään ja sukupuolen korostaminen suvuttomassa kielessä on mahdotonta edes tuontitavarana muista kielistä ja kulttuureista.
- Suurimpia ongelmia ovat meillä syrjäisyys ja sen tuomat stereotypiat, viihteellinen media ja sen käyttämä lainakieli kulttuureineen myös tieteen popularisoinnissamme. Media tekemällä tekee meille sellaisia ongelmia, jotka ovat muualta meille tuotuja. Yhdysvaltain itäisin maakunta on ihaillut jotain sellaista, joka onkin yhtä harhauttavaa kuin ruotsalaisuuden kadehtiminen tai venäläisten pelko.
- Puhe kasakoista oli presidenttimme käynnistämä ja stereotypiana, rasistisena puheena, sopimatonta. Onko hän lajinsa viimeinen, Kekkosen ja etenkin Paasikiven ajan muisto, valtaansa takertunut sosiaalisen pääomamme menneiden vuosikymmenten tulosta, institutionaalinen johtaja, jää nähtäväksi. Historia kirjaa sen aikanaan ja hieman kauempaa tätä aikaa ja menetettyä vuosikymmentä peilaten. Olet ettei meitä kuitenkaan pelkästään kiitellä ja johtajia nosteta oman aikamme airuiksi. Seitsemän hallitusta saman vuosikymmenen aikana kertoo muusta kuin taitavista johtajista.
- Puola painiskeli oman johtajuutensa kanssa juuri vaaleissa ja siellä voiton peri vielä vanha puolalainen sosiaalinen pääoma ja sen vuosisataiset rasitteet. Kyse oli kuitenkin vain parista prosenttiyksiköstä.
- Suomessa näin ei ole. Seuraava presidenttimme ei ole autoritaarisen ja institutionaalisen Suomen tradition jatkaja vaan lähempänä pohdintoja, jossa tätä valtaa käyttävän henkilön alasajo jatkuu Mauno Koiviston aikanaan käynnistämällä tavalla.
- Suomesta ei aikanaan tullut kuningaskuntaa vaan kekkoslovakia, jossa alusmaan asema ja geopoliittinen sijaintimme sekä sotavuodet ratkaisivat pelon kautta hallitsemisenkin ja vallankäytön. Suurten ikäluokkien myötä se on kuitenkin lopullisesti katoamassa. Olemme löytämässä viimeinkin paikkamme, jossa sukupuolella ja iällä ei ole sellaista merkitystä kuin kyvyllä oppia, verkottua, oivaltaa kuinka ei ole niin vahvaa varustusta, etteikö raha sitä valloita ja ahne ole aina sen puutteessa.
- Me emme jatkossakaan pidä rikkaissa ihmisissä mistään muusta kuin heidän rahoistaan ja sen tuomasta vallasta. Tällaisessa maailmassa eläen joukkorikollisuus ei tee yksilöstä rikollista ja me ihailemme myös jatkossa pieniä laivoja, mutta sijoitamme lastimme suuriin. Näin toimii myös demokratiamme ja vaalit, vallan käyttö vaalien jälkeenkin. Siinä Einsteinin nerous johti ydinpommiin ja mies on sitä mitä hän todella tietää ja on tieteen kautta oppinut. Myös jatkossa viisaat ehdottavat mutta tyhmät määräävät.