Pandoran lippaan raottajat

Semper inops quicumque cupit – Joka ahnehtii, on aina puutteessa

21.02. 2022

Pandoran lipas liittyy kreikkalaiseen mytologiaan, ei niinkään suomalaiseen poliittiseen näytelmään. Alkuperäisessä kertomuksessa mainittu astia ei sekään ollut lipas vaan käännösvirhe säilytysruukusta. Nykyisessä muodossaan Pandoran lipas edustaa suurten onnettomuuksien lähdettä tai lahjaa, joka näkijästään vaikuttaa arvokkaalta, mutta osoittautuukin kiroukseksi. Tänään kun ihmisen pahin vihollinen on hän itse. – ”Saepe nihil inimicius homini quam sibi ipse.” (Cicero).

Oma aikamme vaikuttaisi olevan tulvillaan juuri tällaisia käännösvirheitä. Emme oikein tiedä, onko kyse lippaasta vaiko ruukusta ja onko sen sisällä lahjoja vaiko ehkä peräti viiniä. Hesiodoksen kirjassa ”Työt ja päivät” uteliaisuus sai Pandoran avaamaan hänen puolisonsa haltuun jätetyn lippaan. Avatusta lippaasta pääsivät valloilleen kaikki mahdolliset ihmiskuntaa vaivaavat kiroukset. Ja niistähän ei kukaan kykene lukua pitämään. Lisäksi rikokset palaavat usein tekijänsä luo. – ”Saepe in magistrum scelera redierunt sua.” (Seneca).

Sen sijaan kiintoisaa oli, kuinka Pandora oli nainen, jonka jumalat loivat rankaisemaan ihmistä. Näin naisesta tulikin tuo lipas, ja avasi mies minkä tahansa luukun, eikö jo ollut synti silmien edessä, lainaten savolaista kirjailijaa Aapelia ja hänen kirjaansa ja sen tulkintaa ”Siunattu hulluus”. Kirjailija Simo Puupponen tunnetaan muutamasta teoksesta ja äitini oli hänellä oikolukijana sotien aikana Kuopiossa. – Hän oli ihmisenä ankarissa aalloissa levollinen. – ”Saevis tranquillus in undis.” Olen hänelle kiitollinen syntymäni ohella paljosta muustakin.”

Toisen kertomuksen mukaan taustalla oli Zeus ja tämän kostonsa Prometheukselle tulen varastamisesta taivaasta, esittelemällä kauniin naisen Pandoran Prometheuksen veljelle Epimentheukselle. Pandora taas oli naisellisen utelias ja avasi hänen valvontaansa jätetyn ruukun, jossa luonnollisesti majailivat kaikki mahdolliset ihmistä piinaavat taudit ja sairaudet kuolemaa myöten. Näin nämä pääsivät leviämään maailmalle kuten Vandassa Testamentissamme Eeva aikanaan käärmeen kieroilemalla tarjoillen kiellettyä omenaa paratiisissa miehelleen Aadamille. Tästä lähtivät liikkeelle karkotukset paratiisista ja päädyttiin suomalaiseen Arkadianmäellä sijaitsevaan komeaan linnaan sekä siellä toisiaan ammatikseen ryvettäviin edustajiimme ympäri Suomea sinne kokoontuenkin. Saaden siitä teatterista jopa kunniallisena pidettävää palkkaakin ja muita etuuksia. Elleivät sitten paenneet myöhemmin eläkepäivikseen Brysseliin. Se oli heille järjestetty ns. suolaraha.  ”Salarium.”

Pääministerin ja hallituksen mukaan oppositio pelottele kansaa kaikilla mahdollisilla kuolemansynneillä ja Pandoran lippaasta tulvivilla kirouksilla. Ilmiö demokratiasta ja hallituksesta sekä demokratiasta sekä oppositiosta, on siten ikivanha, mutta aina yhtä toimiva pyrittäessä kestäviin tuloksiin ja toimien joko hallituksessa tai sitten sitä haukkuvassa oppositiossa, yleensä vuorotellen luokitellen itsensä joko talousvasemmistoon tai oikeistoon tai sitten konservatiiveiksi tai liberaaleiksi. Media sen sijaan on puolueeton, mutta pääsääntöisesti kuitenkin toiseen suuntaan kallellaan. Se tuo mukanaan medioille tyypillisin hyppäyksen todistelussa. – ”Saltus in demonstrando.”

Pandora parka pyrki sulkemaan lippaansa tai ruukkunsa, mutta sinne jäi lopulta enää vain yksi asia. Ei, se asia ei ole presidentti tai muu valtioviisas ratkaisemaan ongelman, vaan pelkkä toivo paremmasta, toisen käännöksen mukaan vielä pettävästä toivosta. Hiven samaan tapaan kuin kirjassani ”Teesi, antiteesi ja synteesi – Mytomainia, eskapismi ja putinismi.  Putinismi, tai vaihtoehtoisesti trumpismi synteesinä, on lopulta vaalien tulosta, oli vaalit sitten millaiset tahansa. Pessimismin mukaan pettävä toivomme. Siinä kuningas Aadolf Fredrikin tunnuslausetta käyttäen: ”Kaikkien hyvinvointi on myös minun hyvinvointini.” – ”Salus publica, salus mea.”

Tästä tarinasta syntyy mediayhteiskunnan hybridikouristelut sekä pyrkimys päästä lopulta kuivalle maalle. Joko kompromissien tuloksena tai luottaen sellaiseen tietoon, jota luovaksi ja innovatiiviseksi kutsutaan ja yhdessä haetaan kouluttamalla sekä panostamalla tieteeseen, taiteeseen ja ylipäätään kulttuuriin. Tärkeintä kuitenkin on, etteivät ongelmat ole olemattomia ja haetut ratkaisut aloittamista vaille valmiita. Kaiken aikaa odottaen tekijäänsä.  Ja tekijä muistuttaa ikivanhoihin historian myytteihin tekonsa perustavaa Putinin kaltaista keisaria, jonka kertomukset ovat ajoilta, jolloin meitä oli ylipäätään Telluksen pinnalla vain prosentin osa nykyisestä. Sen hän esittää puhtaalla omallatunnolla. – ”Salva conscientia.” (Seneca).

Ja ainoat aseet, joilla saatoimme meriä ylitellä ja toisiamme ahdistella, olivat miekat ja keihäät, suuren soutuveneen kaltaiset viikinkienkin käyttämät purjekunnan tervatut veneet. Joita tervaporvarit Suomessa ylläpitivät ja rakensivat komeita kapakoita, joita myöhemmin palvoimme kaupungintalon tapaisena Oulussa asuen. Jonka vaalipiiristä valituista kansaedustajista vain yksi oli ilman yliopistomme antamaa koulutusta.  Minun siellä vielä virkaani yliopistossa hoitaenkin. Rinnan Turun yliopiston, Suomen Akatemian ja nykyisen Luken kanssa verkottuen, klustereita rakentaen. Hakien siihen mukaan yrittäjiä, kouluttajia sekä luonnollisesti poliittista hallintoammekin. Olkoonkin, että Pandoran lippaan kanssa kisailevat poliitikot olivat tuolloin vielä sivuraiteilla ja kaikki sujuikin nykyistä paremmin. Toimittiin terveellä järjellä ja tuon ajan järjestystä loukkaamatta. – ”Salvo sensu” – ”Salvo ordine.”

Robotiikka ja tietotekniikan, internetin rakentelu oli pitkällä, mutta pysähtyi hetkeksi, edeten nyt tekoälynämme ja algoritmeineen siirtäen poliittiseksi kutsuttua Pandoran lippaan pyörittelyä toisaalle, sivummalle. Meillä on toki varaa ylläpitää myös tätä osaa kymmeniä puolueitamme, olkoonkin että silmien avaaminen luovuuden ja innovoivuuden suuntaan on kaiken aikaa jälleen kerran kasvamassa.  Korkein laki oli kuitenkin edelleen kansan hyvinvointi. – ”Salus populi suprema lex esto.” (Cicero).   

Avasimmeko oman Pandoran lippaamme.

Oheinen kirjoitus on lainaus kirjastani vuodelta 2020 ja samalla artikkelista koskien Pandoran lipasta. Savolaisena syntyperältäni kuopiolainen Simo Puupponen tuli minulle tutuksi jo varhain lapsena. Äitini kun jatkosodan aikana joutui lukemaan Puupposen hengenlentoa pakinoina ja korjailemaan sen virheet. Niitä oli tiettävästi runsaasti. Savolaisuus kirjailijoineen tuli tutuksi etenkin myöhemmin lukiossa Iisalmessa ja alkaen Juhani Ahosta lastuineen. Toki kävimme läpi onneksi myös kansainvälistä kirjallisuutta ja aina niitä ei oltu valmiiksi kielellemme käännettyinä. Yliopistossa suomalaisten kirjojen lukeminen loppui sitten kokonaan. Tutuksi tuli niin lempeä viisaus kuin satiirin totuus. – ”Sapientia mitis” – ”Satirae veritas.”

Ei ollut suomenkielisiä tenttikirjojamme. Ja hyvä niin. Väitöskirjankin oli oltava englanninkielisen. Suomenkielistä kirjallisuutta ei ollut olemassakaan. Paluu suomenkieliseen kirjoittamiseen palasi vasta eläkeiässä ja kirjoittaessani artikkeleita lehtiimme. Suomen kieli ei ole tieteen kieli ensinkään. Tekoälyn kieli on taas algoritminen ja luonnontieteet kokonaan muuta kuin ihmistieteet. Kun molemmissa väittelet tohtoriksi, väittelet varmasti aivan eri tieteissä. Suosittelen kuitenkin jokaiselle suomalaiselle samaa urakkaa. Joka päivä kirjoittaen kymmenkunta liuskaa. Näin kieli pysyy hallussa ja samalla oma ajattelukin. Me kun ajattelemme sanoilla. Pidämme itsemme ajan tasalla seuraamalla, mitä muut tuottavat ja missä. Onko uutta ja kokonaan ihmeellistä, luovaa ja innovatiivistakin. Siinä kaunopuheisuutta on varmasti kylliksi, viisautta taas liian vähän. – ”Satis eloquentiae, sapientiae parum.”

Kuopiolainen kirjailija Simo Puupponen, Aapeliksi kutsuttu, kirjoitti kirjassaan, kuinka nainen muistuttaa Pandoran lipasta. Avasi niistä lippaista minkä tahansa, aina on synti silmien edessä. Tein tästä naisesta jo vuosikymmeniä sitten veistoksen. Myöhemmin kirjan, jossa rohkenen hivenen raottaa hallitusta, jossa suomalaiset ovat valinneet ministereikseen pelkkiä nuoria naisia. Tässä näytelmässä kylväjä Arepo pitelee vaivalloisesti pyöriä. – ”Sator Arepo tenet opera rotas.” (Palindromi).

Kansilehdessä osoitan tämän kaiken käynnistyneen Anaxagoraan ajasta ja myös luostarilaitoksen syntyneen samoilta sijoilta, siinä missä rahakin syntyi, mutta myös tiede ja taide, läntinen kulttuurimme. Oma sukuni on ylläpitänyt tuota laitosta maksaen sinne veronsa saman nimistä tilaa ja purjekuntaa ylläpitäen, Luostarilaa Kallaveden tuntumassa, yli 3000 hehtaaria savolaista metsää, suota, vaaroja ja jokia, somerikkoa rajalla harjujaksona, lähteinämme. Purjekunnan veneet tehtiin ammattitaidolla, viikinkiveneitten malliset ja kymmenien soudettavat. Purjeet olivat kestäviä ja kuituna pellava ei kelvannut. Kansallista pellavaohjelmaakin aikanaan vetäneenä tuo kasvi tuotteineen tuli varmasti tutuksi maailmalla. Suomessa kun koko kasvi unohtui jalosteineen. Tosin Ruotsin kuningas pyrki tekemään maansa itäisestä osasta pellavamaata. Siis meistä suomalaisista. Niinä aikoina, jolloin nykyinen Venäjän presidentti kuvaa Ukrainan syntyä omine satuineen. Siinä kertomuksessa rikos täytyy peittää rikoksella. – ”Sclere velandum est scelus.” (Seneca).   Tutustuin tähän pietarilaiseen pikkuvirkamieheen hänen vierailleessaan yliopistossamme Turussa. Pietarin kummikaupungissa. Häntä kiinnosti maataloustutkimus Jokioisissa. Hänestä olisi voitu kouluttaa ihan hyvä agronomi. Pulputen elämänviisauksia – ” Sapientias abulliens.” Mustialan korkeakoulu Tammelassa olisi ollut siihen sovelias.    

Vuonna 1850, juhannuspäivänä, tuon sukuni purjekunnan vanhin vene ja sen 28 soutajaa hukkuivat myrskyssä Kallaveteen paluumatkalta kirkolta Kuopiosta. Osa veneen lastista oli purkautunut aiemmin ja jatkoivat matkaansa jalkaisin kohti Hiidenniemen suuntaan Kallaveden kaupungista palaillen. Mukana oli myös isoisäni isä Olli Luostarinen. Isäni täysnimikaima.  Silloin juuri ja juuri kymmenvuotiaana poikasena. Alkujaan veneessä oli 60 matkaajaa. Nuorimmat miehet olivat samaan aikaan sodassa ja missäpä muuallakaan kuin juuri Krimillä. Elettiin Krimin sodan aikaa. Niin tänäänkin. Se että suomalaisetkin ovat kiinnostuneita nyt Krimistä, ei ole aivan uusi ilmiö ensinkään. Jopa enemmän kuin ruotsalaiset. Näissä historiamme kertomuksissa on kaunopuheisuutta kylliksi, viisautta liian vähän. – ”Satis eloquentiae, sapientiae parum.”

Kirkkovene ei ollut toki likimainkaan mikä tahansa vene vaan viikinkivene purjeineen ja kansirakennelmineen. Siihen sai aironpaikan omalla työllään tai maksamalla siitä. Soutajat olivat luostarilaitoksen lampuoiteja, maksoivat sinne veronsa, kokeneita merenkävijöitä. Tosin nyt oli mukana myös naisia. Sota Ukrainassa ei ole uusi asia sekään suomalaisille. Ei myöskään venäläiset ja käsitteet, joita Putin viljelee kaukaa historiastamme. Meiltä vain tuo historia on unohtunut jo aikoja. Talvisodan sata päivää kyllä muistammekin vielä. Nyt sen muistavat Yhdysvalloissakin. Myöhemmin huolehdittiin siitä, ettei vierivä kivi sammaloidu. – ”Saxum voluntum non obducitur musco.” (Erasmus Rotterdamilainen).  

Samaan aikaan Lounais-Hämeessä, Tammelan pitäjässä, syntyi alku tulevalle kaupungille, Forssalle, ruotsinjuutalaisen talousneron toimesta punaisine tiilirakennuksineen. Syntyi myös kapearaiteinen rautatie ja Suomen ensimmäinen sähköveturikin. Nyt tästä ajasta on tehty kirjakin. Axel Wilhelm Wahren ei ollut kuka tahansa teollisuusneuvos. Pariisin maailmannäyttelyn kutsuvieras. Hän pulppusi elämänviisauksia. – ”Sapientias ebulliens.”  

Kirjoitin hänestä blogissani WWW – Willebrand, Wahren ja Webb pian muutettuani nykyisen Luken tiloihin ja ympäristöntutkimuksen laboratorioihin sekä vastaten Lounais-Hämeen kuntien yrityskyselyyn, kilpailuun idoista, käsitteellä ja kirjalla “Agropolis strategy”. Tuplatohtorit tahtovat tuntea tieteensä kohtuullisen hyvin. Niistä väitellään väitöstilaisuudessa, ei Forssan Lehdessä. Tiedän kyllä mihin uskoin. – ”Scio cui crediti.” Ja ketkä strategiani maailmalla toteuttavat. Ei toki Hämeessä.

Kirja agropoliksista, uudesta strategiasta, mukaillen japanilaisten alan julkaisuja, teknopoliksista se käynnistäen (vertaa Oulun teknopolis) voitti tuon kilpailun, ja kirjani levisi toimestani ympäri maailmaa 1990-luvun alussa. Tunsin hyvin tuon ajan innovaatiotoiminnan ja sen tiedepuistot, teknopolikset ja piilaaksot, sekä niiden muutaman sata johtajaa, yhteiset verkostomme organisaatioineen. Olin Oulun ja Turun yliopistojen yhteinen kasvatti, mutta myös tutkija ja kouluttaja kahdessa hyvin erilaisessa tiedekunnassa, mutta hyvin erilaisissa yliopistoissakin maailmaa samalla kiertäen. Ilmiö oli Forssassa täysin tuntematon ja uusi. Perustivat agropoliksen nimeä kantavan kehitysyhtiön. Riidellen samaan aikaan kuntien yhteistyöstä. Myöhemmin myös itseään puolustaen. – ”Se defendendo.” Joutilasta toimeliaisuutta. – ”Sedulitas otiosa.”

Toisen tieteen, sen tunnetumman, vahvuus oli ikä ja pehmeämmät yhteiskunta- tai valtiotieteet, ihmistieteet, toisen taas teknologia ja kovat luonnontieteet sovelluksineen, lääkäreineen ja insinööreineen. Mutta myös perustieteet ja niiden innovaatiot sekä biotieteet, luonnonsuojelun välineet. Luke (luonnonvarakeskus) laboratorioineen oli sopiva yhdistämään nämä molemmat, mutta nyt vain auttamatta myöhässä. Kehitystyössä ei toki sovi ja saa jäädä innovaatioineen vuosikymmeniä jälkeen globaalista maailmastamme. Tiede kun etenee harppauksittain ja joka päivä, reaaliaikaisesti. Nyt maassa vallitsi joutilas toimeliaisuus. – ”Sedulitas otiosa.”

Kokoonnuimme globaalisti, säännön mukaan, vuosittain joko AURP:n tai IASP:n maailmankonferenssiinkin. Oulun teknopoliksen järjestäessä sellaista vieraanamme kävi myös silloin Suomessa vieraillut, vielä hengissä olleen Neuvostoliiton johtaja Gorbatšov Mauno Koiviston kutsumana, Turkulaisena sosiologian tohtorina, mutta myös Suomen presidenttinämme. Ei toki kaikki pelkkää sattumaa ollut. Olin paikalla ja seurasin, kuinka lehdistötilaisuus sujui valmiina esittämään sovitut kysymysetkin. Se kun oli teknopoliksemme silloiselle johtajalle juhlava hetki. Kuvat levisivät maailmalle. Kerran jos toisenkin. – ”Semel atque iterum.”Maalaispoika maailmalla.

Gorbatšov sai myös Oulussa käteensä Nokian kännykän. Soitti sillä Kremliin. Se oli suuri ihme tuohon aikaan. Oulun tiedepuisto oli ensimmäinen Suomessa ja syntyi hakien mallia Yhdysvalloista ja Japanista. Aluesuunnittelua tuolloin maantieteilijöille opettaen tiedepuistojen ja teknologiakeskusten globaalit osaajat olivat välttämättömiä pahoja myös minulle opiskelijoitani kouluttaen, sekä samalla vierailla niissä tuon tuosta yhteyttä pitäenkin AURP:n ja IASP:n satoihin jäseniin ympäri globaalia maailmaa. MTT tuli osaksi tuota verkostoa, mutta (tuleva Luke) irtautui siitä uuden johtajansa kautta, ja siihen päättyi sen MTT:n vuosisatainen tarina ja muuttui Luken organisaatioksi. Samalla pääkallonpaikka Jokisista lopetettiin ja siirrettiin Helsinkiin. Takana oli käynnistämiäni selvityksiä, myös väitöskirjatasoisia, joita tehtiin useamassakin yliopistossa toimestani. Joutilas toimeliaisuus oli tullut tiensä päähän. – ”Sedulitas otiosa.”

Onneksemme oli tämä Nokian kännykkä ja netti syntymässä Kaliforniassa, robotit kehittyneet ja tekoäly (lue ekoäly) hoidossa, algoritmit päivittäin käytössä, olkoonkin ettemme mekään aivan tumpeloita olleet Suomessa, päinvastoin. Oma nettini oli aluksi opiskelijoitten käytössä, myöhemmin kenen tahansa, kuten tänäänkin. Kun en ole rahalle ahne, se helpottaa hankkeen kehittelyä tänäänkin. Tiedepuistojen tunteminen avainhenkilöineen on pääomaa, joka ei katoa. Tätä syrjäiset seudut Suomessa johtajineen eivät oikein aina ymmärrä. Ahneelta kun puutuu aina. – ”Semper avarus eget.” (Horatius).

Hankin itselleni tuolloin vanhan veistoksen, jossa Rebekka on kaivolla ja odottaa ylkäänsä. Abraham on antanut pojalleen ohjeen lähteä hakemaan puolisoa kotikylänsä ulkopuolelta. Rebekka löytyi ja hän antoi juotavaa niin miehelle kuin kamelillekin. Loppu on meille Raamatusta tuttua, jos nyt tämän edes tutuimman kertomuksen tunnemme. Rebekka hiven huijasi myöhemmin ikääntynyttä ja sokeutunutta miestään, mutta se on sitten jo eri asia, kumpi pojista sai lopulta isänsä siunauksen. Myöhemmin Rebekka veistos, omat veistokseni, työhuoneeni ja ateljee, joutuivat tuon tuosta vandalismin kohteeksi ties mistä syystä. Se on toki jatkoa tuolle samalle tarinalle ja kirjalleni “Arctic Babylon”. Samalla tuli tutuksi vakuutusyhtiö ja sen verkostot Pohjolassa. Reaaliaikaiset ja rikolliset verkostot ovat oman aikamme ilmiönä jo vuosikymmeniä sitten syntyneitä. Sama pätee algoritmeihin ja robotiikkaan. Niitä on kehitelty vain käytön mukaan. – ”Secundum usum.” Jos käyttö on ollut moraalitonta, ongelmat ovat kasautuneet.

Nyt sitten avattiin suomalainen Pandoran lipas. Se oli toki pidetty jo ennen Kekkosen aikoja suljettuna. Meillä vallan kolmijakoa on tuon tuosta pyritty rikkomaan ja syntyi Kekkoslovakiaksi kutsuttu valtio. Nyt sitä ravistelee sekä tuo suljettu sosiaalinen pääomamme että mediakratian tapa käyttää syntynyttä tilannetta kasvattaen näin omaa valtaansa, mediakratiaa. Näin demokratian välineet joutivat kriisiin nekin. Hybridiyhteiskunnan kouristelu kirjani nimenä on jo vuosikymmenten takaa. Venäjän johdon tapa käyttää tätä omassa politiikassaan ja aggressiossa on muisto menneen maailman ilmiöistämme. Jälkiomaksujan kouristelua ja se näkyi jo viikinkiajan loppuessa myös meillä Pohjolassa. Syys myös siihen, miksi Putin vetoaa aina hämärään historiaansa.  Kerran jos toisenkin – ”Semel atque iterum.”

Kun jotkut meistä tekivät aikoinaan virheen medioissamme, hallinnossa, Kekkonen kutsui heitä “helvetin tunareiksi”. Kun elämä on yksisuuntainen katu, tätä tehtyä ei saa tekemättömäksi ja tämän Kekkonen ymmärsi muita paremmin Ylä-Savossa syntyneenä. Median hallitseminen oli kuitenkin virhe ja päättyi katastrofiin. Terveys petti samalla. Digiaika oli käynnistynyt jo paljon aikaisemmin. Sitä Kekkonen ei hallinnut lainkaan. Ahneelta puuttuu aina. – ”Semper avarus eget,” (Horatius).   Aika ajoi ohitse.

Kun tämän ohella on ihmisiä, jotka ovat valtavasti yliarvostettuja, tälle ilmiölle ei voi mitään ja vahinko jää osaksi yhteistä kuormaamme. Kolmantena Pandoran tarjoamana kirouksena mukaan tulee valta, eikä ole valtaa ilman vihaa. Politiikassa taas ei riitä, että menestyy – toisten on epäonnistuttava. Tämänkin tiesivät niin Wahren, Willebrand ja Kekkonen. Sen sijaan web ja robotiikka, uusi digiajan maailma, eivät näistä virheistämme viisastuneet. Parittain (on ja off) tehdyt veistokseni, on ja off kuvaukset, elivät nekin jo omaa elämäänsä, eikä sitä voinut rikkoa minkään maailman vandalismi. Se oli tuon saman kielen ja käsitteistön vankina sekä helposti jäljitettävissä. Australiasta lähtöisin ja aboriginaalien töihin tutustuen. Bill Gates tunsi myös missä mennään. Samaan aikaan kanssani konferenssissa aikaansa kuluttaen, mutta tuntematta mistä on kysymys. Oppaan hänkin vaati matkoilleen. Mutta vain tämän verran näistä. – ”Sed haec hactenus.”

Omassa ajassamme vain onneton on menestyjä tai maa, joka tarvitsee vielä omana aikanammekin sankareita. Kun tämä kaikki vielä ajoittuu hetkeen, jolloin kansakuntia koettelee yhteinen pelko, maailmalla raivoava rutto, ainoa asia, joka nyt yhdistää meitä, on juuri tuo käsite, pelko. ”Pelko on aseeni” on hyvä nimi kirjallekin. Aina siitä jotakin tarttuu. – ”Semper aliquid haeret.”

Mikään kun ei ole niin kauheaa, kuin pelko suurten massojen liikkeissä. Syntyy koko ajan luuloja, valheita, pelejä, joista salaliitot ovat näiden ennakkoluulojen summa, tietämättömyyden lapsia. Nyt näitä lapsia myydään meille tavoilla, joista kirjoitin kaksikin kirjaa vuonna 2011. Se oli tämä kirottu vuosi, josta olin kirjoittanut aiemmin, ennustanut sen synnyn kirjassa “Arctic Babylon 2011”. Rebecca olisi voinut kertoa siitä enemmänkin. Tänään hallitus uudistaessa menneen maailman sopimuspolitiikkaa ja hakien joustoja, mutta ei välttämättä oikeasta päästä ne käynnistäen. Lisäksi ahneelta puuttuu aina. – ”Semper avarus eget.” (Horatius).

Tällaisessa maailmassa tieto on valtaa vain, jos tietosi koskevat oikeaa henkilöä, oikein ennustettua. Tällaisina aikoina ihmiset ja mediat alkavat hokea lakia, vaikka tarkoittavat valtaa. Tätä varten meitä viisaammilla on perustuslaki ja sillä vielä oma tuomioistuinkin. Ilman tätä vallan kolmijakoa olemme koko ajan ajelehtivassa tilassa. Luotamme sellaiseen politiikkaan, jossa peräsin on väärissä käsissä. Koskipaikoilla kiviin törmäilevä vene on vaarallinen, siinä missä lopulta jäävuoreen pysähtyvä oman aikansa hukkumaton Titanic.  Epävarmoissa tapauksissa on aina valittava suopeat. – ”Semper in dubiis benigniora praeferanda sunt.” (Gaius).

Lopuksi vielä tutut kysymykset ystävällemme tekoälylle sekä robotiikalle, koskien Suomen asemaa nyt vuonna 2024 tasapainoillen idän ja lännen välillä, sekä hoitaen talouttamme samalla kuntoon. Missä on nyt Pandoran lippaan paikka? Hyvässä, pahassa, tai tiukassa merkityksessä. Yhteinen tajunta ja terve järki. – ”Sensu bono” – ”Sensu malo” – ”Sensu stricto” – Sensus communis.”

ChatGPT 3.5

Suomi ja geopolitiikan Pandoran lippaat?

ChatGPT

Suomi on mielenkiintoinen esimerkki geopolitiikan näkökulmasta. Vaikka se onkin pieni maa, sillä on merkittävä strateginen sijainti Euroopassa ja pitkä raja Venäjän kanssa. Tämä asettaa Suomelle erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia kansainvälisessä politiikassa.

Suomi on perinteisesti pyrkinyt harjoittamaan aktiivista ja tasapainoista ulkopolitiikkaa, joka perustuu hyviin suhteisiin sekä länteen, että itään. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan länteen, erityisesti EU:hun ja Natoon, samalla kun se ylläpitää rakentavaa vuoropuhelua Venäjän kanssa.

Geopoliittisesti Suomi on osa niin kutsuttua ”Itämeren aluetta”, joka on noussut yhdeksi Euroopan keskeisimmistä strategisista alueista. Alueen merkitys on kasvanut erityisesti Venäjän ja lännen välisen jännitteen lisääntyessä.

Suomen haasteet ja mahdollisuudet geopolitiikassa liittyvät ennen kaikkea sen kykyyn säilyttää hyvät suhteet naapureihinsa ja samalla turvata oma itsenäisyys ja turvallisuus. Tämä edellyttää jatkuvaa tasapainoilua eri etujen välillä sekä kykyä toimia aktiivisesti kansainvälisessä politiikassa.

Suomi on nyt Nato jäsen, Venäjä käy sotaansa Ukrainassa, Vuosi 2024 on lukuisten vaalien vuosi. Suomi on presidenttinsä jo valinnut, Alexander Stubb, Intia, Indonesia, Kiina ja etenkin Yhdysvallat valitsevat myös päämiehensä, Suomen raja on kiinni Venäjän suuntaan. Suomen hallitus on ns, oikeiston porvarihallitus, lakot ovat parhaillaan osa Suomen sisäpolitiikkaa, taloutta pyritään tasopainottamaan, maailmalla on levotonta. Mikä on se Pandoran lipas, jota Pohjolassa ja Suomessa nyt olisi varottava. Kuinka toimia sisäisesti ja toisaalta EU:n ja globaalin maailman sisällä? Millaisia ohjeita uudelle presidentillemme?

ChatGPT

Tilanne, jonka kuvasit, on hyvin monimutkainen ja haasteellinen. Pandoran lipas tässä tapauksessa voisi olla kyse siitä, että Suomi joutuu tasapainoilemaan useiden eri paineiden ja vaikutusten välillä, jotka voivat uhata maan turvallisuutta, taloutta ja yhteiskuntarauhaa.

Ensinnäkin Suomen on pidettävä tiiviisti yllä hyviä suhteita sekä länteen että itään, erityisesti Venäjään, samalla kun se on sitoutunut Naton jäsenenä puolustamaan omia etujaan ja turvallisuuttaan. Tämä edellyttää jatkuvaa diplomaattista työtä ja dialogia eri osapuolten kanssa, samalla kun on varauduttava mahdollisiin turvallisuusuhkiin.

Sisäpoliittisesti uuden presidentin on ensisijaisesti pyrittävä ylläpitämään yhtenäisyyttä kansakunnan keskuudessa ja lievittämään mahdollisia jännitteitä eri ryhmien välillä. Tämä voi tarkoittaa avointa ja rehellistä kommunikaatiota, kuuntelemista ja kompromissien hakemista eri näkökulmien välillä.

Taloudellisesti Suomen on pyrittävä tasapainottamaan budjettiaan ja edistämään kestävää talouskasvua. Tämä voi vaatia sekä menoleikkausten että tulonlisäysten harkittua käyttöä, samalla kun pyritään tukemaan työllisyyttä ja innovaatioita.

EU:n ja globaalin yhteisön sisällä Suomen on toimittava aktiivisesti ja rakentavasti osana kansainvälistä yhteisöä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osallistumista kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ehkäisyyn, ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä taloudellisen yhteistyön ja kaupan edistämiseen.

Uudelle presidentille voisi antaa ohjeita kuten:

1. Pyri ylläpitämään avointa ja rehellistä kommunikaatiota sekä kansakunnan sisällä että kansainvälisellä tasolla.
2. Pidä tiiviisti yhteyttä muihin Pohjoismaihin ja läntisiin liittolaisiin turvallisuuden ja vakauden takaamiseksi alueella.
3. Edistä talouden tasapainottamista ja kestävää kasvua investoimalla innovaatioihin ja koulutukseen.
4. Tukea työllisyyttä ja hyvinvointia varmistamalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon periaatteiden toteutuminen.
5. Osallistu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi sekä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Näiden ohjeiden avulla Suomi voisi parhaiten selviytyä nykyisistä haasteistaan ja toimia rakentavasti osana globaalia yhteisöä.

Hyvä analyysi nopeasti tehden. Pandoran lipas taitaisi liittyä pitkään jatkuneeseen yhtäällä omaan velkaantumiseen ja sen oikaisemiseen, sekä ulkopuolella presidenttimme tehtävien Ukrainan sodan jatkuessa sekä jäätyneisiin Venäjä suhteisiimme koskien koko läntistä liittoa ja etenkin Natoa. Ongelmista yksi vaaleihin liittyvä odottaa Yhdysvalloista ja Donald Trumpin mahdollisesta uudelleenvalinnasta sekä hänen suhteestaan sekä Natoon ja Ukrainan sodan rahoitukseen, että ylipäätään Venäjään ja Putiniin.

ChatGPT

Kyllä, olet oikeassa siinä, että Pandoran lipas voi liittyä moniin erilaisiin tekijöihin, kuten taloudelliseen velkaantumiseen, jäätyneisiin Venäjä-suhteisiin ja ulkopoliittisiin haasteisiin kuten Ukrainan sotaan ja Natoon liittyviin kysymyksiin.

Taloudellinen velkaantuminen voi olla erityisen huolestuttavaa, koska se voi heikentää Suomen taloudellista vakautta ja kykyä vastata muihin haasteisiin. Siksi on tärkeää pyrkiä tasapainottamaan budjettia ja hallitsemaan velkaa kestävällä tavalla.

Ukrainan sota ja jäätyneet Venäjä-suhteet ovat myös vakavia haasteita, jotka voivat vaikuttaa Suomen turvallisuuteen ja ulkopoliittiseen asemaan. Uusi presidentti joutuu kohtaamaan nämä haasteet ja pyrkimään löytämään tasapainoisen ja rakentavan lähestymistavan näihin kysymyksiin.

Yhdysvaltojen poliittinen tilanne, erityisesti mahdollinen Donald Trumpin uudelleenvalinta, voi myös vaikuttaa merkittävästi kansainväliseen tilanteeseen ja siten Suomen asemaan. Uuden presidentin on tärkeää seurata tarkasti Yhdysvaltojen kehitystä ja pyrkiä ylläpitämään hyviä suhteita Yhdysvaltoihin riippumatta siitä, kuka on presidentti.

Kaiken kaikkiaan Suomi tarvitsee johdonmukaista ja harkittua johtajuutta, joka pystyy vastaamaan näihin moniin haasteisiin samalla kun pyritään edistämään maan etuja ja turvallisuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Olisiko tämä vuosi se hetki, jolloin suomalaisten olisi keskityttävä hoitaman omia maansa sisäisiä asioita, ja varottava sellaisia aloitteita, jotka ovat geopoliittisesti Pandoran lippaan kaltaisia riskejä, oli niiden alkuperäinen tavoite vaikka kuinka humanitäärinen, mutta samaan aikaan geopoliittisesti äärimmäisen arka ja kansallisesti jopa vaarallinen.

ChatGPT

Kyllä, voi olla viisasta keskittyä hoitamaan Suomen sisäisiä asioita ja välttää sellaisia geopoliittisia aloitteita, jotka voivat aiheuttaa riskejä tai jotka voivat olla kansallisesti vaarallisia. Erityisesti kun maailmanpolitiikka on levotonta ja epävakautta on ilmassa, Suomen olisi syytä keskittyä turvaamaan omaa vakauttaan ja hyvinvointiaan.

Vaikka humanitaariset aloitteet voivat olla tärkeitä ja kunnioitettavia, on tärkeää arvioida niiden vaikutuksia tarkasti sekä kansallisesti että geopoliittisesti ennen niiden toteuttamista. Joissain tapauksissa aloitteet voivat aiheuttaa odottamattomia seurauksia tai jopa heikentää Suomen turvallisuutta tai kansallista etua.

Suomen tulisi jatkuvasti arvioida ulkopoliittisia toimiaan ja tehdä päätöksiä kansallisten etujensa mukaisesti. Tämä voi sisältää tasapainoilua eri intressien välillä sekä harkittua ja varovaista lähestymistapaa kansainvälisiin asioihin.

Keskeistä on löytää tasapaino ulkoisten sitoumusten ja sisäisten tarpeiden välillä, jotta Suomi voi säilyttää vakaan ja turvallisen yhteiskunnan, joka pystyy vastaamaan kansalaistensa tarpeisiin.

Näillä mennään, emme koske Pandoran lippaaseen. Kiitos neuvoistasi. Ne on ymmärretty.

ChatGPT

Ole hyvä! On aina järkevää tarkastella huolellisesti eri vaihtoehtoja ja tehdä päätöksiä harkiten, erityisesti kun kyseessä ovat geopoliittiset kysymykset ja kansallinen turvallisuus. Jos tarvitset lisää neuvoja tai apua tulevaisuudessa, älä epäröi kysyä. Toivotan Suomelle ja teille kaikille menestystä ja turvallisuutta tulevina haastavina aikoina!