Rajat sivuun ja syrjään kun hoidamme jatkossa luonnonvarojamme ja tulevien sukupolvien Suomea sekä alue- ja ympäristöpolitiikan yhteisiä vaatimuksia. Tiede ja tutkimustulokset käyttöön sekä irti narratiivisista kertomuksista ja suorista valheitamme.
Tämän päivän Hesarissa (HS 16.12) Marko Junkkari kirjoittaa podcastista, jossa sallitaan epätäydellinen tarina. Podcast on myös journalismissa epätäydellinen ja siksi se myös kiehtoo meitä. Juha Sipilän hallitus on erityisen epätäydellinen ja siten kiehtova. Päätöksistä ei selviä, mihin niillä pyritään ja miksi ne on tehty. Clintonin vaalikampanja maksoi aikanaan podcastin tekemisestä, siis propagandasta.
Podcast kertoo myös hybriksestä ja on siksi myös kiinnostava. Meitä harhautetaan, syöttämällä meille epätäydellistä, mutta kiehtovaa ja viihdyttävä pintatietoa, mistä sattuu tiedosta niitä yhdistellen. Yhdysvalloissa se on valtavirtaa ja se kiehtoo meitäkin.
Toimittajat pohtimassa aihetta, jota ymmärtävät vain vähän, on tyypillistä podcastiamme. Sohvaperunat katsomassa televisioita, ovat tätä kiehtovaa kertomusta. Shellin baarissa istuva ukkojoukko on toisiaan harhauttava ja ylipuhuva podcastin pulputtaja ja sosiaalinen media ei muuta olekaan.
Kunnanvaltuustossa saat kuunnella, kuinka asiaa vain vähän ymmärtävät pyrkivät hämäämään toisiaan tiedolla, joka on vain vähän todellista asiaa edes sivuava, joskus ei lainkaan. Usein se meneekin olemattomille sivuraiteille. Tuntitolkulla puhutaan muutaman tuhannen euron aiheista, podcast ilmiöistämme, ja sivuutetaan kymmenien miljoonien säästöt ja haaskaukset, ymmärtämättä niistä vähän tai ei lainkaan, tai peitellen ne puppusanojen verhoon, podcast viihteen sisälle.
Professori Reijo Luostarinen syntyi vaatimattomista oloista ja tuli tunnetuksi maailmalla yhtenä johtavista alansa osaajista ja tiedemiehistä, voitti ns. pikku-Nobelin. Hän uurasti loppuun saakka ja kuoli työssään, saappaat jalassa. Usein meidät sotkettiin toisiimme ja muistan pitäneeni luennon, jossa kainuulaiset olivat kyllä hakeneet Reijon asiantuntemusta. Ehkä joskus myös päinvastoin.
Oleellista on, että tuskin meistä kumpikaan kävi puhumassa podcastia, sellaista usein toimittajien tai poliitikkojen hoitamaa jutustelua, joka kiehtoo kuulijoita, mutta on perinteistä tarinankerrontaa ja sen ikivanhaa perinnettä, ilman erityisen uskottavaa todellista tietoa, saati tiedettä ja sen popularisointia. Reijoa ei olisi saanut mukaan puhumaan sellaisesta aiheesta julkisuuteen, jota hän ei taatusti tuntenut perinpohjin ja väitöskirjoja aikanaan myös ohjaten, todella suuret määrät.
Tutkivan journalismin taitavasti dramatisoidut podcastit ovat Yhdysvalloissa pääasiallista tietoa ja siten potaskaa, taitoa kertoa, kuinka tutkimus ja tiede mukamas etenee ja tutkii. Poliitikot mukana tällaisissa tilaisuuksissa antaa podcast viihteelle lisää asiakkaita. Puhutaan aiheista, jotka eivät ole lähelläkään puhujien edes pintaosaamista, jos todellista osaamista on sitten lainkaan oikein mistään aiheesta, syväosaamisena, mennen silti väitöskirjojen tasolle. Politiikka on tällaista viihdettämme ja valtaosa mediaamme, sosiaalinen mediamme ei muuta tunnekaan.
Nuori Eetu Luostarinen johtaa parhaillaan ketjuaan Suomen maajoukkueessa Venäjää vastaan jalkapallokentällä, jossa peliä seuraa 60 000 katsojaa. Forssan Lehdessä Reiko Häyrinen (STT) on tehnyt juttunsa saman joukkueen maalivahdista, 28 vuotiaana debyyttiottelunsa maajoukkueessa pelaavasta. Rasmus Tiiroselle peli on siis ensimmäinen maajoukkueessa, ja hän kertoo kuinka se on yhtä suuri elämys ja kunnia kuin 18 vuotiaallekin. Ettei vaan olisi suurempikin.
Joukkuedebyytti on kansakunnan suosituimmassa pelissä maajoukkueessa suuri juttu kenelle tahansa. Ensimmäinen kirja kirjailijalle ja sadas alkaa olla jo jotenkin rutiinia. Ensimmäinen maisterin tai tohtorin tutkintokin on ihan suuri juttu ja seuraavat sitten jo rutiinia. Sama pätee professorin pätevyyteenkin.
Sen sijaan niistä kertominen on lähellä medioittemme podcast jutustelua, josta on parempi pysyä sivussa. Se kun on pelkkää viihteellistä ja Yhdysvalloista meille levinnyttä tarinointia. Jääkiekko arvostamme maaleineen ja pelaajineen aina, tiede ja taide ovat vähän kauempana ja etenkin Forssassa asuen. Forssassa saat olla sivussa ja turvassa, podcast elämän harmaassa massassa ja varoa joutumasta puulaakipelaajien ahdistelun kohteeksi. Näin vakavasti otettava tieto ja tiede etenee kaiken aikaa podcast ihmisten ja ajan elämästä. Yhdysvalloissa tämä on tyypillisempää kuin Suomessa eläen.
Kirjoittelen tarinaa, kirjaa, suvustani, juurista, suomen historiasta samalla. Päivi Luostarisen CV (Curriculum Vitae) on huikea suurlähettiläänä ja YK:n ja EU:n sekä Saksan tuntijana ja nyt Suomen Lontoon suurlähettiläänä. Suvussani on runsaasti poikkeuksellisen menestyneitä ja vahvoja naisia. Diplomaatteja, kirjailijoita, kuvataiteilijoita, elokuvien ohjaajia, kasvattajina pääjohtajien äiteinä, äitisuvun geenejä kantaen jne. Kirkollinen ja hengellinen rälssi on sekin vahvasti edustettuna etenkin oman sukupuuni taustalla ja luonnollisesti sukunimikin kertoo siitä.
Suomen historiaa voi ymmärtää vain alkamalla selvittä sukujen kertomusta ja jo 1600-luvulle ehtiminen paljastaa uskomattomia asioita. Sellaisia, josta historiamme kirjat eivät kerro, mutta narratiiviset kertomukset ja fiktiiviset kirjamme, podcast tänään, vievät meitä sivuun oikeasta tiedosta, tieteestä taustallamme, saati populistisella pulinalla meitä huijaten.
Kaikki ne kuitenkin viihteenämme muistuttavat juuri omana aikanamme pikemminkin podcast -tyyppistä tarinointia, tieteestä poiketen, josta lihat ja luutkin puuttuvat. Joskus mukana on pelkkää ruotsalaisen miehen tarinointia ilman minkään maailman otetta aiheeseen ja sen henkilöihimme, suomalaisiin ihmisiin ja näiden juuriin, todelliseen ja tieteelliseen totuuteenkin, mutta vain siteenä ja viihteen osana tai vallan käytön vahtikoirana.
Kaikille parempi metsä ja luonnon monimuotoisuus, kertoi podcast sitten mitä tahansa maailmalla ja metsiämme haravoiden. Olemme Euroopan metsäisin maa ja meidän on osattava ymmärtää myös mitä metsillä tarkoitetaan ja hiilinielulla.
Vain pieni osa elämästä on maan pinnalla, valtaosa on jalkojemme alla, elävän maan osana, jopa kilometrien syvyyteen. Tämän biomassan suuruus, jopa mikrobeina, on satoja kertoja suurempi kuin ihmisen. Elävä planeetta alkaa jalkojemme alta. Se on meidän oivallettava ajoissa viimeinkin. Se on sukupolvien yli kulkevaa kertomusta.
Asettamamme monimuotoisuustavoite parantaa todennetusti metsäluonnon tilaa ja on yksi askel pitkässä kulussa, missä olemme sitoutuneet toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Samalla tulemme yhdessä asiantuntijoiden kanssa kehittämään seuranta- ja todentamismenetelmiä aina haasteellisessa luonnon mittaamisessa, kertoo UPM biodiversitetistä.
Ensi keväänä metsiin istutetaan taas uusia puuntaimia taimitarhastamme. Näitä puita hyödynnetään vasta tämän vuosisadan loppupuolella. Ylisukupolvisuudesta mieleen piirtyvässä kuvassa syntyy jatkumo, jossa oman elämän rajapyykki ylittyy. Lapset ja lapsenlapset ovat varmasti keksineet keinoja hyödyntää puuta meitä huomattavasti monipuolisemmin – ja löytäneet metsäluonnostamme kokonaan uusia mahdollisuuksia, joista me emme vielä tiedä.
Elävän luonnon kirjo luo tälle löytöretkelle perustan jatkaa UPM ja siihen on helppo lisätä isovanhempieni tarina, Enso Gutzeitin johtajana Ilmari Luostarisen pelastuminen aikanaan suvun purjekunnan veneen hukkumisesta alle kymmenvuotiaana poikana Kallaveden aaltoihin.
Mari Mykkäsen ja Ollin lasten ja nyt jo neljännen polven alkaessa hoitaa osuuttaan pohtien seminaarissa, Antti Mykkäsen johtamassa yhdessä Ritva Viljasen, Eero Heinäluoman, Ann Selinin, Päivi Laajalan, Heidi Hautalan, Harri Saukkomaan, Mari Kiviniemen, Tarja Halosen, Merja Yli-Anttilan, Antti Rantakankaan, Anu Kantolan ja Anders Blomin kanssa, kuka päättää politiikan esityslistan Euroopassa, Suomessa, kunnissamme, kuka ymmärtää sen kielen, onko politiikka valehtelua vai myös totta, puhutaanko ohi vai kohti, ymmärretäänkö oikein vai väärin, voiko suomalaista politiikkaa myös läpivalaista? Ja jos voisi, nämäkö sen tekevät meidän muiden puolesta?
Vai hoitavatko sen puolueiden sijaan etujärjestöt, mediamme, viestintätoimistot, somettajat, päivystävät dosentit, politiikan kieltä ymmärtävät tutkijat ja tiede, demokratian rapauttava gallupdemokratiamme vai ehkä sittenkin hybridiyhteiskunnastamme kumpuavat uudet digiajan nuoret ja näiden tapa käyttää innovaatiopolitiikan uusimpia välineitämme.
Leena serkkunani toi aikanaan Suomeen modernin taiteen oikein rytinällä parin kollegansa kanssa ja kaikki he olivat naisia. Se ei ollut este mutta tuskin siitä oli erityistä apuakaan ja tukea juoppojen miesten rinnalla. Podcast kerronta ja kansalliset tarinamme kun tuolla sunnalla ovat kaikkein suurinta propagandaa ja humpuukia. Leena jos kuka sai siitä osansa ja hänen oli sitä myös jaksettava ja siedettävä. Tätä ylläpitävä roskanpuhujien ja kirjoittajien joukko on Suomessa kaikkein näkyvin, pelottavin ja veret seisauttava, kun mainitsen käsitteen ”cluster art” tai ”perussuomalaiset”. Kun tutkijana menet sen sisälle ja alat kirjoittaa todellakin tutkijana rinnallasi lauma podcasti ”tieteen” omalaatuisia kirjoittajiamme, toimittajia ja poliitikkojamme, silloin professori Heikki Luostarinenkin joutuu hänkin Tampereen yliopiston medialaitoksensa johdossa häpeilemään juuri näitä toimittajia, joita mahtuu kerrallaan vain yksi yhdentoista henkilön hissiin. Sitä seuraa on syytä kavahtaa, hänenkin.google.fiImage: Leena Luostarinen | SkenetFound on Google from skenet.fi1Sirkka ViirretTykkääNäytä lisää reaktioitaKommentoiJaa
Kommentit
Matti Luostarinen
33 min ·
Kirjoittelen tarinaa, kirjaa, suvustani, juurista, suomen historiasta samalla. Päivin CV on huikea suurlähettiläänä ja YK:n ja EU:n sekä Saksan ja nyt Suomen Lontoon suurlähettiläänä. Suvussani on runsaasti poikkeuksellisen menestyneitä ja vahvoja naisia. Diplomaatteja, kirjailijoita, elokuvien ohjaajia, kasvattajina pääjohtajien äitejä jne. Kirkollinen ja hengellinen rälssi on sekin vahvasti edustettuna etenkin oman sukupuuni taustalla ja luonnollisesti sukunimikin kertoo s…Näytä lisääfinemb.org.ukPäivi Luostarinen uusi suurlähettiläsPäivi Luostarinen on 1.9.2015 alkaen Suomen Lontoon-suurlähettiläs. Luostarinen siirtyy Lontooseen Berliinistä, jossa hän on toiminut…1Liu Wen-LingTykkääNäytä lisää reaktioitaKommentoiJaa
Kommentit