Pyhät ovat ohi ja härkäviikot alkaneet. Vuosi takaperin kirjoitin käsitteestä ”pyhä” lyhyen blogin. Siitähän voisi kirjoittaa myös tuhatsivuisen kirjan. Joku sana kuitenkin uudelleen. Moni meistä kun törmää tähän ilmiöön ja sivuuttaa sen pohtimatta edes muutaman rivin verran. Mikä siis on suomalainen pyhä. Ei ruotsalainen, venäläinen tai kiinalainen.
Helsingin Sanomat kirjoitta tänään (16.1) kuinka Donald Trump joutuu tekemisiin vahvojen alfa -urosten kanssa liikkui hän Kiinassa, Pohjois-Koreassa, Venäjällä, Turkissa tai vaikkapa Euroopan avainvaltioissamme. Samalla lehti esitteli 111 -vuotiaana kuolleen kiinalaisen, liki pyhimyksen, joka tietämättään alkoi muuttaa kieltä 1300 miljoonan käytössä sellaiseen asuun, jossa se siirtyi helposti latinalaisten kirjainten kautta omaan media-aikaamme ja sähköiseen viestintään.
Se avasi sellaisia pyhiä rajoja, kansakunnan vuosituhantisia dna-rakenteita, joita Kiinan muurikaan ei voinut mitenkään suojella oman aikamme globalisaatiossa. Samalla lehti on huolissaan valemediasta ja kirjoittelusta, jossa loukataan pyhää totuutta.
Saksa on siihen puuttunut etenkin Facebookin kohdalla ja sosiaalisessa mediassa mutta varmaan pian myös muussa viestinnässään. Ilkeily, ironia ja satiiri, sarkasmi ja viihteellinen media, tahallinen häpäisy, vähättely ja loukkaaminen sanan vapauden nimissä, rajoittaa niiden sanomista, joilla totuus on pyhä asia ja joiden maailmankuvaa halutaan kaventaa.
Syntyy sosiaalisia ja kulttuurisia kuplia, pyhien omia koulukuntia. Sellainen kehitys ei ole toivottavaa etenkään Suomessa, jossa pyhä liittyy juuri käsitteeseen rajoista ja niiden kiroista.
Mikä sitten on pyhää Suomessa? Lainaus on Wikipedista:
”Suomen kielessä pyhä on sukua sanalle piha, lähde? Sellaisena se on ilmeisesti tarkoittanut kiellettyä, rajattua ja tabua. Esimerkiksi vieraan yhteisön rajaa on voitu pitää pyhänä. Tällöinkin pyhän käsitteeseen on kuitenkin usein kuulunut yliluonnollisuus.
Pyhän rikkoja on esimerkiksi saanut vainajat tai muut henkiolennot vastaansa. Myös pyhien lehtojen, eli kiellettyjen lehtojen tapauksessa, pyhään on liittynyt yliluonnollinen. Pyhä on ollut esimerkiksi aidattu alue lehdossa, jonka sisään ei saanut mennä, mutta jonne heitettiin uhreja. Sanasta on kuitenkin ajan kuluessa pääosin väistynyt alkuperäinen merkitys kiellettynä alueena, ja se on alkanut tarkoittaa nykyistä merkitystään ja samalla sen merkitys on meille hämärtynyt.
Pyhä voidaan määritellä myös Suomessa näin:
Pyhä eli sakraali on maallisesta eli profaanista eroava asia. Sen nähdään usein olevan arkisesta kontekstistaan erotettu ja on siten erityisasemassa. Hyvin sanottu mutta jäsentymätön, kuten nyt useimmat symbolimme pyhinä ovat ilman selittelyä. Niinpä pyhästä tulikin vaikeasti selitettävä ja kirkoissa se piiloutuikin munkkilatinan taakse. Syntyivät pyhät kielet ja niiden taitajat, retoriikka ja pyhä taide, musiikki. Meillä ei juurikaan kuitenkaan pyhää tanssia.
Pyhään on siis selitettävä kohteesta sekä kulttuurista riippuvana ja henkilön kautta, siis pyhän kokijan kautta. Tässä yksi sellainen kokija:
Filosofi William James kirjoitti teoksessaan Uskonnollinen kokemus (1902), että kaikissa uskonnoissa tavattava pyhyyden ajatus käsittää seuraavat piirteet:
Tunne avarammasta elämästä ja varmuus ideaalisen voiman olemassaolosta.
Tunne ihanteellisen voiman lempeästä vaikutuksesta elämään.
Ääretön haltioitunut vapauden tunne.
Tunnekeskuksen siirtyminen rakastavan ja sopusointuisen kiintymyksen suuntaan.
Jamesin mukaan nämä pyhyyden piirteet tulevat esiin erityisesti uskonnollisen hurmoksen tai kääntymyksen kokeneilla ja johtavat vielä jonkinasteiseen asketismiin, sielun lujuuteen, henkiseen puhtauteen ja lähimmäisenrakkauteen. Pyhä Henki on meille tutuin tämän ilmiön kuvaajana ja kolmas taso kuvatessamme pyhää jumaluutemme kautta ja osana dogmaattista kristinoppiamme.
Käsite on myöhäsyntyinen omassa kansakuntamme kulttuurissa ja dna-rakenteessa, mutta sopii hyvin myös vanhempaan pakana-ajan geneettiseen rakenteeseen, sosiaaliseen pääomaan ja muistiin. Pyhien ajat vain oli hoidettava muiden tapaan jouluun ja Nuutin pukki joulun ajan pukiksi.
Suomi tunnetaan pyhistä paikoistaan. Pyhäjärviä on määrätön määrä. Mikä tekee niistä pyhiä? Miksi pyhä on suomalaisille läsnä juuri luonnossa ja sen kohteissa? Johtuuko se luontoon sidotusta onomatopoeettisesta kielestämme ja elämästä, luontoon liitetystä pyhyydestä muiden arkaaisten uskontojen tapaan. Uhraaminenkin oli pakanallista ja käännekohta tuli kristinopin ”mimesiksen”, jäljittelytaipumuksen, muutoksen myötä?
Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja marttyyrit käänsi pakanallisen syntipukkien haun ja heidän uhraamisensa päälaelleen pakanakansan pyhyyden palvonnassa. Ainakin näin kuului käydä vaikka kiusaamiskulttuuri pakana oppina jäi edelleenkin eloon niin kouluihin, työpaikoille kun kirkon sisällekin, seurakuntaan ja puolueittemme sisään ja välille, mediayhteiskunnan liki ainoaksi tehtäväksi. Kun samalla kristillisyys maallistui, pakana-ajan pyhyys jäljittelytaipumuksenamme syveni ja kansakunta taantui myös demokratiansa toteutuksessa. Paluu animistiseen aikaan alkoi.
Pyhät luonnonkohteet ovat osa animistisen maailmankuvan mukaan syntyvää geenistöämme, jossa kaikkialla oli henkiolentoja, joiden toiminta pitkälti määräsi maailman tapahtumat. Animisteille koko luonto oli pyhä. Silti jotkut kohteet olivat erityisen pyhiä; niitä palvottiin ja niillä käytiin uhraamassa.
Palvotuimmissa paikoissa on läsnä jokin erityisen merkittävä henkiolento, kuten esi-isä tai yhteisön suojelija. Muun muassa vesialueita ja lähteitä, kosteikkoja, rotkoja, puita, isoja kiviä, lehtoja ja korkeita mäkiä ja vuoria on pidetty pyhinä. Riitojen sattuessa uhrattiin syntipukki arkaaisen pakanauskonnon tapaan meilläkin. Nyt sellaista haetaan vaikkapa poliitikoista tai jonkun kuppikunnan (puolueen) näkyvistä jäsenistä.
Saamelaisten pyhät järvet ovat Saivo-järviä ja pyhät maakohteet, kuten kivet seitoja. Niiden pyhyyttä ei pidä loukata eikä puuttua sellaiseen, jonka pyhyydestä emme ole perillä loukkaamalla tai häpäisemällä totuutta, joka on omastamme poikkeava, mutta jollekin meistä pyhä. Tätä varten meillä on perustuslaki ja ihmisoikeudet sekä kuuluisi olla myös perustuslakituomioistuin.