More Socratico – Sokraattiseen tapaan
06.02.2024
Lomakkeen yläreuna
Lomakkeen alareuna
Marraskuussa 2022 hallituksemme ajautui syvään kriisiin. Vain muutama kuukausi ennen vaalejamme. Syynä ei ollut Euroopan hullu vuosi, josta olin kirjoittanut kirjankin (Luostarinen 2022: Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022). Naisten ylläpitämä hallitus sekä samaan aikaan meitä piinannut pandemia olivat molemmat kuitenkin jo hellittämässä. Velkaantuminen oli vain ryöstäytynyt käsistämme. Kun vallalla on vasemmisto, näin tahtoo aina käydä ja vastaavasti oikealla kiinnostutaan velalla elämisen kääntämisestä laskujen maksuun. Näin myös vuoden 2024 alusta alkaen ja odotettuja lakkoja samalla seuraten. Totuttuun tapaan – ”More solito”.
Syynä eivät olleet omat vaalimme tai globaalit ilmiömme, ilmastokriisi tai edes sota Euroopassa, alkavat levottomuudet tutuilla vesillä lähellä Palestiinaa tai edes taloutemme tuhlaileva elämä ja sen tuoma epävakaus tulevien hallitustemme harmeina lakkokeväineen. Harvemmin suomalaiset lakkoilevat joulunpyhinä tai juhannuksen aattona. Toki sellaistakin on nähty, siinä missä pyydelty anteeksi pilkkapuheitamme koskien vähemmistökulttuurejamme. Mutta mitä tehdä, kun koti tuntuu vieraalta, surua, inhoa ja vierauden tuntua kotona? Maailma muuttuu ja mullistuu niin Utsjoella kuin Hakunilan lähiössä Vantaalla. Molemmat ovat tuttuja paikkoja ja jopa tutkijanakin etenkin lappilaisia haastatellen. Kaikki ei mene nyt totuttuun tapaa. – ”More solito.” Tapansa mukaisesti. – ”More suo.”
Kirjoittaa Helsingin Sanomat toimittaja Anna-Stina Nykäsen tekstinä sunnuntaina kynttilänpäivänä, Runebergin päivän aattona ja saamelaisten kansallispäivän aaton aattona. Utsjoella Otto Paltto on sitä mieltä, että jokivarsi kuolee. Kysy on surusta kuolevaa seuraten. Tenolla oli ennen yli 50 kalastusmatkailuyritystä, nyt jäljellä on alle kymmenen. Venäläiset siirsivät tämän viheliään tyynenmerenlohen ensin Vienanmereen laskeviin jokiin 1980-luvulla. Liikuin noilla alueilla Lapissa ja saimme Ounasjoen suojeluun, koskiensuojelulait ja lopulta ympäristöministeriönkin Iijoen suojeltujen koskien jälkeen. Matti Ahteen (sd) Iijoelta ensimmäiseksi ympäristöministeriksemme. Esitin heille Iin kirkonkylään monitieteistä ympäristöinstituuttiakin. Ei se heille oikein kelvannut. Yliopistomme rehtori Markku Mannerkoski piti ideaani hyvänä mutta paikkaa huonona. Linnanmaan kampus olisi ollut soveliaampi. Yliopiston laitokset johtajineen sen sijaan vaikuttivat myötämielisiltä. Keskinäinen yksimielisyys vallitsi. – ”Mutuus consensus.”
”Ryssänloheksi” nimetty levisi ilmastomuutoksen myötä Norjaan ja lopulta Suomeenkin. Koskiensuojelulait menivät tavallaan harakoille. Kyttyrälohi ei ole lappilaisten rakastama ja vierasta kieltä on sitäkin ahdistava kuulla. Sama ongelma, vieraat ihmiset Hakunilassa Vantaalla ahdistavat. Ensin 1980-luvulla tulivat Vietnamista, sitten venäläiset, virolaiset, somalit, albaanit… Länsimäen kaupunginosassa vieraskielisiä on jo yli 50 % ja nuoremmissa ikäluokissa 80 %. Nuoret myös sopeutuvat, vanhemmat hitaammin, jos lainkaan. Eletään kuitenkin enemmistön mielen mukaisesti. – ”Multitudinis arbitrio.” (Cicero).
Hakunilassa puhutaan Hesarin mukaan yhteisenä kielenä englantia. Toki me teemme niin vapaaehtoisesti myös nuoremmista alkaen ja yliopistot laitoksissaan, yritykset mainonnassaan. Moni harkitsee muuttoa. Parhaiten viihtyvä sellaiset, jotka kykenevät muuttamaan menneen maailman opit moderniin elämään. Moni kuitenkin kaipaa niin Lapissa kuin saaristossamme, idässä ja maaseudulla, Lapin jokien varsilla, rauhaa ja menneen maailman tuttuutta. Moni on liian vanha oppiakseen uusia temppuja. Uudet innovaatiot eivät oikein kiinnosta ja leviä alkuperäisväestön ikivanhaan kulttuuriin. Olisiko sitä ehkä myös suojeltava? Koko Suomea ei ole tarvis kuitenkaan reservaatiksi rajata. Sulkea rajoja itään ja länteen. Horatiusta lainaten muuttaa neliöt ympyröiksi. – ”Mutat quadrata rotundis.”
Nuorilla saamelaisilla on vahva oma identiteetti toisin kuin ikäihmisillä. Tämä tuli varmasti selväksi myös Lapin tutkimuksia sarjani julkaisuissa 1980-luvulla. Sellainen auttaa muutoksen kynnyksellä ja se myös ylittäenkin. Ihminen elää rinnakkain sekä mennyttä että tulevaa. Kun kokosin aineistoja toiseen väitöskirjaani, edellinen väitös tuli usein mieleeni. Poikkitieteisyys vaatii samaan aikaan hyväksyä kaksi hyvin kaukana toisistaan majailevat maailmankuvat luonnontieteissä ja ihmistieteissämme. Se auttaa ja on välttämätöntä operoitaessa algoritmeilla ja tekoäly kehitettäessä. Robotiikka ei pidä pelätä, olkoonkin että sen kehittelytyö on vasta alkamassa. Maailman valoiksi en sitä kuitenkaan vielä kutsuisi. – ”Mundi lume.” Lenteleviä kärpäsiä on vielä aivan liikaa. – ”Muscae volitantes.”
Kaikki kuitenkin ajattelevat ensisijaisesti omaa etuaan, sukuaan, ympäristöään, maata ja maapalloa. On tehtävä päätöksiä, jotka tekevät hyväksi koetun elämän mahdolliseksi myös rajun muutoksen keskellä. Kaikki ei ole luovaa innovaatiota ja sen diffuusiota. Maahanmuuttajienkin toinen sukupolvi on jo oppinut myös suomalaisen tavan elää ja sopeutua. Suurena joukkona saapuen tähän ei aina ole tarvetta. On kuunneltava ja tutkittava monitieteisesti heitä, joilla muutos on elettyä todellisuutta. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin aina arvokkaita. Niin myös nyt vaaleissa uutta presidenttiä haettaessa. Yhteistä vaikuttaisi olevan heidän keskinäinen yksimielisyytensä. – ”Mutuus consensus.” Presidentin nimen muututtua presidenttiys ja suomalaisuus säilyy muuttumattomana. – ”Mutato nomine.” (Horatius).
Olen joutunut usein tekemisiin alkuperäiskansojen kulttuurin kanssa ja kirjoittanut näistä kokemuksistani useamman kirjankin. En nyt käynnistä neljättä osaa otsikolla ”Arctic Babylon IV” vaan katson aiheen kohdaltani loppuun käsitellyksi ja tulosta myös syntyneenkin. Jotkut olivat jo poliitikoistamme rakentamassa rautateitä Turun sijaan kohti Jäämerta läpi läntisen kalotin, mutta ei enää Petsamon suunnalle vilkuillen. Lapsena sain kuulla satuja Petsamon kuninkaan kartanosta. Osasin ne ulkoa. Tänään varakkaat venäläiset rakentavat komeita rakennelmiaan etenkin kannaksen suunnalla. Samalla hankkivat tiloja ja mökkejä läpi Suomen ja myös strategisilta paikoilta kiinteistöjä ostaen. Luonto kammoaa tyhjää – ”Natura abhorret vacuum.” Suomalaiset ovat tyhjentäneet maaseutunsa ja itäisen rajansakin. Syntymämaansa. – ”Natale solum.” Luontoa on vaikea muuttaa. – ”Naturam mutare difficile est.” (Seneca).
Kalottialueen yhteistyö kuuluu tulevan presidenttimme tehtäviin ja samalla myös alkuperäiskansojen aiempia presidenttejämme aktiivisempi yhteistyön järjestely, kantaen aitoa huolta niin Jäämerestä kuin koillis- ja luoteisväylän aktiivisesta ylläpidosta yhteistyössä napa-aleuiden naapureittemme kanssa. Aitoa kiinnostusta samalla osoittaenkin. Joskus vuosikymmenen saatossa on tuntunut, että kerron tarinaa kuurolle aasille. – ”Narrare putaret asello fabellam surdo.” (Horatius). Kohta 10 000 artikkelia ja 128 monografista kirjaa. Tätä seuraa nauru. Mikään ei ole typerämpää kuin typerä nauru. – ”Nam risu inepto res ineptior nullast. (Catullus).
Oheinen kirjoitukseni jäljempänä oli siirretty tarkoituksella isänpäivän aiheeksi. Omat kokemukseni saamelaisten ja lappilaisten kanssa touhuten ja ylläpitäen yliopistoissa myös aikanaan ”Lapin tutkimuksia” kantanutta sarjajulkaisusarjaa. Turun yliopisto oli siitä jopa kiinnostuneempi kuin Oulun yliopisto ja Lapin omaa korkeakoulua meillä ei vielä tuolloin ollut. No nyt sitten viimein on sekin. Kunnioitus on suurempaa etäältä. – ”Maior e longinquo reverentia. (Tacitus).
Toki sen eteen tehtiin töitä, aamukuuden koneeseen Oulusta nousten, ja paras paikka siihen kohdallani olivat vuodet korkeakouluneuvostossa. Se oli tuolloin vakavasti otettava istuvan hallituksen työrukkanen kaikkiinkin yliopistoihimme ja korkeakouluihimme. Saimme sentään aikaan ammattikorkeakoulun liki jokaiseen niemen notkoon ja saarelmaan. Toki paljon muutakin ja kilpailu globaalilla tasolla menestymisen kanssa oli tuolloin parhaimmillaan. Nyt se ei sitä enää ole. Kisa presidentin virasta on saanut harmillisia piirteitä. Syntyy vaikutelma siivistä, jotka ovat pesää suuremmat. – ”Maiores pennas nido.” Jos haluta rauhaa, valmistaudu sotaan.
Meillä kun oli sokea usko tieteen ja korkeamman sivistyksen sekä monitieteisen rinnalla poikkitieteiseenkin osaamiseen ja innovaatiopolitiikkaan. ”Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka” oli jopa toisen väitöskirjani aiheenakin, enkä jaksa olla poissa tuosta aiheesta edes tänään eläkepäivinäni. Sama pätee klustereita ja nyt etenkin klusteritaidetta ja sen ylläpitoa. Se on enemmän kuin 150 euron arvoinen asia vakuutusyhtiössä sitä arvioiden. Samalla ateljeen yhtenään hävittäen. Sekä kansallisena että etenkin globaalina kysymyksenämme. Pienenä kansakuntana voimme olla monessa asiassa kokoamme suurempia juuri klusteroimalla ja verkottaen oman työmme globaaleihin keskuksiin, sekä muistaen pitää yllä myös pienten kulttuurialueitten oikeuksia suurempien puristuksessa. Algoritmit tukevat siinä tulkintaani tekoälyn kautta tukea hakien. Suuri teos – ”Magnum opus.
ALKUPERÄISKANSAT JA POLIITIKOT MIINAN POLKIJOINA
Alkuperäiskansat ja suomalaiset poliitikot
Valitsin vuoden 2022 isänpäivän teemani huolella
Suomen hallitus on ajautunut kriisiin. Toki kriisejä on ollut ennenkin mutta nyt, muutama kuukausi ennen kevään vaalejamme ja tilanteessa, jossa sekä koko Eurooppa ja Suomi sen osana on elänyt Euroopan hullun vuoden ajat, ja ne jatkuvat edelleen, kriisiin täytyy olla jokin erityisen painava syykin. Suomen hallitus astui miinaan alkaessaan leikkiä tulella. Alkuperäiskansojen kohdalla on syytä olla varovainen. Ylimielisyys siellä on yhtä vaarallista kuin Venäjän tapa lähteä soitellen sotaan Ukrainaan. Toisaalla Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran ovat esimerkkejä valtiosta, joita ei hallita kuten hetut ja myssyt aikanaan omia pohjoisia kulttuurejamme. Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Toinen maailmansota käynnistyi tulella ja raudalla. –”Igni et ferro”. Se yllätti meidät, muutkin kuin puolalaiset.
Kriisin syyksi kerrotaan saamelaiskäräjien uudistaminen. Pääministeri Sanna Marin haluaa esityksen saamelaiskäräjälain uudistamisesta eduskuntaan, mutta keskusta vastustaa esityksen antamista. Ei merkitse hyvää keskustan kannatukselle. Samoin soiva sävel. – ”Idem sonas.”
Mikä tässä ikivanhassa saamelaisten uudistuksessa sitten hiertää hallitustamme? Saamelaiskäräjälain uudistamista on valmisteltu kauan, vuosikymmenet. Taustalla on monia syitä eikä vähäisin ole YK ja sen moitteet suomalaisia rotusyrjinnästämme. Taustalla ovat perustuslakiasiantuntijat. Tästä hallituksesta sellaiset puuttuvat tyystin. Puolueen kasvot ovat myös sen sielun kuva. – ”Imago animi vultus est.” (Cicero).
Mutta Suomestahan puuttuu kokonaan perustuslakituomioistuinkin. Edustajamme ovat sivuuttaneet sen kooten istuvista kansanedustajistamme perustuslakivaliokuntamme. Ainoana maailmassa tällainen tapa lähestyä lakeja, joita itse ovat laatimassa. Mukana ei tarvita perustuslakiasantuntijoita. Ei edes juristeja alan koulutuksen hankkineina. Epäileekö joku, ettei tätä tukea löydy saamelaisille? Susi lampaitten vartijana on kehnoin mahdollinen vaihtoehto. Kyse on suurten riitojen sovittamisesta. – ”Tantas componere lites.” Niin pitkän ajan kuluttuakin. – ”Tanto intervallo.”
Vuonna 1995 säädettiin laki, kansanedustajamme sen laativat, saamelaiskäräjälaki, johon on perustuslakiasiantuntijoiden, saamelaiskäräjien ja YK:n mukaan jäänyt virhe, joka mahdollistaa sen, että saamelaiskäräjille pääsee henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Hirveä moka, jonka selittely on yhä vaikeampaa poliitikkojen moraalin rapautuessa. Tai oikeammin heitä käytetään nyt miinojen polkijoina. Miten he Suomessa sellaiseen alistuvat? Kiusaako elämän ikävyys? – ”Taedium vitae.” (Gellius).
Vahvasti ilmiötä ja sen syntyä oikoillen, kyse on saamelaisuuden määrittelystä, kuka on saamelainen. Kaikki Lapissa asuvat ja joikaavat, poron omistavat, eivät välttämättä ole saamelaisia. Määritelmä ei ole sama kuin pohtia, kuka on eurooppalainen tai suomalainen. Näin ymmärtäen myös käsitteet kaksoiskansalaisuuksista jne. eivät päde, kun kyse on etnisestä taustasta ja sen säilyttämisestä. Me ymmärrämme kyllä mitä merkitsee olla liito-orava erona tavalliselle oravallemme suojelualueita rajattaessa. Pelin politiikka ei pelasta nyt, kun on erotettava luonnossa suojelua kaipaava liito-orava ihka tavallisesta oravastamme. Mä oon mikä oon, sopii poliitikon imagolle. Mutta ei enää tasavallan presidentille. – ”Talis qualis.”
Kuka tahansa, jolla on poroja, molemmin puolin puuta kulkien, ei voi olla saamelainen, vaikka osaisi kieltäkin. Osa saamelaiskäräjistä vastustaakin niin sanottua lappalaispykälää, jonka mukaan etnisesti suomalainen voi asettua ehdolle ja äänestää saamelaiskäräjävaaleissa, jos hän ”on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa”. Riittää kun tahto on kuitenkin kiitettävä. – ”Tamen est laudanda voluntas.” Tahto voi riittää vielä edustajaksemme jonkin aikaa Arkadianmäelle, mutta ei enää presidentinlinnaan.
Osa on vastustanut tätä ns. lappalaispykälää vuodesta 1996 alkaen. Tai varmaankin osa on vastustanut tämän suuntaista kehitystä aina ja tulee vastustamaan myös jatkossa. Eikä se koske pelkästään lappalaispykälää. Oleellista on poliitikon hankkimat äänet ja vaikutusvalta, jolloin sinisilmäisin poliitikko on pantu polkemaan miinoja muiden puolesta. Opportunismi ja lajin säilyminen eivät toimi samassa yhtälössä, jos tavoitteena ovat vain suuret äänimäärät kuihtuvan saamelaisen etnisen ryhmän suojelussa. Tätä suojelua varten on perustuslaki ja YK ohjelmineen. Australian aboriginaaleja ei hävitetä, kuten Suomessa alkuperäiskansaamme. Nainen vaietkoon seurakunnassa, sopi joskus miehille. – ”Taceat mulier in ecclesia.” No ei sovi enää.
Tämä pykälä antaa opportunistin tulkinnalle etniset oikeudet saamelaisuuteen perustuen elinkeinoon. Kunhan on poroja, kaikki on kunnossa ja olet saamelainen. Pykälän vastustajat pitävät ainoana oikeana ja saamelaisuuden tärkeimpänä perustana kieltä – kuten Ruotsissa ja Norjassa. Tällöin on syytä muistaa, kuinka saamelaisuus ja rajat eivät ole samoja kuin kansalliset rajamme. Kyse on suurten periaatteellisten riitojen sovittelemisesta. – ”Tantas componere lites.”
Lakiuudistus tukisi saamelaisuuden perustana yhteispohjoismaista käytäntöä eli kieltä. Tätä vastustavat taas näkevät uuden lain sulkevan saamelaiskäräjiltä ihmisiä, joilla asuinpaikkansa puolesta olisi oikeus päästä mukaan päätöksentekoon. Orava kuin orava kunhan syö käpyjä ja asustelee kuusessa. Mä oon mikä oon. – ”Talis qualis.”
Lakiuudistuksen kannattajien mukaan nykyinen laki mahdollistaa sen, että saamelaiskäräjille valitaan ihmisiä, jotka eivät ole saamelaisia. Se koskettaa itse haavaa. – ”Tangere ulcus.” (Terentius).
Kun meiltä puuttuu perustuslakituomioistuin, me emme ole voineet jättää asian ratkaisua sinne, tai hyväksyä yhteispohjoismaista ratkaisua, kuten vaikkapa liittyessämme nyt Natoon, olettaen että myös Turkki sen hyväksyy yhdessä Unkarin kanssa. Yksikin änkyrä kun voi kaataa koko hankkeen, vaikka kymmenet muut, mukana myös Yhdysvallat, hyväksyisivät sen kiitellen. Jenkki ei edes löydä Suomea kartalta, sotkee Balkanin Balttiaan, kunhan kyse on näpäytyksestä Venäjän suuntaan. Näin ei suuria päätöksiä tehdä. Petroniusta lainaten: Vaikene kieli, niin saat leipää! – ”Tace lingua, dabo panem! (Petronius).
Ketä ovat nämä saamelaiset, joiden kohdalla hallituksemme nyt kipuilee, siinä missä odotellen turkkilaisten vastausta Nato jäsenyydestämme. Turkkilaisilla, heidän presidentillään, ovat omat motiivinsa. Ne eivät liity Suomeen. Suurten riitojen sovittaminen. – ”Tantas componere lites.”
Saamelaiset (pohjoissaameksi samit ja inarinsaameksi Sämmiliih) ovat suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa. He ovat joutuneet vetäytymään kohti napapiirin pohjoisosia ja asuttavat nyt Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosia sekä alueita Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta. Kirjoittaessani laajaa tutkimus- ja julkaisusarjaa ”Lapin tutkimuksia”1970–1980-luvuilla, Suomen saamelaisalue oli liki sama kuin edelleen tänään kattaen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueet Sodankylässä.
Suomen noin 10 000 saamelaisesta noin 3000 puhuu äidinkielenään saamelaiskieliä. Riitaa käydään siten runsaan 5000 saamelaisen äänioikeudesta saamelaiskäräjillä. Tilastokeskuksen ja Wikipedian mukaan saamenkielisiä Suomessa oli vuonna 2020 vain 2008. Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia asuu kaikkiaan 230 kunnassa Suomen kaikkiaan 336 kunnasta. Alle 10-vuotiaista saamelaisista kielellisesti asuu saamelaisalueiden ulkopuolella noin 75 %. Kyse on siis äärimmäisestä hätätilasta. – ”Tempus ultimum.”
Suomen ja saamen kielieron on arveltu alkaneen muodostua noin 2800 eaa. joidenkin ryhmien lähdettyä liikkeelle uralilaisten kielten alkukodistaan, Volgan keski- ja yläjuoksun alueelta, luoteeseen kohti Fennoskandiaa. Suomen saamelaiset saapuivat maahamme noin 1600 tai 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Eivät he tienneet Suomeen saapuneensa. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. – ”Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Näin myös nyt ennen presidentinvaaliemme ratkaisevaa toista kierrosta laskiaissunnuntaina 2024. Onko presidentti Niinistön työn jatkajalla enää auktoriteettia? Entäpä aikanaan Urho Kekkosen? Virka ja asema tuo auktoriteetin. Sama pätee saamelaisuuteen ja sen uskottavuuteen omana identiteettinä ja sen rakennuspuuna tuleville sukupolville.
Nykyisille asuisijoilleen Lappiin he asettuivat tai joutuivat vetäytymään ajanlaskumme alun jälkeen, ja puhuvat nyt joko pohjois- ja inarinsaamea tai koltansaamea. Kaikki nämä kielet ovat nykyisin uhanalaisia. Kun näin kirjataan, kyse on aiheesta, joka on otettava vakavasti. Jopa vakavammin kuin kahden ehdokkaan kisailua samasta virasta Suomen tasavallan presidentiksi. Se ei ole medioitten leikkimisen aikaa. – ”Tempus ludendi.”
Nämä ovat ilmiöitä, jotka kuuluvat käsitteen ”saamelaiskäräjät” tehtäviin, oman kansakuntamme hallinnon järjestelyyn napapiirin pohjoispuolella asuvien muutamien saamelaisten kansalaistemme kulttuurin ja kielen säilymiseen. YK:n näkemänä kyse on samasta ilmiöstä, kuin vaikkapa Australian aboriginaalien kohdalla tai Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanien kulttuurien säilyttämisestä. Kun näitä ongelmia ratkotaan, sinua viehättävät omasi, minua omani. – ”Te tua, me delectant mea. (Cicero).
Toisin kuin presidentin vaaleissamme, nyt ei ole kyse niinkään suomalaisista puolueistamme ja niiden äänimääristä, saati vallasta sekä sen käytöstä osana luonnonvarojamme. Jos hallituksemme tähän hajoaa, se kaatuu hyvin merkittävän ilmiön globaalina riitana, ja se myös selittää osaltaan Suomen ja Ruotsin eroja haettaessa EU:n tai Naton jäsenyyttäkin. Geopoliittinen asemamme on kovin erilainen. Nyt ei ole leikkimisen aika. – ”Tempus lucendi.”
Vajaa kolme viikkoa sitten Iso-Britannian puolustusministeri Grant Shapps varoitti Lancaster Housessa pitämässään puheessa, että Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea ja Iran ovat kaikki itsevaltaisia, sotaisia valtioita, jotka luovat vakavan uhan kaikille länsimaille. Saamelaiset eivät ole uhkakuva, päinvastoin.
Hiljattain myös Saksan puolustusministeri Boris Pistorius kommentoi Tagesspiegelin haastattelussa, että Vladimir Putin saattaisi hyökätä Nato-maahan viiden tai kahdeksan vuoden kuluessa. Haluan ravistella kansamme hereille, sillä sodan uhka on todellinen, Pistorius kommentoi lehden haastattelussa. Saamelaiset eivät ole uhka Suomen kansalle, päinvastoin. Pistorius ja Suomen hallitus ja tuleva presidentti voivat olla huoletta.
CIA:n pääjohtaja William Burns arvioi Fergusonin mukaan suursodan syttymisen aikaikkunan olevan vielä lyhyempi, kuin Pistoriuksen arvio. Burns on myös viime vuoden aikana todennut kahdesti, että kiinan Xi Jiping on käskenyt Kiinan kansan vapautusarmeijan olla valmiina hyökkäämään Taiwaniin vuoteen 2027 mennessä. Venäjän sota Ukrainassa on antanut Washingtonille muistutuksen siitä, että pitkittynyttä sotaa varten tarvitaan suuria määriä tykistöammuksia. Lisäksi droneja tarvitaan erityisen paljon, sillä niitä myös tuhoutuu sodassa. Näitä aseita tulisi olla myös Euroopassa, ettei käy kuten toisen maailmansodan aikana Puolalle ja oli käydä briteillekin. Saamelaiset eivät hanki itselleen turvaa aseista. Eivät ole tehneet näin koko pitkän historiansa aikana. Pelkään yhden kirjan ja median ihmistä. – ”Timeo lectorem unius libri. (Tuomas Akvinolainen).
Ferguson sanoo Neuvostoliiton romahtamisen jälkeisen, lyhyen rauhanajan olevan ohi.
Yksi historian vanhimmista mielipiteistä on roomalainen: Si vis pacem, para bellum – jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Saamelaisille tämä roomalainen mielipide on tuiki tuntematon. Mutta me suomalaiset toistelemme sitä yhtenään. Se on tunnetuin latinankielinen viisaus, jonka myös osaamme ja muistammekin. Olen jakanut niitä parin vuoden aikana lisää yli 10 000 ja samalla valmiit käännöksetkin. Siirtänyt ne myös algoritmien ja robotiikan avustuksella taiteena kirjoihini. Liki tuhat työtä, ellei enemmänkin. Kaikki maailman huipulta hankittuja menneen maailman tieteen ja taiteen huippujamme. Miksi? Pelko antoi siivet! – ”Timor addidit alas! (Vergilius).
Kun puhumme lappalaisista (tai omista lapsistamme) ja tarkoitamme saamelaisia (sapmi) jälkimmäinen olisi ollut paremmin alueen kulttuuriin sopiva, ja mahdollisesti olisimme kyenneet varomaan alueen luontoa ja kulttuuria toisin kuin mitä myöhemmin tapahtui. Tämä koskee myös medioitamme, jotka kirjoittivat vielä 1970-luvulla ”villistä luonnosta” ja sen ”kesyttämisestä” koskien vaikkapa jokia ja niiden rakentamista sekä tekoaltaitamme. Sama koskee ihmisten kohtelua ja lainsäädäntöä noilla alueilla. Arvot on pantu Suomessakin uuteen järjestykseen sitten 1950-luvun. Jos kyseessä olisivat liito-oravat, ymmärtäisimme kyllä, miksi sinne ei rakenneta tekoaltaita. Taustalla on pelkkää häpeää. – ”Timet pudorem.”
Ikävä kyllä keskiaika ja kirjallisuuskin sekä arjen kieli sekoittivat saamelaisuuden lappalaisuuteen tai lappilaisuuteen. Käsitteellä tarkoitettiin usein syrjäseutujen asukasta (lappea, syrjä, syrjäisyys) eikä se ollut alkujaan synonyymi saamelaisuudelle. Nykyisin lappalainen merkityksessä saamelainen koetaan halventavana ja myös pilkallisena nimityksenä. Toisaalta halutaan korostaa, kuinka saamea puhuva väestö on asunut aikanaan liki koko Suomen alueella, myös Uudellamaalla tai Ruotsin Taalainmaalla aina Jämtlandiin saakka. Elämme aikaa, joka on ihmisille kypsyyskoe. – ”Testimonium mundi.”
Varsinaisena saamen kielen alkukotina pidetään Laatokan ja Äänisen eteläpuolisia alueita. Sieltä löytyy myös suomalaisen kantakielen puhujia. Kielen levitessä Suomessa ja Skandinaviassa se samalla hajosi useaksi eri murteeksi. Nykyisille sijoilleen saamelaiset asettuivat Lappiin ajanlaskumme alkuvuosina. Siis saamelaiset, eivät lappalaiset. Siis liito-oravat, eivät erityissuojelua kaipaamattomat tavalliset ”kurret”. Onkohan tätä mahdotonta ymmärtää keskustan poliitikkojen? Kohta tulee tappioita taivaan mitalla. – ”Toto caelo.”
Osa vaihtoi kielensä itämerensuomeksi ja etenkin Virosta käsin muuttaneet saamelaisten esivanhemmat. Samalla kantasaamen kieli syrjäytti nykyisen Suomen alueella puhutut paleoeurooppalaiset kielet. Tosin Lapissa saatettiin puhua näitä vanhoja paleoeurooppalaisia kieliä vielä keskiajalla. Ovat kuolleet aikapäiviä. Filosofien koko elämä on kuoleman tarkastelua. – ”Tota philosophorum vita commentatio mortis est. (Cicero).
Lapissa eläneet kansat sulautuivat saamen puhujiin ja etelämpänä suomen kielen puhujiin. Kun kantasuomi levisi, eri kieliksi kehittyvä saame vetäytyi sen tieltä. Toki vielä keskiajalla saamelaisia kuitenkin liikkui sekä Keski-Suomen että Itä-Karjalan alueilla, Pohjois-Savossa 1500-luvulla ainakin ja Kuusamossa 1700-luvulla. Lapissa saamen kieli kohtasi puolestaan, jääkauden väistyessä, sinne tulleen kokonaan tuntemattoman kielen. Syntyi sanoja, joiden kantamuotoja ei tunneta. Kirjoitin näistä kirjassani Arctic Babylon 2011. Kirjan käsikirjoitus valmistui jo 1970-luvulla. Saksalaiset julkaisivat sen kun itse sen samalla maksoin. Miksi en olisi maksanut? Moni on sen lukenutkin. Ymmärtänyt mistä kirjoitin jo 1970-luvulla. Omasta ajastamme. – Taivaan mitalla. – ”Toto caelo.”
Poronhoito sai nykytutkimuksen mukaan alkunsa 1400–1600-luvuilla Skandinavian saamelaisten keskuudessa ja siihen vaikutti mm. Kuolan niemimaalle vaeltaneet poroja hoitavat kansat (komeja ja netsejä). Tämä vaihe näkyi kolttien ja Kuolan saamelaisten poronhoidossa. Syntyi väärinkäsityksiä, jotka elävät vielä tänään vuonna 2024. Taustalla on äärimmäinen kurjuus. – ”Ultima miseria.”
Poronhoito ei ole missään vaiheessa ollut yleissaamelainen elinkeino. Kalastus, keräily ja kauppa sekä muut luonnon antimet (peura) olivat osa toimeentuloa ja poronhoitoa harjoittivat Suomessa toki muutkin kuin saamelaiset. Norjassa ja Ruotsissa poronhoito on lailla säädetty saamelaisten yksinoikeudeksi. Ovat olleet kaikessa meitä suomalaisia edellä. Se on tulosta kuninkaitten viimeisistä keinoista. – ”Ultima ratio regum.”
Toisen maailmansodan jälkeen asenteissa saamelaisuuteen syntyi rasistisia piirteitä osana tuon ajan rotuajattelua. Saamelaisia pidettiin katoavana kansana ja sen oletettiin kehittyvän vain hankittuaan paikallaan asettuneen elämänmuodon. Saamen kieli jopa kiellettiin sisäoppilaitoksissa kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsi ja Norja ovat pyytäneet saamelaisilta virallisesti anteeksi toimenpiteitään. Suomelta sellaista ei voinut odottaa edes 1990-luvun komiikassa. Mentiin Luostolle lystinpitoon. Nyt lystinpitäjä istuu kansanedustajana ja äyrejä kertyy yli 200 000. Ketään ei voi velvoittaa enempään kuin hän pystyy. – ”Ultra posse nemo obligatur.”
Saamelaisten kulttuuri, uskonnonhistoria ja šamanismi sekä kosmologia, seitahenget ja jumalhahmot ovat vähin erin sulautuneet pääuskontoihin. Jäljellä on vielä muistoja luonnonjumalista uhrilahjoina seidoille. Mitä ovat seidat? Seidat ovat joko poikkeavia luonnonmuodostumia tai rakennettuja, tundralta hyvin erottuvia kivi- tai puuseitoja. Kuvataiteittemme kansallispyhätöstä Helsingistä saamelaisia esitellään toteemeilla, jotka on tehty tilaustyönä matkien Pohjois-Amerikan intiaanireservaattien mainoksia. Uskomatonta mutta totta. Ja esitellen sillä saamelaiskulttuuriamme. Ei ihme, että vakuutusyhtiö arvioi oman rikkoutuneen parityöni (on ja off) 150 euron arvoiseksi. Kimberliitti ja muranolasi maksoivat monin verroin enemmän. Laipion hajottaja ja murtautuja sekä irtaimiston työhuoneessani hävittänyt teki hänkin tihutyöt ikään kuin jonkun tilaamana ja ilman korvauksia nekin. Se oli myös kuninkaiden viimeinen keino – Äärimmäinen kurjuus. – ”Ultima ratio regum” – ”Ultima miseria.” Näin alkuperäiskansa joutui ahdinkoon ja katosi.
Saamelaiset kääntyivät kristinuskoon Euroopan mittakaavassa varsin myöhään 1600- ja 1700-luvuilla. Lars Levi Laestadius on ehkä merkittävin nimi pohjois- ja inarinsaamenkielisten lutherilaistumiseen. Laestadius oli äitinsä puolesta saamelainen ja tallensi saamelaisten uskomuksia ja mytologiaa sekä vaikutti etenkin Tornionjokilaakson laesdatiolaiseen protestiin evankelisluterilaisen valtakirkon papistoa vastaan. Ei oma aikamme ja sen keinot ole yhtään kevyempiä. Päinvastoin edessä ja takana on elettyä elämää ja äärimmäistä vaaraa. – ”Ulitumum periculi.”
Saamelaiseen uskonnolliseen mystiikkaan ja myytteihin sekä matkailijoille myytäviin muistoesineisiin on syytä asennoitua yhtä suurella varauksella kuin liikkuen vaikkapa aboriginaalien kotimaassa Australiassa tai missä tahansa osassa Afrikkaa ja Amazonin varsilla turistina huijaten. Samaa tapaa toki jopa Yhdysvalloissa ja Kanadassa, Meksikossa eritoten. Lapinkaste on kaupallinen rituaali, mutta niin on toki jouluna myytävä muukin turistien iloksi ja lapsille tarkoitetut lelut. Ei savua ilman tulta – ”Ubi fumus, ibi ignis.”
Euroopan unionin alueella saamelaiset ovat Ihmisoikeusliiton mukaan ainoa alkuperäiskansa. Tähän on syytä asennoitua myös Suomessa ja sen hallituksessa keskittyen pyytämään anteeksi tehtyjä tahallisia tai tahattomia loukkauksia. Saamelaisten asema alkuperäiskansana sekä heidän kulttuuri-itsehallintonsa on tunnustettu perustuslaissa.
Olkoonkin, että Suomelta puuttuu, ainoana maana maailmassa, perustuslaistamme vastaava tuomioistuinkin. Perustuslakia tulkitsevat Suomessa lakia säästävät poliitikkomme, itse omassa valiokunnassaan parhaaksi näkemällään tavalla. Se ei vaadi alan yliopistollista koulutusta ja kasvatusta sekä pitkää ja ansiokasta työuraa. Kuka tahansa voi olla millä tahansa taustalla ja koulutuksella perustuslakia tunteva valiokunnassaan ja myös sitä johtaen. Kun syyllisiä etsitään, ei savua ilman tulta. – ”Ubi fumus, ibi ignis.”
Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamaleisilla on alkuperäiskansana ”oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan”. Tämän lisäksi perustuslaissa turvataan saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva hallinto, jota toteuttaa Saamelaiskäräjät.
Saamelaisalue kattaa Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän Vuotson paliskunnan alueen. Kemihaaran Vuotson allasta rakennettiin vuosikymmenet, siinä missä Siuruan Kollajan allasta. Sodankylän altaat ja Kemijoen kosket on rakennettu kysymättä lupaa Saamelaiskäräjiltä. Saamen kieli sai virallisen aseman Suomessa vasta vuonna 1992, jolloin säädettiin saamelaisten kielilaki. Uusi kielilaki tuli voimaan vuonna 2004. Suomesta tuli tuolloin sivistysvaltio. Se ei takaa sitä, että kaikista suomalaisista puolueista olisi tullut samalla sivistyspuolueitamme. Saati näiden puolueittemme jäsenistä. Ei kaikki korjaudu hetkessä ja yhdellä kertaa. – ”Uno tempore.” Yhdellä loikalla ja iskulla. – ”Uno saltu” – ”Uno ictu.”
Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta nro. 169, koska kysymys saamelaisten maaoikeuksista Suomessa on edelleen selvittämättä, toisin kuin Norjassa ja Tanskassa, jotka ovat ratifioineet sopimuksen. Oikeushistoriallisessa tutkimuksessa (Kaisa Korpijaakko-Labba 2000: Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa) ei ole löytynyt laillista perustetta valtion väitetylle maanomistusoikeudelle (Wikipedia 2022).
Saamelaiskäräjät ovat Suomen saamelaisten korkein elin. Joka neljäs vuosi järjestettävissä vaaleissa saamelaisten keskuudesta valitaan 21 jäsentä sekä neljä varajäsentä. Käräjät asettavat lisäksi seitsemän lautakuntaa (koulutus-, elinkeino-, oikeus-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveys, vaali- sekä kieli- ja nuorisoneuvosto). Suomalaisena mieleen tulee ensin Elias Lönnrot. ”Unus homo nobis corendo resitituit rem. – Juoksemalla yksi ihminen pelasti meille asian. Enniusta lainaten taas vastaavin menoin valtion. – Unus homo nobis cunctando restituit rem. (Ennius).
Saamelaiset valitsevat myös edustajansa evankelisluterilaisen kirkon ylimpään päättävään elimeen, kirkolliskokoukseen. Kielikysymys on korjautunut sekin koskien myös omaa kieltä sekä sen käyttöä koulutuksessa, ylioppilaskokeissa jne.
Saamelaiset tunnetaan etenkin kulttuurista, saamenpuvusta, matkailusta, kuvataiteista, kirjallisuudesta ja muusikoistaan, saamelaiskirjailijoita löytyy myös Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon voittaneissa (Nils-Aslak Valkeapää). ”Ut pictura poesis” (Horatius). Runo on kuin maalaus. Tänään osana algoritmeja jo uskomatonta neroutta.
Nykymuusikkoja löytyy pilvin pimein siinä missä kansainvälisesti menestyneitä kuvataiteilijoita. Nimet ovat jostakin syystä naisvoittoisia kuten Marja Helander, Merja Alatte Ranttila, Seija Ranttila, Outi Pieski jne. Sama pätee lueteltaessa nykymuusikkojammekin. Poikkeuksena vaikkapa Niko ja Nils-Aslak Valkeapää. ”Magni nominis umbra.” – Suuren nimen varjo.
Toki sukunimet Valkepää, Paltto, Aikio, Holmberg, Länsman, Morottaja, Valle, Ranttila, Helander, Feodoroff, Hetta, Laestadius, Renberg, Magga, Poutasuo, Laiti Salming, Pärson, Sarapää, Stenmark (Ingemar) kertovat kuvataiteesta, musiikista, politiikasta, urheilusta, kirjallisuudesta, elokuvasta, teatterista jne. Sopii kysyä, voittiko enemmistö lopulta parhaimmiston? – ”Maior pars meliorem vicit.”