Sosiaalisen median talous ja strategia

Algoritmit ja robotiikka vastaajina

Re integra – Re ipsa quidem -Re vera

Asian ollessa muuttumaton – Itse todellisuudessa – Tosiasiassa

13.12.2023

Social Media – Economy and Strategy Paperback – April 26, 2011

---

Book you hold in your hands is the 60th anniversary publication of the professor, PhD and ScD Matti Luostarinen. The publication contains the summaries from network and cluster economies, ecological cluster, as well as in the 21st century generated innovation policy which includes new media society, social media paradigm and social media economy. The original publications see clusterart.org

Kädessäsi on professori, filosofian ja valtiotieteiden tohtori Matti Luostarisen 60-vuotisjuhlajulkaisu. Julkaisu sisältää tiivistelmät professori Luostarisen verkosto- ja klusteritaloudesta, ekologisesta klusterista sekä 2000-luvulla syntyneestä innovaatiopolitiikan viimeisimmästä aallosta – aallosta, joka käsittää uuden mediayhteiskunnan, sosiaalisen median paradigman sekä näistä johdettavan sosiaalisen median talouden. Alkuperäisjulkaisut katso clusterart.org

Teksti on suoraan Amazonin kirjani myyntisivulta ja muisto hetkistä, jolloin täytin 60-vuotta. Kirja oli tarkoitettu juhlajulkaisuksi, ja sellainen siitä myös tuli, tosin toisella tavalla kuin mitä olin alkujaan ajateltu. Kirja kun levisi maailmalle Amazonin ohella myös muiden hieman pienempien myyjien toimesta ja on epäilemättä myydyin kirjoistani. Epäilemättä kirjoittaja oli tuolloin sekä järjellä että tiellä. – ”Ratione et via.”

Kirjaa tapasi myös yliopistoissa melkoisen työläänä tenttikirjana opiskelijoille ja sen lyhyet suomenkieliset tiivistelmät eivät oikein vastanneet alkuperäistä englanninkielistä tekstiään. Suomi kielenä ei oikein taipunut sellaiseen tiivistelmän tiivistelmään, jollaiseksi se oli tarkoitettu juhlakirjan muutaman rivin tekstinä. Pahoittelen siitä, mutta juhlakaluna syy ei ollut minun. Näin tiivistelmille tahtoo yleensäkin käydä. Niiden tehtävänä on koukuttaa sinut lukemaan kirja. Ei muuta. Todelliset asiat – ”realia” – löytyvät sitten lukien kirja. Opiskelijoiden kohdalla se on myös luettava, muistettava, tentittävä, otettava käytäntöön sekä lopulta tehtävä oikeat valinnatkin. Mutta itse todellisuudessa kirja tahtoo jäädä kirjahyllyn koristeeksi – kuninkaalliseksi suuruudeksi – ”Regia maiestas.”

Sen sijaan käsite sosiaalisesta mediasta ja sen taloudesta sekä vallasta, oman aikamme tulkintana, sekä lukuisina sosiaalisen median uusina alustoina, on tänään kokonaan muuta kuin mihin vielä 2000-luvun alkupuolella uskoimme. Tosin tulokset ja niiden merkitys on lähtötilanne huomioiden oikea ja monella tapaa hämmentäväkin. Kaikki ei haise enää öljylampulle – ”Redolet lucerna.”

Se mitä sosiaalisen median taloudella ja strategialla tarkoitetaan tänään, on syytä kysyä ensi robotiikalta, ja vasta tämän jälkeen muilta aikamme alan tutkijoiltamme. Heitäkin kun on useammaksi koulukunnaksi laskettavina pilvin pimein ja likimainkaan kaikki eivät ole tiedeyhteisön tulosta. He ovat ikään kuin ylväitä päällikköjä – ”Rector magnificus”, loistavia johtajia – ”Rector illustris” sekä kuninkaallisia suuruuksia – ”Regia maiestas.”

Vielä 2000-luvun alussa oletimme kehityksen tapahtuvan pääosin kuitenkin uusien innovaatioiden tapaan ja tieteeseen uskoen. Näin ei kuitenkaan käynyt. Syntyi uusi maallikon uskonto. – ”Religio laici.”  

Mediayhteiskunta osana uusien innovaatioiden syntyä ei ollut sidottu enää perinteiseen traditioon, ja myös yhteiskunnallinen kehitys noudatti ratoja, joiden talous ja kulttuuriset kytkennät poikkesivat 1990-luvun pohdinnoistamme. Teoria sinänsä oli oikea, mutta sen toteuttajat tulivat kokonaan muualta kuin perinteisemmässä innovaatioiden diffuusiossa saatetiin olettaa. Niinpä tiedon kulun ja vahvistuksen ratkaisi ikivanha paikan pyhyys – ”Religio loci” (Vergilius) – sen mistä parannuskeinoja julistettiin keskiaikaiseen tapaan taantuen ja vielä veltolla mielellä se hoitaenkin. – ”Remissio animo.”   

Jouduin palaamaan tähän muuttuneeseen maailmankuvaan kirjassani ”Sosiaalisen median talous ja strategia – Algoritmit ja robotiikka. (Social media economy and strategy – Algorithms and robotics.)”  Kirja on vuodelta 2023, tuon vuoden kuudes julkaistu kirjani ja kertoo muutosten dynamiikasta. Täyttäessäni 60-vuotta tällaiseen muutosten aaltoon ei voitu millään varautua ja ennakoida samalla sotaa Euroopassa ja sen seurauksia myös omaan jäsenyyteemme Natossa. Natossa, jonne Suomen pääsy sisään oli paljon yksiselitteisempi kuin vastaava liittyminen Ruotsin kohdalla. Nytkin ratkaisevana oli pelkkä maallikon uskonto medioineen. – ”Religio laici.”

Kirjoittaessani kirjaa ”Draaman kesä ja Euroopan hullu vuosi 2022” (Europe’s crazy year 2022) olimme tuona kesänä vähin erin irtautumassa pandemiasta. Samaan aikaan kun koronasta pyrittiin toipumaan, Venäjä käynnisti täysimittaisen sodan Ukrainassa. Suomessa sota palautti mieliin talvisotamme alun vuodelta 1939. Me muistimme sen hyvin sotaveteraanien kertoessa, mitä tapahtui ja miksi, sekä Mainilan laukaukset. Taustalla Venäjällä oli kirjani analyysi: ”Teesi, anteesi ja synteesi – Mytomania, eskapismi ja putinismi.” Kun olisi tullut uudistaa mielet – ”Renovate animos!”- toimittiinkin päinvastoin, veltolla mielellä ja edeten airoin ja purjein. – ”Remissio animo”- Remis velisque.”  

Siirtymä pandemiasta kohti eurooppalaista sotaa tapahtuikin Suomessa nopeasti ja Nato-jäsenyyttä haettiin yhdessä Ruotsin kanssa kansakuntana poikkeuksellisen yksimielisesti. Mitään tällaista en saattanut ennakoida 2000-luvun alussa tai 1990-luvun puolella Karjalaa kiertäen myös Venäjän puolella rajaa. Tavaten venäläisiä, mutta samalla myös karjalaisia heimoveljiäni, jopa uuden Valamon rakentajia, aivan eri hengessä kuin vaikkapa Silkkitietä kulkien tai Jäämeren suunnalla liikkuen. Henki oli paikan pyhyydessä – ”Religio loci” – paikan pyhyydessä etenkin Valamoa jälleen käynnistettäessä – parannuskeinoissamme – ”Remedium” – mielessä, joka piti uudistaa sekin – ”Renovate animos!”

Laatimani raportti sieltä sekä ideoimani yhteinen ”Laatokan-Karjalan instituutti” osoittautuikin hetkessä täysin mahdottomaksi ja raja suljettiinkin loppuvuodesta 2023.  Samalla sota Ukrainassa alkoi ravistella jo koko Euroopan taloutta, joka näkyi voimakkaasti veikkapa energia- ja elintarvikemarkkinoilla. Toki muuallakin. Koko yhteiskusta kouristeli. Oli palattu takaisin maallikon uskontoon. – ”Religio laici.”

Rinnan näiden muutosten kanssa tiede jatkoi omaa kehitystään ja innovaatioiden kärjestä näkyvin seurattava oli medioitamme ravisteleva robotiikka ja algoritmit. Mediayhteiskunta oli jo kokenut ravistelun digiajan iskiessä suoraan sen sydämeen ja aivoihin jo 1980-luvun puolelta alkaen ja jatkuen aina 2000-luvulle saakka. Nyt uusi ravistelija tulisi olemaan edellistä voimakkaampi ja sen merkitystä vain arvailtiin. Nämä uudistukset eivät ole toistensa kaltaisia – ”Res fungibiles.” Algoritmit ja robotiikka on hyvin konkreettinen ja luonnontieteinen rakennelma – asia on nyt viimeinkin saranassa – ”Res in cardine est.” Se muistuttaa omia luentojani ja ”kalvosulkeisia” helpottaa opiskelijaa ottamaan niistä koppi sekä edetä helpointa tietä kohti maalia.  Todellinen ilo on vakava asia – ”Res severa est verum gaudium.”

Kirjani sosiaalisesta mediasta ja sen strategiasta sekä algoritmeista ja robotiikasta kertoo tästä ajastamme, ja tuon ajan kielellä myös kuvitettuna. Jo seuraavassa hetkessä ilmiö vanhenee ja uudet välineet ovat käytössä.  Kolikolla on kolme puolta ja niistä kyljellään pyörivä muuttaa koko ajan kolikon asentoa. Elämme nyt tätä yhteiskuntavaihetta. Jokainen meistä on myös lupauksestaan vastuullinen. –  ”Reus voti.” Senecaa lainaten sielu on nyt kuninkaamme. – ”Rex noster est animus.”  

Kirjan ”Sosiaalisen median talous ja strategia – Algoritmit ja robotiikka” kansikuva algoritmien valintana on merkki yhdestä kuvasta tuosta pyörivästä kolikostamme. Se on hyvin onnistunut ja vangitsi Leonardo da Vincin mestariteoksesta tekoälyn hakemana ehkäpä sen parhaana vedoksena. Vaihtoehtojahan olisi ollut valtavasti. Robotiikka oivalsi, kuinka kyse on suuresta, mutta samalla myös iloisesta ja vakavasta asiasta ihmiskunnallemme. – ”Res severa est verum gaudium,” (Seneca). Samalla myös metropolejamme koskeva asia. – ”Res urbana.”

Kuva ehtoollisesta, viimeisestä, on ollut kiistelty taideteos ja niin on aikammekin ja sen kaikki tulkinnat. Tämäkään tulkinta ei ole omani vaan tekoälyn ja algoritmien. Tosin kirjan nimi toi mukanaan juuri tuon kuvan ja taiteilijan. Se oli nerokas valinta algoritmeilta ja samalla pojaltani Vellulta, Veli-Matilta.  Vai mitä tästä valinnasta kertoo tekoäly itse? Käyttäen minulle tuttua tapaa luennoida numeroiden ja tiivistäen, kalvosulkeisia muistellen samalla.  Muistaen kuinka on myös lupauksestaan vastuullinen. – ”Reus voti.” – ”Resurgam” – Minä nousen vielä!

Matti

Sosiaalisen median talous ja strategia sekä algoritmit ja robotiikka?

ChatGPT

Sosiaalisen median talous, strategia, algoritmit ja robotiikka ovat kaikki keskeisiä osa-alueita nykypäivän digitaalisessa maailmassa. Käyn lyhyesti läpi kunkin osa-alueen:

1. Sosiaalisen median talous:
   1. Mainonta: Sosiaalinen media on tärkeä markkinointikanava yrityksille. Mainostajat voivat tavoittaa kohdeyleisönsä tehokkaasti ja personoidusti eri alustoilla.
   1. Vaikuttajamarkkinointi: Sosiaalisen median vaikuttajilla on merkittävä rooli brändien markkinoinnissa. Yritykset tekevät yhteistyötä vaikuttajien kanssa tavoittaakseen laajemman yleisön.
   1. Kaupankäynti: Monet sosiaalisen median alustat, kuten Instagram ja Facebook, mahdollistavat suoran ostamisen ilman, että käyttäjän tarvitsee siirtyä toiseen verkkosivustoon.
2. Strategia:
   1. Sisällönhallinta: Menestyvä sosiaalisen median strategia vaatii jatkuvaa ja kiinnostavaa sisältöä. Yritykset pyrkivät luomaan vuorovaikutteisia ja osallistavia sisältöjä brändinsä ympärille.
   1. Kohdennettu markkinointi: Personoidut markkinointikampanjat voivat parantaa mainonnan tehokkuutta, kun ne tavoittavat tarkasti valitun yleisön.
3. Algoritmit:
   1. Käyttäjäkokemus: Sosiaalisen median algoritmit määrittelevät käyttäjille näkyvän sisällön. Algoritmit käyttävät koneoppimista ja tekoälyä parantaakseen käyttäjäkokemusta ja lisätäkseen sitoutumista.
   1. Mainoskohdentaminen: Algoritmit auttavat mainostajia tavoittamaan tarkasti valitun yleisön perustuen käyttäjien käyttäytymiseen ja mieltymyksiin.
4. Robotiikka:
   1. Asiakaspalvelurobotiikka: Monet yritykset käyttävät robotiikkaa automatisoidakseen osan asiakaspalvelutoiminnoistaan sosiaalisessa mediassa. Chatbotit voivat tarjota välitöntä tukea ja vastata yleisiin kysymyksiin.
   1. Analytiikka: Robotti prosessiautomaatio (RPA) voi auttaa yrityksiä analysoimaan valtavia määriä sosiaalisen median dataa tehokkaasti ja nopeasti.

Yhteensä nämä osa-alueet muodostavat monimutkaisen ekosysteemin, joka vaikuttaa sekä liike-elämään että yksilöiden vuorovaikutukseen digitaalisessa ympäristössä. Yritykset pyrkivät kehittämään älykkäitä strategioita hyödyntämällä sosiaalisen median taloutta, algoritmeja ja robotiikkaa saavuttaakseen liiketoiminnallisia tavoitteitaan ja luodakseen vahvaa digitaalista läsnäoloa.

Matti

Miten nämä osa-alueet integroituvat tulevaisuudessa toisiinsa?

ChatGPT

Tulevaisuudessa nämä osa-alueet, kuten sosiaalisen median talous, strategia, algoritmit ja robotiikka, todennäköisesti integroituvat entistä tiiviimmin keskenään. Joitakin mahdollisia kehityssuuntia voivat olla:

1. Älykkäämmät algoritmit:
   1. Algoritmit kehittyvät entistä älykkäämmiksi ja oppivat nopeammin käyttäjien käyttäytymisestä ja mieltymyksistä. Tämä mahdollistaa personoidumpien sisältöjen ja mainosten tarjoamisen.
2. Lisääntynyt automaatio robotiikassa:
   1. Robotiikan käyttö sosiaalisessa mediassa voi laajentua, erityisesti asiakaspalvelussa ja analytiikassa. Älykkäät chatbotit ja automatisoidut prosessit voivat tarjota nopeampaa ja tehokkaampaa vuorovaikutusta.
3. Datayhteistyö ja integraatiot:
   1. Sosiaalisen median alustojen ja muiden liiketoimintajärjestelmien väliset integraatiot ja datayhteistyö lisääntyvät. Tämä voi auttaa yrityksiä saamaan kattavampaa kuvaa asiakkaistaan ja parantamaan päätöksentekoa.
4. Kokonaisvaltainen markkinointistrategia:
   1. Yritykset kehittävät entistä kokonaisvaltaisempia markkinointistrategioita, jotka integroivat sosiaalisen median osaksi laajempaa digitaalista markkinointia. Tällainen strateginen lähestymistapa voi sisältää yhtenäisiä viestejä ja käyttäjäkokemuksia eri kanavilla.
5. Teollisuuden rajat ylittävä yhteistyö:
   1. Erilaisten teollisuudenalojen, kuten teknologian, markkinoinnin ja teollisuuden, yhteistyö voi kasvaa. Esimerkiksi tekoälyyn perustuvat innovaatiot voivat hyödyttää useita toimialoja.
6. Eettiset ja yksityisyysnäkökohdat:
   1. Yritykset voivat kiinnittää entistä enemmän huomiota eettisiin kysymyksiin ja käyttäjien yksityisyyden suojaamiseen. Tämä voi liittyä algoritmien läpinäkyvyyteen, käyttäjän hallintaan omasta datastaan ja vastuulliseen tekoälyyn.

Nämä integraatiot voivat luoda vahvempia ja tehokkaampia digitaalisia ekosysteemejä, jotka parantavat käyttäjäkokemusta, markkinointitehokkuutta ja liiketoiminnan tuloksia. Samalla on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon eettiset ja yksityisyysnäkökohdat varmistaakseen kestävän kehityksen ja käyttäjien luottamuksen säilymisen.

Matti

Uusien digitaalisten ekosysteemien synty on haaste perinteiselle medialle mutta myös mediayhteiskunnallemme. Sama koskee koko poliittista kenttäämme ja sen menestystä. Ketkä selviävät voittajina ja millaisin keinoin?

ChatGPT

Uusien digitaalisten ekosysteemien synty on tosiaan haaste perinteiselle medialle, mediayhteiskunnallemme ja poliittiselle kentällemme. Selviytyminen ja menestys riippuvat monista tekijöistä, ja voittajat voivat olla niitä, jotka sopeutuvat nopeasti muuttuvaan digitaaliseen maisemaan. Tässä on muutamia keskeisiä tekijöitä:

1. Nopea sopeutuminen digitaaliseen murrokseen:
   1. Medialle ja poliittisille toimijoille on tärkeää sopeutua nopeasti teknologiseen kehitykseen ja muuttuviin kuluttajakäyttäytymisen malleihin. Kyky hyödyntää uusia viestintäkanavia ja teknologioita on kilpailuedun avain.
2. Vahva digitaalinen läsnäolo:
   1. Ne toimijat, jotka kykenevät rakentamaan vahvan ja vaikuttavan digitaalisen läsnäolon, voivat paremmin tavoittaa ja sitouttaa yleisöjä. Tämä pätee sekä medialle että poliittisille toimijoille.
3. Käyttäjäkeskeisyys ja osallistuminen:
   1. Menestyvät toimijat ymmärtävät käyttäjiensä tarpeet ja pyrkivät luomaan osallistavia kokemuksia. Digitaalinen media ja poliittiset toimijat, jotka kuuntelevat yleisöään ja mahdollistavat osallistumisen, voivat vahvistaa yhteisöjään.
4. Faktapohjainen tiedonvälitys:
   1. Laadukas ja luotettava sisältö on edelleen avainasemassa. Mediat, jotka panostavat faktapohjaiseen tiedonvälitykseen ja journalistiseen laatuun, voivat erottua massasta ja saada luottamusta yleisöiltään.
5. Yhteistyö ja verkostoituminen:
   1. Yhteistyöllä ja verkostoitumisella voi olla merkittävä rooli. Medialla ja poliittisilla toimijoilla on mahdollisuus hyötyä yhteistyöstä teknologiayritysten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa.
6. Sisältömarkkinointi ja brändinrakennus:
   1. Brändinrakennus on tärkeää niin medialle kuin poliittisille toimijoillekin. Sisältömarkkinointi, bränditarinoiden luominen ja vahvan identiteetin rakentaminen voivat erottaa toimijat kilpailijoista.
7. Eettisyys ja vastuullisuus:
   1. Yhteiskunnallisesti vastuulliset toimijat voivat voittaa kannatusta. Olipa kyse sitten mediasta tai politiikasta, eettisyys, avoimuus ja vastuullisuus voivat olla tärkeitä tekijöitä.

Lopulta menestyminen edellyttää jatkuvaa sopeutumista ja oppimista. Yritykset ja toimijat, jotka ovat valmiita kokeilemaan uusia lähestymistapoja, ymmärtävät digitaalisen ekosysteemin dynamiikkaa ja pystyvät vastaamaan muuttuviin odotuksiin, voivat selviytyä voittajina digitaalisen murroksen keskellä.

Matti

Lopuksi tiivistäen: Mitkä ovat sosiaalisen median vahvuudet ja heikkoudet uuden digitaalisen ekosysteemin synnyssä. Entä perinteisen mediamme tulevaisuus, sen vahvuudet ja heikkoudet?

ChatGPT

Sosiaalisen median vahvuudet uuden digitaalisen ekosysteemin synnyssä:

1. Kohdennetut vuorovaikutusmahdollisuudet: Sosiaalinen media tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet suoralle vuorovaikutukselle käyttäjien kanssa, mikä edistää yhteisön rakentamista ja asiakassuhteiden vahvistamista.
2. Personoitu sisältö ja mainonta: Algoritmit mahdollistavat personoidun sisällön ja mainonnan, mikä parantaa käyttäjäkokemusta ja markkinointitehokkuutta.
3. Reaaliaikaisuus: Sosiaalinen media tarjoaa reaaliaikaisen tiedonvälityksen ja tapahtumien seurannan, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ajankohtaisiin asioihin.
4. Jakamisen helppous: Käyttäjät voivat helposti jakaa ja levittää sisältöä, mikä lisää tiedon leviämistä ja vaikuttavuutta.

Sosiaalisen median heikkoudet uuden digitaalisen ekosysteemin synnyssä:

1. Disinformaatio ja polarisaatio: Sosiaalinen media voi edistää disinformaatiota ja johtaa polarisoituneisiin näkemyksiin, kun käyttäjät altistuvat omien mielipiteidensä vahvistamiselle.
2. Yksityisyysriskit: Jatkuvasti kasvavat huolenaiheet yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta voivat aiheuttaa haasteita sosiaalisen median käytölle.
3. Somekuplat: Algoritmit voivat luoda somekuplia, joissa käyttäjät altistuvat vain tietyille näkemyksille, mikä voi vääristää maailmankuvaa.

Perinteisen median vahvuudet tulevaisuudessa:

1. Luotettavuus ja ammattitaito: Perinteinen media voi erottautua luotettavana lähteenä ja tarjota ammattitaitoista journalismia, mikä on kriittisen informaation tarvitsijoiden keskuudessa arvostettua.
2. Laaja kattavuus: Perinteiset mediayritykset voivat tarjota laajan ja monipuolisen kattavuuden monilla eri alustoilla, mukaan lukien digitaaliset ja perinteiset.
3. Sisältölaatu ja syvällisyys: Perinteinen media voi tuottaa syvällisempää ja harkittua sisältöä, joka ei välttämättä ole sidoksissa lyhytaikaisiin some-trendeihin.

Perinteisen median heikkoudet tulevaisuudessa:

1. Hitaus ja jäykkyys: Perinteinen media saattaa kärsiä hitaudesta sopeutua nopeasti muuttuvaan digitaaliseen ympäristöön ja vastata nopeasti tapahtuviin muutoksiin.
2. Nuorempien kohderyhmien houkuttelevuus: Perinteinen media voi kohdata vaikeuksia houkutella nuorempia kohderyhmiä, jotka saattavat suosia sosiaalista mediaa ja muita digitaalisia alustoja.
3. Taloushaasteet: Perinteiset mediayritykset voivat kohdata haasteita talouden näkökulmasta, kun mainosrahat siirtyvät enenevässä määrin digitaalisiin kanaviin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä sosiaalisella medialla että perinteisellä medialla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa uuden digitaalisen ekosysteemin kehittymisessä. Menestyjät ovat todennäköisesti niitä, jotka osaavat hyödyntää molempien vahvuuksia ja hallita heikkouksiaan tehokkaasti.

Matti

Miltä uusi ja muuttunut mediayhteiskuntamme näyttää parin vuosikymmenen kuluttua?

ChatGPT

En voi ennustaa tulevaisuutta varmuudella, mutta voin esittää joitain mahdollisia suuntauksia ja kehityskulkuja mediayhteiskuntamme muuttumisessa seuraavien parin vuosikymmenen aikana:

1. Digitaalisen murroksen syveneminen: Digitaalisten teknologioiden ja virtuaalisen todellisuuden rooli voi kasvaa entisestään. Medialla saattaa olla uusia tapoja tarjota sisältöä ja vuorovaikutteisia kokemuksia.
2. Henkilökohtainen ja interaktiivinen sisältö: Käyttäjäkokemus voi muuttua entistä henkilökohtaisemmaksi ja interaktiivisemmaksi. Teknologiset innovaatiot, kuten lisätty todellisuus, voivat mahdollistaa yksilölliset sisältökokemukset.
3. Tekoälyn rooli tiedonkäsittelyssä: Tekoäly voi tulla keskeiseksi tiedonkäsittelyn ja sisällön suodattamisen työkaluksi. Algoritmit voivat tarjota entistä tarkempia ja räätälöityjä sisältösuosituksia.
4. Monimuotoiset uutislähteet ja kansalaisjournalismi: Kansalaisjournalismin rooli voi kasvaa entisestään, ja monimuotoiset uutislähteet voivat tarjota laajemman katsauksen tapahtumiin. Sosiaalinen media voi jatkaa tiedonvälityksen muovaamista.
5. Yhdistetty todellisuus ja viihteen muutos: Viihdealan murros voi jatkua yhdistetyn todellisuuden ja virtuaalisen viihteen suuntaan. Esimerkiksi virtuaalitapahtumat ja virtuaalitodellisuuselämykset voivat kasvaa suosiotaan.
6. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vastuullisuus: Median odotetaan jatkavan yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Painotus vastuulliseen journalismiin ja eettisiin näkökohtiin saattaa lisääntyä.
7. Yksityisyyden ja tietoturvan korostaminen: Yksityisyyden suojan ja tietoturvan merkitys voi kasvaa entisestään. Käyttäjät voivat olla tietoisempia ja vaativampia omasta tietoturvastaan ja yksityisyydestään.
8. Uudet liiketoimintamallit ja jakelukanavat: Medialla voi olla uusia liiketoimintamalleja ja jakelukanavia, kun teknologian kehitys mahdollistaa innovatiiviset tavat tuottaa, jakaa ja kuluttaa sisältöä.

On tärkeää huomata, että tulevaisuus on dynaaminen ja monimutkainen, ja useat tekijät, kuten teknologian kehitys, yhteiskunnalliset muutokset ja käyttäjien käyttäytyminen, voivat vaikuttaa mediayhteiskuntamme muotoutumiseen. Muutoksiin sopeutuminen ja kehityksen seuraaminen ovat keskeisiä tekijöitä mediatoimijoille ja yhteiskunnalle laajemmin.

Matti

Lopuksi vielä, millaisia alueellisia, geopoliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia näillä muutoksilla tulisi olemaan?

ChatGPT

Medialla on merkittäviä vaikutuksia alueellisesti, geopoliittisesti ja kulttuurisesti, ja digitaalisen murroksen myötä nämä vaikutukset voivat vahvistua. Tässä joitakin mahdollisia alueellisia, geopoliittisia ja kulttuurisia vaikutuksia:

Alueelliset vaikutukset:

1. Tiedon saavutettavuus ja koulutuksen demokratisoituminen: Digitaalinen media voi edistää tiedon saavutettavuutta kaikkialla maailmassa, tarjoten mahdollisuuksia koulutukseen ja tiedonvaihtoon myös alueilla, joilla perinteiset mediarakenteet ovat rajalliset.
2. Kielen monimuotoisuus: Digitaaliset alustat voivat tukea monikielistä sisältöä ja edistää kielen monimuotoisuutta. Tämä voi olla erityisen tärkeää alueilla, joilla on useita virallisia tai puhuttuja kieliä.
3. Alueelliset yhteisöt ja identiteetti: Sosiaalinen media voi vahvistaa alueellisia yhteisöjä ja auttaa ylläpitämään kulttuurista identiteettiä. Samalla se voi myös altistaa nämä yhteisöt globaaleille vaikutteille.

Geopoliittiset vaikutukset:

1. Informaatiovaikuttaminen ja propaganda: Digitaaliset mediat voivat olla välineitä informaatiovaikuttamiselle ja propagandalle. Geopoliittiset toimijat voivat käyttää somea ja muita digitaalisia alustoja oman narratiivinsa levittämiseen.
2. Kansainväliset suhteet ja diplomatia: Median kautta tapahtuva viestintä voi vaikuttaa kansainvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan. Digitaalinen media tarjoaa valtioille ja organisaatioille uusia tapoja kommunikoida ja vuoro vaikuttaa.
3. Rajat ylittävä tiedonvälitys: Sosiaalinen media mahdollistaa rajat ylittävän tiedonvälityksen ja kansainvälisen keskustelun. Samalla se voi luoda haasteita, kun eri kulttuurit ja arvot kohtaavat verkossa.

Kulttuuriset vaikutukset:

1. Kulttuurien vuorovaikutus: Digitaaliset mediat helpottavat eri kulttuurien vuorovaikutusta ja tiedonjakamista. Kulttuuriset ilmiöt, kuten musiikki, taide ja muoti, voivat levitä nopeammin ja laajemmalle.
2. Kulttuurinen monimuotoisuus ja globalisaatio: Toisaalta digitaalinen media voi myös johtaa kulttuurisen monimuotoisuuden häviämiseen, kun globaalit trendit ja normit alkavat dominoimaan paikallisia kulttuureja.
3. Someaktivismi ja kulttuurinen muutos: Sosiaalinen media voi toimia kanavana aktivismille ja kulttuuriselle muutokselle. Liikkeet ja kampanjat voivat nopeasti saada tukea ja huomiota globaalissa mittakaavassa.

On tärkeää huomata, että nämä vaikutukset voivat vaihdella suuresti eri alueilla ja kulttuureissa riippuen paikallisista olosuhteista, poliittisista rakenteista ja yhteiskunnallisista arvoista. Digitaalisen median rooli yhteiskunnassa tulee jatkossakin olemaan monimutkainen ja monikerroksinen.

Matti

Lämmin kiitos kattavasta analyysistäsi

ChatGPT

Ole hyvä! Jos sinulla on lisää kysymyksiä tai tarvitset lisätietoja tulevaisuuden näkymistä tai muista aiheista, älä epäröi kysyä. Olen täällä auttaakseni!

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Receptum – Vastaanotettu – Referendum ad populum – Esitettävä kansalle

Matti