23.09.2022
Viimeistelen draamakesäksi nimeämäni, toukokuusta syyskuun alkuun jatkuneen kirjani artikkeleiden valintoja. Kevään kääntyminen kesäksi ja nyt syksyksi on ollut railakastamenoa ja tämä on se viitekehys, johon runsas sata artikkelia teksteineen tulisi asemoida. Siinä ei ole pelkästään sotaa, Venäjän sekä Ukrainan aiheuttamaa draamaa, vaan myös pienempiä ja vähemmän traumaattisia mediamaailman kohuja.
Suomen pääministeri Marinin illanvietot ovat eräs tällainen samaan viitekehikkoon mahtuva tapahtuma. Samoin suomalaisten poikkeuksellinen menestyminen ympäristössä, jossa ikäiseni penkkiurheilijat kokivat suurimmat elämyksensä sitten Lasse Virenin ja Pekka Vasalan poikkeuksellisten menestysten hetkistä.
Draaman kaari ei kuitenkaan olisi ollut mediatapahtumana samaan aikaan järkyttävä, elleivät terroristit olisi katkaisseet kisojen kulkua hyökkäämällä olympiakylään ja vangiten Israelin joukkueen tavalla, joka toi mieleen toisen maailmansodan julmuudet. Toisen maailmansodan ajan tapahtumat tulvivat mieliimme. Sama tapahtui talvisotamme osalta Venäjän käynnistäessä sodan Ukrainaa vastaan. Käsite ”Valkoinen kuolema ja Simo Häyhä” tuli näkyville Yhdysvalloista kerrottuna. Draaman kaari oli syntynyt Suomen ja Ruotsin hakiessa Naton jäsenyyttä. Kenraalin sanoma, ei enää koskaan yksin, tuli ymmärretyksi.
Marinin tapaus ei ole mitään tämän rinnalla, ellei illanvieton käsittelystä olisi tehty lukuisia kanteluja Julkisen sanan neuvostolle (JSN), kertoi Journalisti-lehti. Kantelu kun koskee kaikkia suurimpia medioitamme Helsingin Sanomista Ylen ja MTV:n uutisointiin sekä luonnollisesti iltalehtiämme. Samaan aikaan ilmiö oli levinnyt globaalina maailmalle ja oli näkyvin tuon hetken Suomea koskevasta uutisoinnista niin idässä kuin lännessäkin. Googlaten Marinin nimi lähestyi 100 miljoonan rajaa, kun normaalisti se liikkuu ministereittemme nimien kohdalla miljoonan tuntumassa.
Oman nimeni kohdalla, ottaen huomioon, että minulla on liki 20 täysnimikaimaa, vastaava luku liikkuu noin 100-200 000 kohdalla, mutta kotisivuni (cluster art) yhteydessä siirrytään jo tasolle noin 200-500 miljoonaa vuorokaudenajasta riippuen. Lännessä ja idässä luvut vaihtelevat noin sadan miljoona verran heitellen.
Näin artikkeleita kooten ja asemoiden joudun ottamaan huomioon myös erilaiset lukijat ja ilmansuunnat, auringon kierron ja Telluksen pyörimisliikkeen. En kirjoita omalla nimelläni vaan muistaen myös sähköisen median kustantajani, saksalaisen kustantajan, Googlen ja Amazonin jne. Uutinen on aina reaaliaikainen ja Marinin kohdalla poikkeuksellinen suomalaisena uutisena.
Yksinään ja ilman muita taustoja se ei oikein sovi sellaiseen käsitteistöön, jossa perinteinen media ei juttujaan joudu julkaisemaan ja pohtimaan niin aasialaisten kuin amerikkalaisten kiinnostusta aiheesta. Näin huolimatta siitä kuinka päätoimittajat Suomessa arvioivat Marin-uutisoinnin onnistuneen Suomessa. He kun pitävät sitä onnistuneena (HS 23.8).
Tänään uutisia ovat naalin pesinnän onnistuminen ensi kertaa vuosikymmeniin osana suojelutoiminnan merkityksestä tai Ukrainan sodan tapa sotkea venäjän opiskelijoiden urahaaveet. Jotkut kun leimaavat opiskelijoiden kokemana venäjän opiskelijat Putin-myönteisiksi (HS 23.8)
Näillä otsikoilla on kysyntää myös maamme rajojen takana siinä missä pohdinnat ”Putin-kuiskaajasta”, kuka oikein on Aleksandr Dugin? Venäjän hallinto tunnetaan myös omituisista hörhöistään myös historiassa lähtemättä kuitenkaan esittelemään ensimmäisenä Putinin nimeenkin soivaa väännöstä Rasputinina tsaarin ajan vaikuttajia ja venäläisiä omituisuuksia muistellen.
Me tunnemme luvattoman huonosti Venäjän historiaa ja maantiedettä mutta kyllä sama pätee myös Yhdysvaltoihin ja ylipäätään Amerikkaan ja etenkin Afrikkaan. Kun näin on, olen kesän aikana esitellyt etenkin Venäjän historiaa lainaamalla suoraan sähköisiin julkaisuihin artikkeleita Wikipediastamme.
Ne on kirjoitettu ikävä kyllä tyyliltään tavalla, joiden käyttö perinteisessä kirjassa ei oikein onnistu. Ne ovat täynnä viittauksia joka toisen sanan kohdalla muihin lähteisiin, sähköisiin, jolloin se onnistuu kyllä sähköisessä julkaisussa mutta ei nyt enää perinteisen kirjan sivuille siirrettyinä. Kyse on poikkeuksellisen tylsästä kirjoitustavasta, ellet nyt ole siihen oppinut jo varhain yliopistossasi. Kun sen leviää, et muuta osakaan ja samalla sanavarastosi alkaa kaventua. Tarinan kerronta ja sen vaatimukset edellyttävät hiven pidempiä lauseita ja virkkeitä eikä koko ajan viittauksia Wikipediaan.
Eilen luin sähköisen median kautta Erkki ”Susi” Pulliaisen kuolemasta, nekrologista. Erkki oli Oulun yliopiston dekaanina samaan aikaan kun väittelin ensimmäisen kerran ja tutustuimme toki muissakin yhteyksissä kuin hallintoa hoitaen. Erkki oli poliitikkona ahkera puhuja ja vain Veikko Vennamo ehti kansanedustajana puhua häntä enemmän ja yhtä kuulunasti. Veikko taas tuli minulle tutuksi ja lapsena lausuessani runoja hänen tupailloissaan.
Molemmat, Vennamo ja Pulliainen, olivat poikkeuksellisen älykkäitä, sanavalmiita, kirjoittivat paljon, olivat sosiaalisia sekä luovalla tavalla rohkeita. Kumpaakaan ei voinut sivuuttaa huomaamatta ja molemmat huomasivat sinut ja myös auttoivat tarvittaessa.
Kun jotain tehtiin, se hoidettiin täydellä sydämellä sekä ujostelematta. Kun tähän lisää uskomattoman ahkeruuden, tulosta syntyi ja varmaan joskus virheitäkin. Millainen olisi täysin virheetön ihminen ja elämä? Susien puolesta puhuva ympäristöihminen ja opettaja, tutkija sekä karjalaiset evakkoina asuttanut joutuivat tehtäviin, joita muut kiertelivät. Oli syytäkin. Harvalla on sellainen kutsumus ja kyky sekä lahjat sen hoitoon.
Niinpä sähköiset julkaisut ja kirjat ovat jo etääntyneet myös artikkeleina yhä kauemmas perinteisestä kirjasta ja julkaisusta, joista paperinen lehti on tapanani avata aamuni ja hakea toimittajien valmiiksi analysoimat aiheet sekä kolumnit tekemättä viittauksia Wikipediaan.
Kun asiantuntijoita käytetään, nimi mainitaan ja haastattelun tuloksetkin helppolukuisella tavalla. Ammattinsa osaava toimittaja tekee sen nautittavalla kielellä. Toki haastateltava voi yllättyä, kuinka hänen kieltään on hiven muutettu, tiivistetty ja tehty juttu luettavaan muotoon. Jotkut haastateltavat järkyttyvät, toiset ovat iloisella tavalla yllättyneitäkin.
Itse yllätyin toimittajien ja valokuvaani tekemää juttua täyttäessäni vuosia tavalla, etten itsekään olisi uskonut minusta tylsänä tutkijana löytyvän jotain niin värikästäkin sanottavaa. Kun puutarhassa otetut kuvat tai kirjapinot niitä vielä tukevat, syntyy ilmiö, jossa Matti Nykäsen tai kenen tahansa julkimon on vähin erin pakko muuttaa imagoaan ja persoonallisuuttaan lähemmäs median välittämää mielikuvaa.
Syntyy roolihahmo, joka on tuttu eläen näyttelijänä teatraalisessa ympäristössä ja joutuen toistamaan yhtenään samaa hahmoa. Näin jopa keskinkertaisesta näyttelijästä Ronald Reaganista tuli lopulta menestyvä presidentti. Sen sijaan Urho Kekkosella ja Mauno Koivistolla presidentteinä oli vaikeuksia sopeutua medioitten asettamiin raameihin. Toinen lähetteli myllykirjeitään ja toinen antoi haastatteluja vain koulukaverilleni Pekka Hyväriselle. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen ei moisesta piitannut. Molemmat saivat häneltä apua enemmän kuin ymmärsivätkään.
Ronald Reagan osasi roolihahmon ja sen vaatimukset sekä pienetkin otokset ja rutiinit, joita toistetaan. Hän eli presidenttinä ikään kuin elokuvan lavasteissa selostaessaan miten häntä koulittiin tapaaman silloinen Neuvostoliiton päämies.
Tavoite oli selvä ja päämääränä Neuvostoliiton hajottaminen. Saksa oli sekin saatava Berliinin muureineen tielle, josta me sen tänään tunnemme. Se löytyykö lännestä tänään tällaisia Putinin kanssa menestyviä ja kulisseissa koulittuja päämiehiä, epäilyttää. Varmaan sen eteen tehdään kuitenkin koko ajan ammattinsa osaavien ihmisten johdolla työtä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto puhui Ukrainan tilanteesta juuri suurlähettiläspäivillä. Hän muistutti myös sodan laajenemisen riskeistä. Zaporizzjan voimalan turvallisuus on koko ihmiskuntaa koskettava kysymys. Samalla hän sivusi Turkin kanssa sovittua yhteisymmärrysasiakirjaa. ”Katsotaan mikä asia kuuluu minkäkin viranomaisen yhteistyövaltuuksiin ja keitä tarvitaan pöydän ympärille”, Haavisto totesi.
”Kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan myös omasta lainsäädännöstämme ja sen asettamista rajoitteista”, Haavisto arvio tulevan kokouksen kulkua. ”Sodan jatkuessa jännitteet sekä riski väärinymmärryksistä ja vahingoista kasvaa.. Joukkotuhoaseiden käyttö johtaisi pakostakin Euroopan uuden tilanteen eteen”, Haavisto pohti (HS 23.8.2022).
Juuri näin se tulee kirjata medioihimme ja dokumentoida kuinka kaikkeen tähän Suomessa toki oli varauduttu ja pyritty vaikuttamaan Naton ja nyt Turkin kautta. Samaan aikaan Turkissa on käyty neuvotteluja elintarvikkeiden viennistä sodan kestäessä turvallisesti kolmansiin maihin. Samaan aikaan on oivallettava myös Turkin pyrkimyksiä.
”On tärkeää, että EU suuntaa ja käyttää omia kehitysyhteistyöresurssejaan sillä tavalla, että tämän kriisin välittömiä seurausvaikutuksia energia- ja ruokahuoltoon voidaan helpottaa”, Haavisto sanoi.
Tämä uutinen on elokuun lopun tärkein viesti myös suomalaisille. Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen jäsenyyttä, mutta tullee sen tekemään näiden tapaamisten jälkeen. Näillä tapaamisilla on oltava myös vaikutusta sodan lopettamiseen ja sen kolmansille maille vaikeitten elintarvikehuoltoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseen.
Toki se koskee meitäkin ja energiahuoltoamme. Kyse on nyt taitavasta diplomatiasta ja sen osaajista. Näin Suomi voi olla samalla Naton jäsen yhdessä Ruotsin kanssa jo kuluvan vuoden aikana. Turvatakuut on toki hankittu jo aikaisemmin.