Epidemiologian proffa avaa ongelmaa omasta näkökulmastaan kuinka koronaan liittyy neljä merkittävää opittavaa. Se on lähellä biotieteitä ja mukana on toki myös jotain ihmisen käyttäytymistäkin. Euroopan keskuspankin johto antaa sekin ohjeita, jotka ovat vuodesta 2008 sekä finanssikriisistämme jo entuudestaan tuttuja.
Tarvittaisiin satamäärin proffia samaan aikaan meitä opastamassa, jolloin monitieteinen ongelma avautuisi yhteisenä luonnontieteisenä ja ihmistieteisenä kriisinämme.
Virushan saa aikaan ilmiön, joka koskettaa kaikkia tieteitämme ja niiden sovelluksia. Ilmiö kun on mm. vahvasti psykologinen, ihmisten istuessa kodeissaan kuin linnut häkeissään tai vangit suljetussa kopissaan ties kuinka kauan. Vain insinööri tietää taas miten ilma kulkee suodattimissa ja kuljettaa olematonta virusta.
Osa sopeutuu eristettyyn elämään kiitos aiemman kokemuksensa, toiselle tällainen suljettu elämä on ainutkertainen ja ahdistava. Introvertti ja ekstrovertti ovat hekin kovin erilaisia viruksen kanssa eläjiä.
Haemme uusia myös luovia ja innovatiivisia ratkaisuja, joista osa jää myös pysyviksi. Euroviisut järjestetään ilman yleisöä jokainen viisuilija kotonaan studiossa piipahtaen jne. Urheilu- ja kulttuuritapahtumat eivät kaipaakaan ympärilleen valtavia ihmismassoja ja olympialaisten luonne muuttuu vain hieman avajaisten osalta.
Valtaosa työstä onkin mahdollista hoitaa studioissa tai kotonamme. Virus liikkuu ihmisen mukana, mutta entä kun ihminen ei liiku lainkaan? Onko siitä myös saavutettuja etuja koskien ympäristöämme ja sen kuormittumista? Olisiko tämän keksijälle annettava useampiakin Nobeleja? Ei vähiten turhien sotien lopettajana.
Löydämmekö yllättäen ratkaisun myös ilmasto-ongelmaan ja vain hakemalla nykyteknologiallamme tien luontoa vähemmän kuormittavaan elämäntapaan? Löydämmekö ratkaisun, joka on paljon muutakin kuin hygienia ja käsien pesu, uusi rokote?
Suomalaiset ovat tunnetusti hyvin luontoläheinen mutta myös pragmaattinen, käytäntöön paneutuva kansa. Kykenemme myös elämään kaamoksessa ja eristettynä sekä kommunikoiden sähköisesti jopa nauttien hiljaisesta yksinäisen ihmisen elämästämme.
Se on taatusti geneettinen ominaisuus, joka on nyt vahvuus toisin kuin Italiassa tai Kiinassa eläen. Kiinalaiseen kulttuuriin kuuluu taas kuri ja kyky sopeutua hetkessä tottelemaan ylhäältä annettua ohjetta. Viruksen voitto sujuu jopa kymmenien miljoonien metropoleissakin. Ohjeita noudatetaan mukisematta.
Suomalaisten saamat tartunnat on hankittu liki kaikki Pohjois-Italiasta. Kun siirryt Itävallasta Italian puolella havaitset kyllä sen syytkin vilkaisten rakennusten kuntoa ja kulttuuria. Siihen ei vaadita maantieteen tohtorin tutkintoja ja sosiologian opintoja, biologin silmää luontoa ja peltoja silmäillen.
Italia otti järeät keinot käyttöön. Suomi ei sellaisia tarvitse. Ymmärrämme mistä nyt on kyse ja liki nautimme työhuoneen rauhasta kotona etätyötä toimitellen. Kokoustaminen sujuu hyvin ilman turhaa juoksemistakin ja valtaosa niistä on turhia muutenkin.
Puoli vuotta kestänyttä marraskuuta elänyt maa elää tavallaan, vieraat käyvät ajallaan. Luemme lehdistämme ja netistä miten maa ja maailma makaa. Siinä ei ole paljoa uutta normaaliin suomalaiseen arkeen.
Pese kädet huolellisemmin ja pysy metrin päässä toisesta suomalaisesta. Ikään kuin siinä olisi jotain uutta. Enää ei ole edes halaamisen ja kättelyn ikävää sosiaalista velvollisuuttamme.
Elämä ikään kuin helpottuu ja palataan vanhaan kunnon suomalaiseen arkeen. Vain kainaloon aivastaminen on ikääntyvän kansakunnan niskoille ja olkavarsilla kohtuuton vaatimus. Kyllä kyynärtaive saa kelvata.