Kun puhumme ihmisoikeuksistamme ja perustuslaista, silloin puhumme paljon muustakin kuin vain muutamista lapsista ja äidistä al-Holin leirillä. Olen vuosikymmenet vaatinut maahamme perustuslakituomioistuinta varmistamaan, ettei tällaisia ongelmia pääse syntymään, jossa jo kolmas hallitus saman vuoden aikana piilottelee jopa presidentiltämme tekemisiään.
Me muistamme miten Unkari ja Puola pilkkasi meitä juuri tästä omituisuudestamme. Minä en todellakaan tiedä, mitkä ovat ihmisoikeuteni asuen Forssassa ja kuinka ne taataan muuten kuin maksaen veroja ja hakien turvaa vakuutuksistamme. Ne kun eivät näytä riittävän alkuunkaan.
Meitä voidaan uhkailla, pelotella, ei vain työpaikalla vaan myös muualla tutustuen poliittiseen kenttään ja yhteisten asioittemme hoitoon ja hoitajiimme. Riittää kun joukossa on narsismiltaan häiriintynyt johtaja tai vakuutusta käsittelevä henkilö, virkamies työssään.
Ja pelko nyt on biologisista aseistamme kiusaamisyhteiskunnan se käytetyin ja evoluutiossamme perityin ihmisoikeusloukkauksia aiheuttava ilmiömme, jota suojaamaan perustuslakimme on laadittu muiden lakien rinnalla mutta MYÖS NIIDEN YLÄPUOLELLE.
Ei niitä voida lainata muista kulttuureista ympäri maailmaa ja niiden arvoja, normeja ja uskontojamme. Nyt purjehditaan siinä monen kulttuurin rajamailla ja kaukana omasta maailmankuvastamme ja sen perustuslaistamme. Sitä turvaamassa meillä on myös hallituksemme. Eivät erilaiset omat arvomaailmamme saati globaalit uskomuksemme ja narratiiviset kertomukset.
Miksi tähän vaadittiin perussuomalaisten välikysymys? Koska presidenttikään ei tiennyt missä mennään ja mistä on päätetty. – Liikkeellä olevaa tietoa on kovin erisuuntaista ja se on varmasti tässä nyt hämmentänyt melkoisesti julkista keskustelua. Ja joudun kyllä tunnustamaan, että en minäkään ihan selkoa saanut, mitä kaikkea tässä nyt on jo tapahtunut, mitä on mietitty, ja senkin vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että hallitus kokoaa tämän ajattelun.” Näin siis presidenttimme.
Ilman perussomalaisten välikysymystä tämä olisi jäänyt tekemättä. NYT ON PAKKO. Kyse kun on paljon suuremmasta asiasta kuin vain muutamasta henkilöstä al-Holin leirillä. Tämä juuri tuli meille yllätyksenä ja uutena hallituksen viimeisimpänä kriisinämme. Jo kolmannen saman vuoden aikana.
Pekka Haaviston kuningastie kohti presidenttiyttä törmäsi hallitukseen, jonka ainut ideologinen liima on perussuomalaisten pelossa.. Keskusta puhtaana maalaisliittona ei menesty, tietävät suomalaiset maatilojen hoitajat ja hakevat hekin turvasatamansa muualta. Siihen loppuu sen puolueen tarina..
Punavihreitä ja ideologisesti epäkypsiä yrittäjiä on nyt liian paljon ikääntyvän Suomen ihmeteltäväksi. 1960-luvun ideologisella jälkiaallolla elävä kansakunta on kuin Erkki Tuomiojan tapa esiintyä televisiossamme. Se on setämiehen puhetta ja vanhoja merimiestarinoita rakastavia on yhä vähemmän. Tuo aika on elettyä ja ohi.
Ulkoministerin ja koko hallituksen on otettava selkeä poliittinen vastuu sysäämättä virkamiehiä pujottelemaan konsulilain pykäläkeppien välistä.
Perussuomalaisten pelko tuntuu olevan tässäkin etenkin SDP:lle ja keskustalle viisauden alku.
Hallituksessa pysyminen taas näyttää ensisijaiselta muutoin humaanisuuttaan korostavilla vihreille ja RKP:lle. Tähän kaatui Timo Soinin kuningastiekin ja sinisten taival politiikassamme. Vasemmistoliittokin on ollut aika hiljaa. Mutta kaveriahan ei jätetä.. ja perussuomalaisen pelko on viisauden alku. Pelko ei kuitenkaan riitä kaiken aikaa ainoaksi ideologiseksi liimaksi pysyä samassa vuotavassa veneessä.
Pelkojohtaminen on siirtynyt työpaikoiltamme myös yhteiskuntamme rakenteisiin ja poliittisiin puolueisiimme ja näiden johtajiin. Johdetaan pelolla. Nöyryytetään, nolataan, myrkytetään yhteiskunnallinen ilmapiirimme. Jotkut johtajat poliitikkoina ovat tässä muita taitavampia. Sama pätee medioihimme.
Kokemukseltaan epäkypsät päättäjät ovat tällaisessa tilanteessa ilman sellaista tukea, jossa perustuslain suoma turva ja tuomioistuin antaisi tukea silloin, kun oppositio esittää välikysymyksensä ja puolueillamme johtajineen ja ministereineen ovat puhtaat jauhot pussissa.
Näin perussuomalainen puolue oli ohjelmaltaan oikea puolue myös esittämään tämän perustuslakiin nojaavan ihmisoikeuskysymyksenkin. Kyse kun on Suomesta ja suomalaisten turvallisuudesta. Ei muiden, ei koko maailman. Tätä varten meillä on kansallisia ja patrioottisia puolueitammekin ja ne menestyvät nyt hyvin niin Britanniassa kuin kohta myös Skotlannissa. Miksi ei sitten Suomessa?