”Tyhjästä ei synny mitään” – ”Ex nihilo nihil fit”
18.04. 2023
Mitä käsite syrjäytyminen tuo mieleesi? Köyhyyden, leimaamisen, sosiaalisen vieraantumisen, irtolaisuuden, joutilaisuuden, rikollisuuden, päihdeongelmat, terveysongelmat, työttömyyden, asunnottomuuden, sosiaalisen ekskluusion.
Syrjäytynyt ihminen saattaa menettää luottamuksen yhteiskuntaan ja sen edustajiin. Taloudellisesti syrjäytyneillä onkin muuta väestöä huomattavasti heikompi usko demokraattisen päätöksentekojärjestelmän toimivuuteen. Syrjäytyminen saattaa aiheuttaa yksilölle myös toivottomuutta, katkeruutta, motivaation laskua, itsetunnon heikkenemistä tai muunlaista henkistä pahoinvointia.
”Niin kauan kuin hengitän, toivon” – ”Dum spiro, spero”
Myös halu vastuun kantamiseen ja itsestään huolehtimiseen voi heiketä. Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että taloudellinen syrjäytyminen lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia.
Kun näin on, olisiko tulevan hallituksemme otettava härkää sarvista ja puuttua ensimmäisenä juuri tähän yhteiskunnalliseen ongelmaan? Moni koki pandemian aikana, millaista on olla yhteiskunnan ulkopuolella ja hakea kosketusta joko etätyönä tai ikäihmisenä kotiinsa suljettuna.
”Ihminen on ihmiselle susi” – ”Homo hominis lupus est”
Kotiaresti on ankara rangaistus ja poikkeaa vankilasta siinä, ettei neljän seinän sisälle vangittua ja etätyötä osaamatonta, tietotekniikan käytöstä ulkopuolelle jäänyttä voinut juurikaan lohduttaa tieto siitä, kuinka kyseessä oli hänen parastaan ajattelevat poliitikkomme. Vangit ovat sentään kosketuksissa toisiinsa ja operoivat päivän aikana keskenään, sosiaalinen kanssakäynti on vilkasta.
Syrjäytyneillä on usein muita ihmisryhmiä huonommat mahdollisuudet hankkia lääkkeitä ja laadukkaita terveydenhoitopalveluja tai syödä terveellisesti. Syrjäytyneiden keskimääräinen elinajanodote onkin pienempi kuin muulla väestöllä.
Heitä on poikkeuksellisen runsaasti ympäristössä, jossa sosiaalinen kontakti toiseen ihmiseen on fyysisesti helppoa, mutta henkisesti liki mahdotonta. Miksi juuri vauraana pidetyt taajamamme ovat tyypillisiä syrjäytyneen ihmisen kohtaloita asuinpaikkana? Auttaisiko muutto maaseudulle? Minne siellä ja millä rahalla?
”Kerralla kuntoon” – ”Illico perfectum”
Vanhukset ovat Suomessa erityisessä syrjäytymisvaarassa, sillä läheskään kaikilla vanhuksilla ei ole esimerkiksi mahdollisuutta hankkia tarvitsemaansa hoitoa tai saada sitä vastikkeetta. Alimitoitetut sosiaalipalvelut ovat johtaneet siihen, että kodista on tullut monelle vanhukselle vankila, jossa ei pärjää enää yksin, mutta jossa pitää silti viettää koko valveillaoloaika pääsemättä käymään edes ulkona. Iäkkäillä naisilla on suurin riski ajautua pitkittyneeseen köyhyyteen. Miehillä on puolestaan naisia suurempi riski ajautua päihteiden ongelmakäyttäjäksi tai joutua asunnottomaksi.
Tässä kirjoittamassani ei ole mitään uutta. Sen voi lukea myös päivän lehdistä ja Wikipedista. Ympäri maata kiertäneenä ja lomakkeineni ihmisiä haastatellen tiedän, kuinka tervetullut olen sellaiseen kotiin, jossa asuu yksinäinen vanhus. Joku piiolettelee kellarissaan ujouttaan. Olen ensimmäinen ihminen, jonka hän tapaa kuukausiin ja taatusti ensimmäinen, joka on kiinnostunut hänestä ihmisenä ja jopa kuulemansa tallentaen lomakkeelle kirjaten. Hän muistaa minut loppuikänsä.
”Luonnolliset asiat eivät ole häpeällisiä” – ”Naturalia non sunt turpia”
Myös lasten hankkiminen ja sitä seuraava avioero lisäävät syrjäytymisriskiä, koska yksinhuoltajaperheiden köyhyys on huomattavasti yleisempää kuin kahden huoltajan perheillä. Avioero lisää myös riskiä joutua asunnottomaksi. On lukuisia reittejä ajautua kaiken vaurauden keskellä syrjäytyneeksi.
Pitkäaikaistyöttömien määrä 20-kertaistui vuosina 1990–2007. Alle 30-vuotiaita ihmisiä, jotka olivat sekä ilman toisen asteen tutkintoa että myös ilman työ- tai opiskelupaikkaa, oli vuonna 2012 kuitenkin lähes puolet vähemmän kuin 1990-luvun alussa. Koulutus ei ole siten ainut lääke työttömyyteen ja sen kestoon. Olemme ajautuneet sellaiseen kurimukseen, joka tuottaa yhtäällä hyvinvointia ja toisaalla myös kurjistumista ja pahoinvointia.
”Ennemmin kuolema kuin häpeä” – ”Potius mori quam foedari”
Sosiaalisella syrjäyttämisellä eli ekskluusiolla tarkoitetaan yksilöiden tai ihmisryhmien sosiaalis-taloudellista ulossulkemista tai marginalisointia eli reunalle työntämistä, minkä seurauksena he eivät kykene osallistumaan täysipainoisesti yhteiskunnan kulloinkin tavanomaisina pidettyihin toimintoihin. WHO:n mukaan sosiaalinen syrjäyttäminen johtuu yhteiskunnan epätasaisista taloudellisista, poliittisista, sosiaalisista ja kulttuurisista voimasuhteista, jotka johtavat resurssien ja oikeuksien epätasaiseen jakautumiseen.
Kuinka paljon vaaleissamme puhuttiin syrjäytymisestä ja puolueittemme ohjelmista poistaa syrjäytymistä aiheuttavat yhteiskunnalliset erityispiirteemme? Miten tuleva hallitus aikoo toimia poistaakseen syrjäytymisen maastamme? Kyllä me sen lääkkeet tiedämme ja ne ovat kaukana perinteisistä Korkmanin esittämistä takavuosien Ekofin pääjohtajan tehtävissä tutuiksi tulleista hokemista. Aina meillä on muistettu mainita Ruotsin mallia. Sdp:n siirtyminen vasemmalle on ollut nähtävissä jo kauan. Edessä on joka tapauksessa vyön kiristämistä ja kestävämpää elämäntaparemonttia.
”Ostaa sika säkissä” – ”Porcum in sacculo comparare”
Syrjäytymiselle ei ole vakiintunutta määritelmää suomenkielisessä sosiaalitutkimuksessa, mutta sitä käytetään usein kuvaamaan yksilön, kotitalouden tai jonkin ihmisryhmän joutumista taloudellisesti ja sosiaalisesti ongelmallisiin olosuhteisiin, joista on huonot mahdollisuudet vapautua. Suomessa tämä merkitsee myös alueellista eriarvoisuutta ja samalla maailman onnellisimman maan mainetta.
Sosiaalisesti ongelmallisilla olosuhteilla voidaan viitata esimerkiksi yhteiskunnan tai sen yksittäisten jäsenten taholta tulevan arvostuksen puutteeseen eli niin sanottuun sosiaaliseen leimautumiseen. Myös palkkatyön kuormittavuus saattaa syrjäyttää ihmisen sosiaalisesti sen vuoksi, ettei hän jaksa harrastaa sosiaalista kanssakäymistä vapaa-aikanaan. Olemme tässä kehityksessä kulkemassa omaa tietämme ja se tie ei ole sama, jonka Ruotsi on aikanaan valinnut.
”Vaikeuksien kautta tähtiin” – ”Per aspera ad astra”
Ruotsi harjoittelee parhaillaan Nato-maiden kanssa ja maahan saapui jo perjantaina liki tuhat yhdysvaltalaista sotilasta. Se kertoo miten tiivis Ruotsin ja Nato-maiden suhde todellisuudessa on. Aurora harjoituksiin osallistuu yli 26 000 ihmistä. Harjoitusalue on lähes koko Etelä-Ruotsin rannikko. Osallistujia saapuu 13 maasta. Toki mukana on myös Suomi. Riippumatta siitä, ettei Ruotsi ole vielä Nato-maiden joukossa, se harjoittelee näiden maiden kanssa täysin riippumatta Turkin ja Unkarin johdon viivyttelystä.
Olisiko suomalaisille syytä oppia naapurilta muutakin kuin pikkuveljen kiukuttelu ja tapamme ummistaa silmämme samalla omille pysyville ongelmillemme. Ammattinsa osaavat keskittykööt sotaan Ukrainassa ja aiemmin Pandemiaan. Samalla unohtaen presidentin esitys hoitaa hallituksen omat kiireet ja hakea koronalle asiansa osaavat johtajansa, nyrkkinä siinä missä minkä tahansa poikkeusoloja vaativan tehtävän asianmukaisissa järjestelyissämme. Nythän televisiossa seikkailivat päivittäin puolueittensa poliittiset puheenjohtajat. Vaalien tuloskin sen lopulta todisti.