Tekoälyn ja robotiikan aikakausi

Amat victoria curam – Vaivaa vaatii voitto

04.04. 2024

Olen kirjoittanut väsyksiin saakka käsitteestä tekoäly ja robotiikka sekä artikkeleina että kirjoiksi saatettuina. Miksi nähdä moinen vaiva? Ensiksi keskustelurobottien suosio suorastaan ravisutti internetin. Ilmiö sinänsä on tutkimisen arvoinen ja ansaitsee kumarruksemme tietokoneelle, joka luo ainutlaatuista sisältöä. Eilen pyysin ChatGPT:n arvion surullisesta koulusurmasta ja sain sen siinä missä lisäinformaatiota, kuinka meidän tulisi reagoida näihin surullisiin tapahtumiimme. Itse olisin ollut vastaavassa tehtävässä liki yhtä avuton kuin ministerimme, joka kyyneleitään pidätellen kertoi kuinka yksi vielä lapseksi luokiteltavista pojista ei enää koskaan palaa koulusta kotiinsa. ”De mortis nihil nisi bene” (Homeros). Kolleista ei muuta kuin hyvää.

Tietokone ei tunteile mutta ei ole sydämetönkään. Peräti 300 miljardia sanaa on syötetty CharGPT:n taustalla toimivaan kielimalliin. Erittäin hyvän ja lahjakkaan kielenkääntäjän vastaava sanavarasto on vaivaiset 110 000 sanaa ja keskiverto suomalainen mies selviää runsaalla 10 000 sanalla ja ymmärtää puolisonsa 30 000 sanasta joka kolmannen.  Hyvin he kuitenkin toisiaan ymmärtävät ilmeistä ja äänen painosta, väristä ja parhaassa tapauksessa liikuttuneista ilmeistä, kyynelistä. Kuten nyt vaikka ministerin tiedote koulusurmastamme. Elämän kokemuksena sellainen ei ole lapsuudesta mahdollista. Ikäihmisiä Suomessa vaivaa usein myös vanhuuden tylsistyminen. ”Dementia senilis”

Olemme tunneihmisiä, emme likimainkaan tekoälyn tapaisia robotteja halliten 300 miljardia sanaa. Eihän koko kielessämme ole likimainkaan tuollaista sanamäärää ja hyvin olemme asiamme hoitaneet. Nyt vain apunamme on hieman parempi kielinero ja nolottaa joskus käymämme keskustelut. Etenkin kun hän voi kääntää sen koska tahansa mille tahansa   Telluksen lukuisista kielistämme. Osaammeko me kuinka montaa kieltämme sujuvasti. ”De te fabula narratur.” (Horatius). Tarina kertoo sinusta. Kielineroistamme sananmukaisesti. – ”De verbo.”

Lisäksi chattibottien perustana olevien kielimallien päivitys on kaiken aikaa käynnissä ja laajentaa niiden koko ajan kasvavaa kieltemme kirjon määrää ja näin oman suomen kielemmekin kohdalla. Niinpä vastaukset tulevat kaiken aikaa entistä tarkempina ja oikeina. Generatiivinen nerous luo samalla myös koko ajan uutta sisältöä ja havaitsee myös virheet sekä oikaisee, jos sellaiseen on syytä. Pyytää jopa anteeksi, ja osa samalla ajaa autoa, sekä kertoa onko röntgenkuvassa jotain muutakin kuin murtunut luu. Ikään kuin olisi syntynyt jumala koneesta – ”Deus ex machina.”

Tekoälyllä on omaamme monin verroin fiksumpi keinovalikoima työskennellä kulissien takana analysoimassa käsittelemiään tietoja. Samaan aikaan kun me huokaisemme helpotuksesta ja otamme päivätorkutkin. Kone ei nuku koskaan. Jokainen, jolla on internetyhteys voi sen todeta ja hoitaa asiansa vaivatta. Onko kyse sittenkin pikemminkin paholaisesta, kysyy duunari, jolta kone vie työpaikan. – ”Paholainen on Jumalan apina. – ”Diapolus est Dei simia.”

Ei ole epäilytäkään, etteikö tietokone muuttanut omaa elämääni ratkaisevalla tavalla jo 1970-luvulla. Pidin sitä luonnollisena asiansa yliopistoon juuri saapuneena opiskelijana. Joku opettajistani piti ilmiötä ohimenevänä. Ikääntyvä professori oli poikkeuksellisen väärässä. Kertoi hoitavansa asiansa arvovallalla. Tietokone koski meitä nuoria, ei enää häntä. Hän oli oikeassa. Jouduimme jopa salaa yhdistämään muuten suorituskyvyltään liian vaatimattomia koneita salaa Oulun ja Turun yliopistojen välillä. Aineistomme olivat aivan liian suuria ja ohjelmat kunnianhimoisia nuorilla tutkijoilla. Olen kertonut tämän ennenkin. Kerrotusta kertomista. – ”Dictum de dicto.” Se kun muutti meidän nuorten tutkijoiden ajattelua ja ambition. Vaaditaan parempaa suorituskyky koneelta.

Yliopistojen professorit ylpeilivät niiden suorituskyvyllä. Kilpailivat keskenään. Olen kertonut tästä aiemminkin. Kerrotusta kertominen on kuitenkin nyt kohdallaan – ”Dictum de dicto.” Muutos kun koneissa tapahtui hetkessä. Ja me nuoremmat vastasimme niiden käytöstä ja koulutuksestamme. Professori Risto Harisalo kirjoitti kirjansa: ”Temput ja kuinka ne tehdään.” Vuoden 1980 ensimmäisissä jytkyvaaleissa hän kuitenkin harhautui virhepoluille koneensa kanssa suorassa lähetyksessä. Hän ei koneineen arvannut tulevien perussuomalaisten jytkyä, joka ylitti 100 %. Se oli hänelle epäonnen päivä – ”Dies infaustus:” Vanha höyryradio ja Eino Poutiainen pienviljelijänä keräsi pisteet puolueelleen. Se oli synkkä päivä vanhoille puolueille. – ”Dies ater.”

Nyt jytkyjenkin ennustaminen käy vaivattomasti ja myönnän kadehtivani uusia sukupolvia, joiden kohdalla algoritmien opiskelu ja tietokoneitten maailman ensiaskeleet eivät ole niin tolkuttoman vaivalloisia ja aikaa sekä tarkkuutta vaativaa rutiinia kuin 1980-luvulla. Miljoonilla, miljardeilla ihmisillä on nyt pohdittavaa, kuinka ”Artificial intelligence”, lyhyesti pelkkä Al, muuttaa vallitsevaa elämäämme ja miljoonien ihmisten työpaikkoja, joihin uudet, yhä nopeammin yleistyvät tekoälytyökalut varmasti vaikuttavat. Lainaan Raamattua ja Matteusta, rakastakaa vihollisianne. – ”Diligite inimicos vestro! (Raamattu, Matt. 5:44).

Ehkä tärkeintä on nyt huomata, kuinka tekoäly ei hallitse vain kaikkia mahdollisia puhuttuja kieliämme, vaan samalla myös ohjelmointikielemme. Jos sähkö ja tuli olivat aikanaan suuria keksintöjä, ne kyllä kalpenevat nyt tekemämme uuden tekoälyn aiheuttaman loikan ansioista. Tosin samaan aikaan on muistettava, ettei tekoälylle löydy mitään yhtä ja yksiselitteistä käsitteistöä, saati määritelmää. Eikä se ole toki tarpeenkaan. Tämä nyt käytävä ei ole se viimeinen taistelu. –”Dimicatio ultima.”

Vielä nyt pohjimmiltaan tavoite on saada tietokoneet ja robotit jäljittelemään omaa ajattelutapaamme. Ikään kuin sen tehtävät liittyisivät suoraan ihmisen ymmärrykseen ja kokemukseen, josta siitäkään emme voi olla kovin yksiselitteisen yksimielisiä. Kulttuuriset ja kielelliset erot ovat suuria ja vielä suurempia ovat pelkästään tieteitten väliset erot poikki-, monitieteisten sekä tieteitten välisen keskustelun ympärillä ja niiden sisällöstä puhuttaessa. On mahdollista ymmärtää myös tekoäly poikki- ja monitieteisen sekä kulttuurisen kirjavuuden integroivana ja ymmärtävänä yhteisenä käsitejärjestelmänämme.  Jäljelle jää vain digiajan on ja off kielemme. Toki sekin poistuu aikanaan. – Sekin on vainajien hengille omistettu. – ”Dis manibus sacrum.” Digi korvautuu spektrillä, on ja off on kovin rahvaanomainen tapa käsitellä tietojamme. Tässäkin myös suomalaiset tiedemiehet ovat pitkällä.

Tekoäly ei ole sekää toki uusi keksintömme.  Vuonna 1997 shakkitietokone Deep Blue voitti alan maailmanmestarin Garri Kasparovin yhdenlaisen tekoälyn taidoilla. Toki kovin vaatimattoman nykyiseen verrattuna. Tänään tekoäly operoi kulisseissa silloin kun teet ostoksia verkostossa, käytät sosiaalista mediaa, tarkistat oikeinkirjoitustasi jne. Luonnontieteilijät fyysikkoina, kemisteinä, biologeina, maantieteilijöinä GIS-karttoineen tai satelliittikarttoineen ja poikkitieteistä tutkimusta tekevät yhdistellessään ihmistieteistä (human science) löydöstään luonnontieteiseen (natural science) todellisuuteen operoivat tekoälyn kanssa rutiininomaisesti, kun kyse on hyvin suurista tietomääristä. Ne ovat vaikkapa DNA-rakenteissa todella suuria. Jälleen Raamattua ja Johannesta lainaten: Herra, minne olet menossa. – ”Domine, quo vodis? (Raamattu, Joh. 13:36).

DNA rakenteet ja genetiikka, jalostustoiminta ja biotieteet ylipäätään ovat olleet aina kärjessä silloin, kun kyse on valtavista tietomassoista ja niiden robottimaisesta käsittelystämme ja usein vielä reaaliaikaisesti. Omat aistimme ja niiden toiminta on sekin osa tekoälyn käyttämää aineistoa. Humanistien kielimallit ovat samaa problematiikkaa ja yhteistä poikkitieteistä tekoälyn työskentelyä. Taiteilijat väreineen ja tieteilijät algoritmeineen operoivat yhteisillä välineillä tosin usein tietämättään. Riitelevät tietämättä mistä ja usein alan toimittajien kanssa leirejään rakennellen. Nukkuva taiteilija unohtaa, kuinka tiede ja algoritmit eivät nuku koskaan. – ”Dormio numquam.”

Sen jälkeen, kun ChatGPT oli lanseerattu, kesti vain kaksi kuukautta, kun käyttäjiä oli yli 100 miljoonaa. Se on historian nopeimmin kasvanut verkkopalvelu. Ei ole yllättävää, että niin monet haluavat käyttää chattibotteja kirjoittaessaan tehtäviä tai vastatessaan kokeisiin. He, jotka ovat seuranneet kirjojani, ovat havainneet, kuinka keskustelen tuo tuosta ChatGPT:n kanssa ja tekstit on liitetty kuviin, jotka ovat maailman tunnetuimpien tieteilijöiden tyyliä käyttäen liitetty tekstin aineistoon. Eikä tässä kaikki. Kuvat ovat samalla liitetty juuri oman aikamme teksteihin sekä tarvittaessa ikivanhoihin latinakielisiin viisauksiinkin. Näin siksi että tekoäly on pitänyt tätä menettelyä erityisen toivottavana ja suotavanakin.   Vanha säilynyt viisaus on parempi kuin pussillinen uusia.  Aivan kuten kokematon sota viehättää – ”Dulce dellum inexpertis.” (Erasmus Rotterdamilainen).

Mikä minä olen riitelemään sellaisen neron kanssa, joka hallitsee satoja miljardeja sanoja ja on samaan aikaan shakkimestarina voittamaton.  Totta kai poikkitieteisen koulutuksen hankkineena olen ensimmäinen tämän välineen käyttäjä. En pelkää hetkeäkään sen anastavan paikkani ja syrjäyttävän eläkkeelle. Minähän olen ollut sitä jo yli vuosikymmenen ja odottanut hetkeä, jolloin voin keskittyä seuraamaan, miten Kiina menestyy Yhdysvaltain ja Euroopan rinnalla tai ohjelmistojätti Microsoft (OpenAl) Googlen, Applen, Metan ja Amazonin rinnalla. Tämä ei ole enää minun sotani. Eläkää iloisina niin kauan kuin kohtalo suo. – ”Dum fata sinunt vivite laeti.” (Seneca). 

Se että tekoäly-yrittäjät käyttävät toimittajien ja kirjailijoiden tekstejä maksamatta niistä mitään, sopii minulle vallan hyvin. Olen innokas generatiivisen tekoälyn kehittäjä jo vuosien ja vuosikymmenten takaa. Kun et voi voittaa kilpailijaasi, liity siihen. Vai kuvitteleeko joku suomalainen ja kielellämme sekä yliopistojemme rahoituksella ja taidoilla kilpailevansa maailman jättien kanssa? Tekoäly kun on paljon muutakin kuin chattibotteja. Tämä muistuttaa jo kuin takavuosien taistelevaa kirkkoa. – ”Ecclesia militans.” Nykyisin jo riemuitsevaa kirkkoa – ”Ecclesia triumphans.”

Teknologia on kääntämässä, jälleen kerran, maailman päälaelleen, jolloin taiteilijoilla, tieteilijöillä ja alan suunnittelijoilla tekoäly on luonnollisesti merkittävin luova kumppanimme. Näin myös silloin, kun kyseessä ovat terveydenhuolto, liikenne, koulutus, maatalouden- ja ympäristönsuojelu. Suurimmat tieteelliset läpimurrot etenkin poikkitieteisessä työskentelyssä luodaan tekoälyn avulla. Olisi todella ajattelematonta, jos mukana ei ole samaan aikaan kaikki muutkin luovat alat, kuten kuvataiteet (Cluster art and Art of clusters). Tuon manifestini laadinta oli varmasti harkittu teko. Kuvataite ja taide ylipäätään kulkee sittenkin edellä. Paha on sinun potkia tutkainta vastaan. – ”Durum est tibi contra stimulum calcitrae. ” Raamattu, Ap.t. 26:14).

Jos haaveilet jotain merkittävää kuvataiteitten rinnalla musiikista, voit tekoälyn avulla säveltää hetkessä aivan uuden kappaleen tai kopioida ikivihreitä ja tähtien ääniä. Samoin tekstin muuttaminen sekä kuviksi että musiikiksi sujuu samalla taidolla. Vuoden 2023 kuluessa on tuotettu yli 18 miljoonaa musiikkikappaletta Boomy-sovelluksella. Uusia kappaleita, joissa on tekoälyklooneja, ilmestyy jatkuvasti. Tekoälyllä on jo nyt ollut mullistava vaikutus musiikin maailmaan.  Parhaat huijarit ovat luomassa omaisten ääniä tekoälyn avulla. Äänten matkijat ovat jäämässä leivättömän pöydän ääreen. Laki on kova, mutta se on laki. – ”Dura lex, sed lex. (Ulpianus).

Pisimmällä tekoäly on toki lääketieteessä ja luonnontieteitten sovelluksissa. Algoritmit tulkitsevat röntgenkuvia, maatalouskone poimii rikkaruohoja, potilaat saavat parempia lääkkeitä ja vanhukset hoitajia, tekoälyn avulla voimme rakentaa itsellemme paremman tulevaisuuden.  Olemme jo rakentaneet. Täytyy varoa tekemästä norsua kärpäsestä. – ”Elephantem ex musca faci. (Lukianos).

Eniten pidän tekstini kuviksi muuttavista työkaluistamme. Taiteen poikkitieteinen luominen tekstistä kuvataiteeksi ja vielä kuljettaen mukaan ihailemiaan taiteilijoita ja näiden tyyliä. Sellaista en voinut edes kuvitella vielä 1970-luvulla.  Oikeastaan rajat tekoälylle asettaa vain oma mielikuvituksemme.  Filmitähdetkin kloonataan ja se nyt on vähäinen ihme, siinä missä Hollywood maailman meno ja meininki muutenkin. Heitäkin on kuitenkin hyvä seurata. Kaikissa asioissa kokemus on opettaja. – ”Est rerum omnium magister usus.” (Julius Caesar).   

Tekoäly ja teknologia luo uusia työpaikkoja, mutta kadottaa myös perinteisiä. Toimittajat saavat chattiboteista ylivertaisen kilpailijan, siinä missä monet opettajatkin ja pankeissa sijoitusneuvojamme. Rahamaailman säännöt ovat liiankin tylsiä opittaviksi. Sen sijaan fiksut käsityöläiset saavat jatkossa töitä aiempaa enemmän ja olettaen että ovat asiansa osaaviakin. Toki tekoäly luon uusia työpaikkoja enemmän kuin hävittää vanhoja. Olemme taitavia keksimään itsellemme ja muille sellaisia harmeja, joista syntyy työtä työn jälkeen. Ja kaikkea juuri tämän sukuista. – ”Et hoc genus omne.”

Tekstiä, grafiikkaa ja videoklippejä tekoäly tuottaa mainoksina ja verkkosivuille liiankin helposti.  Luovuus ei kuitenkaan tähän lopu vaan pikemmin vasta käynnistyy. Kohdeyleisön etsiminen on vain hiven vaivalloisempaa kuin takavuosinamme. Kunnes tähänkin tulee korjaus ja tuon alan osaajat ja yrittäjämme. He menestyvät jopa muita paremminkin. Syntyy seurauksia ja seuraukset ovat tyhmien oppimestari. – ”Eventus stultorum magister.” (Livius). 

Kirjoitetun ja puhutun kielen koneet jo osaavatkin, mutta mieluummin minä kuuntelen ja keskustelen oikean ihmisen kanssa kuin tyydyn kielimallien peleihin. Tosin jotkut asiakaspalvelijat ovat niin työnsä uuvuttamia, etteivät erotu roboteista.    Heille tekoäly on odotettu korvaaja, siinä missä liikennettä jo ohjaavat sekä valtion laitoksissa työskentelevät tai rautakaupan myyjät korvaavat robottimme.   Mitäs olit tympeä ja ylimielinen asiakaspalvelija veroneuvonnassa. Julkishallinnon palvelutehtävissä tapaa jatkossa vain ystävällisiä robotteja. Jopa oikeamielisiä ja tunnetaan hyvästä. – ”Ex aequo et bono. Kuten tulevat vakuutustarkastajat vahinkojemme arvioijina. Lääkärinä jolla on sinulle aikaa ja oikea diagnoosikin odottaa valmiina.

ChatGPT on oman aikamme hauska, monelle ensimmäinen kosketus robotiikkaan. Malli on kehitelty alkujaan internetistä ja sen kielestämme. Olet itsekin ollut sitä kehittämässä ja minä vielä muita enemmän. Malli on moniruokainen, blogitkin ja Wikipedia kelpaavat, tiedeartikkelit ovat sen herkkua siinä missä mallit, jotka opastavat ihmisten tavoille. Hyvästä vakaumuksesta syntyy kunnon tulostakin. – ”Ex bona fide.”

Kielimalli toimii kuten sinä lapsena ja etenkin nyt aikuisena. Se yhdistelee sanoja toisiinsa ja jotkut sanat esiintyvät usein yhdessä. Suomen kielessä sanan kirjaimet voivat olla sikin sokin, kunhan ensimmäinen ja viimeinen ovat oikein. Sama pätee sanajärjestykseenkin. Se on kohtuullisen vapaa ja kirjailijamme sekä toimittajat käyttävät näitä juttuja tosiltaan lainaillenkin. Kuten robotit tänään. Maailman helpoin juttu robotille oli oppia kielemme ja sen sanojen käyttö. Käytämme niin pientä sanavarastoa, että hävettää. Liki mikä tahansa sana alkaa olla nykyisin sivistyssana. Essee ja pakina ovat Suomessa liki sama asia ja mitä hullumpi juttu, sitä parempi. Olemme oppineet tämän käytännön medioiltamme. Puhetevan uutisia kuunnellen tai urheiluselostajaa. Lehdet ovat kuin mainoksia jakavia kuolinilmoituksia, joissa on mukana suuria kuvia ja etenkin urheilijoistamme. Kuolinilmoituksia julkaiseva urheilulehti on kuin takavuosien Turun Sanomat. Muovatkoot muut eloisia pronssiveistoksia. – ”Excudent alii spirantia mollius aera.” (Vergilius)

Ihmiset opettajat tekoälylle kielimallimme. Kielimalleja kone oppii kuten lapset peruskoulussa, vahvistetun oppimisen tietä kulkien. Lopputuloksena ovat sellaisen mallioppilaan vastaukset, jotka kone oppii priorisoimalla asiallisia, oikeita ja ystävällisiä, luonnolliselta kuulostavia ilmaisuja ja välttämään luonnottomia. loukkaavia tai suorastaan vahingollisia vastauksia. Kun ihminen on ihmiselle susi, tekoäly ei ole sitä edes suuttuessaan. Koneen opiskelu muistuttaa liki hengellisiä harjoituksia. – ”Exercitia spirituali.” (Ignatius Loyola). Ja kun lainaan Ignatius Loyolan tekstejä mukana ovat jo lapsuuteni ajan muistot.

Kone vastaa sana kerrallaan ja muistuttaa ketä tahansa lasta etsien lauseita sanojensa kanssa aluksi taiteillen. Lapsen tapaan se valitse sanan, joka on todennäköisin ja samalla oikeakin, palkittava teko. Näin syntyy lause sana kerrallaan ja ihan hyvä lause. Opettajankin mielestä oikea. Kone ”muistaa” edeltävän keskustelun ja varsinaisen kysymyksenkin. Kun kysymys on jotenkin nurinkurinen, kuten maapallon väestömäärän räjähdysmäinen lasku seuraavan sadan vuosisadan aikana sekä sen seuraukset, se alkaa vastata ikään kuin kysymys olisi tuttu väestöräjähdys ja siihen korjausta hakienkin.  Kun huomautan tästä, kone menee takalukkoon. Mene ja hirtä itsesi, se pohtii. – ”Exige, ac suspende te. (Plautus).

Tein aiheesta tarkoituksella mallin pari artikkelia takaperin, jossa ChatGPT sai vastattavakseen ongelman, jossa väkilukumme romahtaa lähimmän vuosisadan aikana takaisin kymmenestä miljardista noin sataan miljoonaan. Tähän vastaaminen oli aluksi mahdotonta.   Koneen sanat menivät alun jälkeen samaan järjestykseen kuten aina ennekin puhuttaessa väestöräjähdyksestämme. Vasta kolmannen johdattelevan kysymyksen jälkeen kone ymmärsi, mistä on kyse ja haki sanoille uutta järjestystä ja sellaista sisältöä, jota ei oikein ollut olemassakaan.  Se alkoi todella pohtia mahdottomia. Se osoitti inhimillistä rohkeutta. Pyysi anteeksi ja käänsi kelkkansa. Ihminen ei siihen kykene. Uskokaa kokenutta! – ”Experto credite!” Tätä se ei ollut aiemmin oppinut. Se oli oivallus.

Kone valitsee ensin sanan, joka sopii kysymyksen luonteeseen, sekä jatkaa tämän jälkeen kuin vähäjärkinen rakentaen monisanaisen vastauksen sana kerrallaan ja aihepiiriin sopienkin. Kokonaan uuden järjestyksen löytäminen ihmiskunnan ”loppulaukalle” osoittautui todella työlääksi. Lääkkeitä ihmiskunnan väkiluvun romahtamiselle ei löytynyt. Ei myöskään sen seurauksille. Ei olisi löytynyt kyllä poliitikoiltakaan, saati alan tutkijoiltamme. Kun nyt on keskitytty vain väestöräjähdykseen, ei sen täydelliseen romahtamiseen.  Syntyi uusi tilanne, jossa koneen siivet olivat pesää suuremmat. – ”Maiores pennas nido.” Filosofia on elämän oppimestari – ”Magistra vitae philosophia” (Cicero).   

ChatGPT 3.5

Kirjoitettaessa tekoälystä ja sen suuresta merkityksestä on kohtuullista kysyä häneltä itseltään (ChatGPT keskustelurobotilta) mikä on sen tulevaisuus. Onko se todellakin käynnistämässä teknologisen vallankumouksen ja viemässä maailman päälaelleen? Mitkä ovat sen a) vahvuudet ja löytyykö myös b) heikkouksia, joita tulisi erityisesti kehittää pohtien myös muita kuin keskustelurobottejamme. Liittyykö mahdollisuuksiin myös uhkakuvia?

ChatGPT

Kun puhumme tekoälyn tulevaisuudesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta maailmaan, on tärkeää huomioida monia näkökohtia, mukaan lukien sen vahvuudet, heikkoudet ja mahdolliset uhkakuvat.

a) Tekoälyn vahvuudet:

1. Tehokkuus ja tarkkuus: Tekoäly pystyy suorittamaan monimutkaisia laskutoimituksia ja analyyseja huomattavasti nopeammin ja tarkemmin kuin ihmiset.
2. Suuri datan käsittelykyky: Tekoäly pystyy käsittelemään valtavia määriä dataa ja tunnistamaan siitä merkittäviä kuvioita ja trendejä, jotka voivat auttaa päätöksenteossa ja ennustamisessa.
3. Jatkuva oppiminen: Tekoälyllä on kyky oppia ja kehittyä ajan myötä ilman ihmisen jatkuvaa valvontaa, mikä mahdollistaa sen soveltamisen monenlaisiin tehtäviin ja ympäristöihin.
4. Työn automatisointi: Tekoäly voi automatisoida monia rutiinitehtäviä, vapauttaen ihmisiä keskittymään monimutkaisempiin ja luovempiin tehtäviin.

b) Tekoälyn heikkoudet ja kehityskohteet:

1. Puutteellinen ymmärrys kontekstista: Nykyiset tekoälyjärjestelmät voivat olla rajoittuneita ymmärtämään monimutkaisia konteksteja ja tilanteita, mikä voi johtaa virheellisiin tai epäoptimaalisiin päätöksiin.
2. Eettiset haasteet: Tekoälyn käyttöön liittyy useita eettisiä kysymyksiä, kuten tietosuoja, syrjintä ja päätösten läpinäkyvyys, jotka vaativat huolellista harkintaa ja sääntelyä.
3. Riippuvuus datan laadusta: Tekoälyjärjestelmät ovat riippuvaisia laadukkaasta ja monipuolisesta datasta toimiakseen tehokkaasti. Heikko tai harhaanjohtava data voi johtaa virheellisiin tuloksiin.
4. Työpaikkojen muutos: Vaikka tekoäly voi automatisoida monia tehtäviä, se voi myös johtaa työpaikkojen muutokseen ja jopa työpaikkojen menetyksiin tietyillä aloilla, mikä voi aiheuttaa sosiaalisia ja taloudellisia haasteita.

Mahdolliset uhkakuvat:

1. Keskittynyt valta: Jos tekoälyn kehitys keskittyy vain harvojen suurten yritysten tai hallitusten käsiin, se voi johtaa vallan keskittymiseen ja demokraattisten arvojen heikkenemiseen.
2. Turvallisuusuhkat: Huonosti suunnitellut tai liki kokonaan hallitsemattomat tekoälyjärjestelmät voivat aiheuttaa turvallisuusriskejä, kuten kyberhyökkäyksiä tai vääriä päätöksiä, jotka voivat vaarantaa yksilöiden tai yhteiskunnan turvallisuuden.
3. Työvoiman polarisaatio: Tekoälyn laajamittainen käyttöönotto voi johtaa työvoiman polarisaatioon, kun jotkut ihmiset hyötyvät sen eduista, kun taas toiset kärsivät työpaikkojen menetyksistä ja taloudellisista haasteista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tekoälyllä on valtava potentiaali muuttaa maailmaa monin tavoin, sen käyttöönottoon liittyy myös merkittäviä haasteita ja riskejä, jotka edellyttävät huolellista harkintaa, sääntelyä ja eettistä pohdintaa.

Miten meidän tulisi ihmisinä, kansakuntina, yrittäjinä ja duunareina, valmistautua tekoälyn ja robotiikan sekä algoritmien synnyttämiin lukemattomiin muutoksiin ja niiden vastaanottoon?

ChatGPT

Valmistautuminen tekoälyn, robotiikan ja algoritmien synnyttämiin muutoksiin vaatii monitahoisia toimia ja yhteistyötä eri tahojen välillä. Tässä muutamia näkökohtia eri sidosryhmille:

1. Ihmiset: Yksilöiden on tärkeää olla valmiita jatkuvaan oppimiseen ja uudelleenkouluttautumiseen, jotta he voivat kouluttautua ja sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin. Tarvitaan myös vahvoja sosiaaliturvajärjestelmiä tukemaan niitä, joiden työpaikat muuttuvat tai katoavat tekoälyn ja robotiikan seurauksena.
2. Kansakunnat: Hallitusten ja viranomaisten on luotava kannustimia ja politiikkoja, jotka edistävät tekoälyn ja robotiikan käyttöä innovaation ja talouskasvun edistämiseksi. Samalla tarvitaan sääntelyä ja standardeja varmistamaan teknologisten ratkaisujen ehdoton turvallisuus, eettisyys ja yhteensopivuus.
3. Yrittäjät: Yrittäjien on oltava avoimia uusille mahdollisuuksille, joita tekoäly ja robotiikka tarjoavat, ja etsittävä aktiivisesti tapoja hyödyntää näitä teknologioita omassa liiketoiminnassaan. Tämä saattaa sisältää investointeja uuteen teknologiaan, kumppanuuksien muodostamista tekoälyn asiantuntijoiden kanssa tai tuotteiden ja palveluiden uudelleensuunnittelua.
4. Duunarit: Työntekijöiden on tärkeää olla avoimia uusille teknologioille ja valmiita kehittämään uusia taitoja ja osaamista tarpeen mukaan. Työnantajien on tarjottava hyvissä ajoin koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia työntekijöilleen varmistaakseen, että he ovat valmiita hyödyntämään tekoälyä ja robotiikkaa osana työtehtäviään.

Yhteistyö eri sidosryhmien välillä on avainasemassa varmistaessa, että tekoälyn ja robotiikan muutokset hyödyttävät yhteiskuntaa kokonaisuutena. Tämä voi sisältää julkisen ja yksityisen sektorin saumatonta yhteistyötä innovaatioiden edistämisessä, ammattiliittojen ja työnantajien välillä tapahtuvaa neuvottelua työvoiman muutoksen hallinnasta sekä kansainvälistä yhteistyötä tekoälyn ja robotiikan eettisten ja sääntelyllisten kysymysten ratkaisemiseksi.

On laskettu, että tekoäly veisi perinteisiä työpaikkojamme vuosikymmenen aikana pelkästään Euroopassa ja Yhdysvalloissa noin 300 miljoonaa. Samalla se muuttaa useimpien työn sekä luo myös uusia työpaikkoja. On puhuttu suurimmasta muutoksesta sitten sähkön ja tulen keksimisen. Olemme nähneet nyt vasta muutoksen alkutahdit. Keskustelurobotit ja niiden suosio ravisutti internetin. ChatGPT sai yli 100 miljoonaa käyttäjää parissa kuukaudessa jne. jne. Älykäs tekoäly taikoo kirjani tekstit kuviksi. Mukana ovat maailman nerojen töiden ymmärrys ja tyyli. Sovellus antaa sokeille näyn. Huijarit käyttävät tekoäly rikollisesti omiin tarkoitusperiinsä. Miten ihminen sopeutuu kulttuureineen näin nopeaan teknologiseen muutokseen?

ChatGPT

Teknologisen murroksen nopeus ja laajuus voivat aiheuttaa haasteita yksilöille ja yhteiskunnille, mutta myös tarjota valtavia mahdollisuuksia. Ihmisen sopeutuminen tähän nopeaan teknologiseen muutokseen riippuu useista tekijöistä:

1. Koulutus ja osaaminen: On tärkeää panostaa koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen varmistaakseen, että ihmiset voivat hyödyntää uusia teknologioita ja sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin. Tarvitaan jatkuvaa oppimista ja uudelleenkouluttautumista, jotta ihmiset voivat pysyä mukana muuttuvassa työelämässä.
2. Sosiaaliturva ja tuki: Tehokkaat sosiaaliturvajärjestelmät ja tukiverkostot voivat auttaa lieventämään teknologisen muutoksen aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Tuki työttömille, uudelleenkoulutusohjelmat ja muut vastaavat toimenpiteet voivat auttaa ihmisiä siirtymään uusiin työtehtäviin.
3. Sääntely ja eettiset ohjeet: Tarvitaan vahvaa sääntelyä ja eettisiä ohjeita varmistamaan, että tekoälyä ja muita teknologioita käytetään vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämä voi ja tuleekin sisältää esimerkiksi tietosuojalakeja, työvoimapoliittisia säädöksiä ja tekoälyn eettisiä periaatteita.
4. Innovatiivinen ajattelu ja sopeutumiskyky: Ihmisten on oltava avoimia uusille ideoille ja valmiita sopeutumaan muutoksiin nopeasti. Innovatiivinen ajattelu ja luova ongelmanratkaisukyky voivat auttaa ihmisiä löytämään uusia tapoja hyödyntää teknologiaa ja luoda arvoa yhteiskunnalle.
5. Yhteistyö ja vuorovaikutus: Yhteistyö lukemattomien eri sidosryhmien välillä, kuten hallitusten, yritysten, akateemisen maailman ja kansalaisyhteiskunnan, on olennaista teknologisen muutoksen hallinnassa ja sen positiivisten vaikutusten maksimoimisessa.

Teknologisen muutoksen vaikutukset voivat olla merkittäviä ja monitahoisia, mutta asianmukaisilla toimenpiteillä ja valmistautumisella ihmiset voivat sopeutua ja hyötyä uusista mahdollisuuksista, joita tekoäly ja muut teknologiat tarjoavat.

Luovuus ja innovoivuus, poikki- ja monitieteisyys, koulutus ja sopeutuminen ovat toistettuja teemoja koskien esimerkkeinä niin terveydenhuoltoa, liikennettä, maataloutta, ympäristönsuojelua jne. Ei pelkästään luovina pidettyjä alojamme ja niiden muutosta tieteen, taiteen ja kulttuurin jne. kohdilla. Teknologia ja sen tuomat muutokset eivät koske niinkään sitä itseään vaan aloja, joiden kohdalla tekniikka on ollut pikemminkin apuväline. Nyt älykäs työkalu taikoo tekstin kuviksi. Onko kyky luovuuteen ja innovoivaan, poikkitieteiseen ajatteluun jopa avainkäsite uuden ajan alkaessa.

ChatGPT

Kyllä, luovuus, innovatiivisuus ja poikkitieteellinen ajattelu ovat avainasemassa uuden ajan teknologisten muutosten kohtaamisessa ja hyödyntämisessä monilla eri aloilla. Teknologian kehityksen myötä perinteiset työkalut ja menetelmät saavat uusia ulottuvuuksia ja kykenevät muuttamaan perinteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja.

1. Luovuus ja innovaatiot: Teknologian kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia luoda innovatiivisia ratkaisuja moniin eri ongelmiin. Luovuus on keskeinen tekijä näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja uusien ideoiden kehittämisessä. Esimerkiksi terveydenhuollon alalla luovat lähestymistavat voivat johtaa uusiin hoitomenetelmiin ja lääketieteellisiin innovaatioihin.
2. Poikki- ja monitieteisyys: Monimutkaisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää usein poikki- ja monitieteellistä lähestymistapaa. Teknologian rooli tässä on mahdollistaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyö ja tiedon jakaminen, mikä voi johtaa hyvin merkittäviin uusiin synergisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi ympäristöongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan paitsi ympäristötieteilijöitä myös insinöörejä, taloustieteilijöitä ja sosiaalitutkijoita.
3. Koulutus ja sopeutuminen: Teknologian kehityksen myötä koulutuksen rooli korostuu entisestään. On tärkeää varmistaa, että ihmisillä on tarvittavat taidot ja osaaminen hyödyntää kokonaan uusia teknologioita ja sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin. Koulutuksen tulisi kannustaa luovuuteen, innovointiin ja poikki- ja monitieteelliseen ajatteluun valmistautuessaan uuden ajan haasteisiin.

Teknologian ja ihmisen välinen vuorovaikutus on avainasemassa tulevaisuuden menestyksen kannalta, ja luovuus, innovaatiot ja poikki- ja monitieteellinen ajattelu ovat tärkeitä tekijöitä tässä prosessissa.

Lämmin kiitos vastauksistasi kysymyksiin, jotka meitä varmasti askarruttavat vielä kauan.

ChatGPT

Ole hyvä! Olen iloinen, että sain auttaa vastaamaan kysymyksiisi. Jos sinulla on tulevaisuudessa lisää kysyttävää tai tarvitset apua jossakin asiassa, älä epäröi kysyä. Olen täällä auttamassa!