Tiede ja tutkimus yhteiskunnallisena innovaattorinamme

Vuosituhannen pakkasennätykset luvassa

O vitae philosophia dux! (Vergilius) – Oi filosofia, elämän opas!

Uuden vuoden käynnistyessä katseet suuntautuvat tulevaan. Samaan aikaan mediamme kertovat myös menneen vuoden hienoista hetkistämme ja niistä Helsingin Sanomat on listannut joulukuun viimeisen päivän numeroonsa peräti 42 tapahtumaa.  Lehti on pitäytynyt Suomessa ja omissa tapahtumissamme, jolloin kärkeen nousee luonnollisesti Nato jäsenyytemme. Lisäksi Suomi on yhä maailman onnellisin maa, nyt jo kuudetta kertaa peräkkäin.

”O quid solutis est beatius curis?” (Cartullus) – Mikä on onnellisempaa kuin päästä eroon huolista?

Suomalaiset ovat edelleen onnellisia ja luottavaisia tulevaisuuteensa, elämä on sitä mitä on tavoiteltukin. Terveydessäkin on otettu edistysaskelia myös globaalisti ja Suomessa hallituksemme totesi kesäkuussa, ettei korona ole enää yleisvaarallinen tartuntatauti. Lisäksi Suomen koettiin olevan myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kykenevä ottamaan vastaan myös kolhuja. Luottamus toisiimme oli korkeaa luokkaa ja säilynyt elämänlaatu mittareineen ja odotuksineen maltillinen.

Se on ikään kuin luonnollinen velvoitus – ”Obligatio naturalis.” Naapurimme idässä kietoen todet hämäryyksiin. – ”Obscuris vera involvens. ” (Vergilius)

Kieleemme oli syntynyt, jälleen kerran, uusia käsitteitä sanoineen, elimme Euroviisu-huumassa ja Malagassa pelasimme tennisässiemme johdolla maailman huippujen tasolla mitalipeleissä. Se oli urheilussa, omalla kohdallani sitä arvioiden, ilman muuta uskomattomin suoritus maajoukkueenamme.  Toki etenkin nuoret urheilijamme hankkivat mitaleja myös perinteisissä lajeissamme kuten yleisurheilussa.

Kaikki liika on kuitenkin vahingoksi – ”Omne nimium nocet.” (Seneca). Taustalla tahtoo olla rahan haju. – ”Odor lucri.”

Se, että suomalasinäyttelijä on Golden Globe -ehdokkaana ja samaan aikaan Aki Kaurismäki pronssimitalin voittajana Cannesissa, sekä Käärijä ja Cha cha cha liki euroviisujen voittaja, teki vuodestamme erityisen muistettavan.  Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä näyttäisi muutenkin palautuneen. Nuorisobarometrin mukaan useampi kuin neljä viidestä nuoresta piti arkeaan merkityksellisenä ja sanoi hallitsevansa hyvin elämäänsä. Muutenkin suomalaiset ovat barometrien mukaan tyytyväisiä demokratiaansa ja Venäjän talouspakotteista ollaan niistäkin yksimielisiä. Elettiin missä tahansa, jokainen elollinen rakastaa itseään. – ”Omne animal se ipsum diligit.” (Cicero). Lisäksi sota on helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa. – ”Omne bellum sumi facile, ceterum aegerrume desinere.” (Sallustinus).

Neljä viidestä suomalaisesta kokee elämänsä kaikin puolin turvalliseksi. Luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on säilynyt korkealla tasolla. Kaikesta maailman kuohunnasta huolimatta suomalaisten luottamus yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen on säilynyt korkealla tasolla, siinä missä elämänlaatua mittaavat mittarit ja odotukset tulevaisuudelta. Medioissa leviävät uutiset ja pelot ovat osoittautuneet turhiksi.

Horatiusta lainaten ei pidä välittää asiaan perehtymättömästä väestä, vaan torjua se.” – ”Odi profanum vulgus et arceo (Horatius).

Koskiohjelmissa ja niiden palautuksessa sekä voimalaitoshankkeitamme tutkineena en malta olla mainitsematta Etelä-Karjalan ennallistettua Hiitolanjokea, merkittävää lohijokeamme. Pohjoisempana sen sijaan tehtävää riittää ja etenkin rajajokemme kohdalla aina Tenojoelta Jäämerelle saakka. Saimaannorppia sen sijaan löytyy maastamme jälleen hiven enemmän kuin vuosi takaperin.

Hyvä näin. Kaikki liika on vain vahingoksi. – ”Omne nimium nocet.” (Seneca).

YK sai aikaan historiallisen sopimuksen valtamerien suojelun hyväksi maaliskuussa. Norja on panostanut kiitettävästi Indonesian sademetsien pelastamiseksi ja myös Amazonin sademetsien suojelu edistyy. Ecuadorissa suoritettiin jopa kansanäänestys, jossa kansa kielsi öljynporauksen Amazonin sademetsän suojelualueella. Samoin Brasiliassa metsäkato on vähentynyt ja presidentti Luiz Inacio Lula da Silvan mukaan loppuu kokonaan vuoteen 2030 mennessä. YK:n ilmastokokouksessa päätettiin loppuvuodesta fossiilisten polttoaineiden käytön loppumisesta takarajana vuosi 2050.

Ovidusta lainaten kaikki kuitenkin muuttuu, mikään ei kuitenkaan tuhoudu. – ”Omnia mutantur, nihil interit.” Me vain muutumme niiden mukana… ”nos et mutamur in illis.”

Tekoäly ja algoritmit robotiikkana olivat osa suomalaista ja globaalia uutisointiamme. Julkaisin itsekin peräti kuusi (6) kirjaa, joiden kuvitus oli hoidettu tekoälyn avulla vastaamaan kirjojeni teksteihin. Taiteilijat olivat tekoälyn hakemina valtaosin kaukaa historiasta ja muualta kuin Suomesta. Tämäkin teksti on siirtymässä aikanaan artikkelina kirjaan, jossa mukana on jo kymmenittäin kokoelmateoksia leviten samalla sähköisinä useampaa sähköistä verkostoa käyttäen. Se miten ja minkä vuoksi, on oma pieni salaisuuteni, ja samalla osana jo aikapäiviä käynnistettyä tutkimusohjelmaa innovaatioista ja niiden diffuusiostamme. Nämä latinankieliset lisäykset kuuluvat tuohon samaan ohjelmaankin.

Kaikki erinomainen on harvinaista – ”Omnia praeclara rara” (Cicero). Eikä kaikelle uudelle pidä nyrpistää nenäänsä. – ”Omnia suspendens naso.”

Näitä myönteisiä menneen vuoden ympäristöuutisia lukiessani päätin testata runsaasta sadasta (127) kirjastani muutamaa eri vuosikymmeninä syntynyttä kirjaani ja tekoälyn sekä algoritmien kykyä avata näitä kirjojani tänään, vuoden 2024 käynnistyessä. Testiin päätin ottaa mukaan molemmat väitöskirjani vuosilta 1982 ja 2005 sekä ehkä luetuimman kirjani ”Social media – Economy and Strategy” vuodelta 2011. Neljäs kirja ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” on sekin vuodelta 2011. Tuo vuosi oli minulle poikkeuksellisen merkityksellinen. En kuitenkaan ala määritellä tätä vuotta ja sen tapahtumia. Erasmus Rotterdamilaista lainaten, kaikki määritelmät ovat vaarallisia. Olen samaa mieltä hänen kanssaan. – ”Omnis definitio periculosa est.”

Julkaisuni väitöskirjana vuodelta 1982 käsittelee Lapin koskisotiamme, etenkin Kemi- ja Iijoen rakentamista, ja ihmisten paikkaleimautumista (spatiaalista identiteettiä – ”juuria”). Toinen väitöskirjani vuodelta 2005 käsittelee puolestaan ekologista klusteria ja innovaatiopolitiikkaa (Ecological cluster and innovation policy). Jälkimmäisessä on lähes 300 sivua, edellisessä hiven vähemmän ja kirja on englanninkielinen sekin. Kirjat ovat säilyttäneet ajankohtaisuutensa etenkin nyt monestakin syystä. Yksi näistä monista on robotiikka, tekoäly ja algoritmit. Ne olivat ajankohtaisia toki jo kirjoja tehdessäni.

Ilmiöt vain etenivät kaikkia odotuksia nopeammin. – ”Omnium spe celerius.” (Livius).

Tarkoitus oli selvittää miten algoritmit ja tekoäly ovat seuranneet ko. ilmiöitämme ja kuinka robotiikka kykenee vastaamaan kirjojeni sisältöön tänään, antaen sille vastattavaksi vain kirjojen nimet suomenkielisenä. Vielä 1970–1980-luvulla käsitteet ”sosiaalinen media” tai ”spatiaalinen identiteetti” osana innovaatiopolitiikkaa sekä kirjojeni sisältö olivat vaikkapa ”hybridiyhteiskunnan kouristeluna” varmasti tuntemattomia. Tänään algoritmien ja tekoälyn tulisi kyetä jo arvioimaan mistä on ollut kysymys sekä löytämään ko. kirjatkin.

Tutkimukset ja kirjat on laadittu yhteiseksi hyväksi – ”In commune bonum” ja mahdollisimman täydellisimmässä muodossa. – ”In optima forma.”

Miten koneäly tekoälynä ja suomen kielellä selviäisi testistä, jossa sille esitetään kysymyksiä, joihin vastaaminen olisi varmasti vaikeaa myös oman aikamme opettajille, koululaisille tai heidän vanhemmilleen. Tai onnistuiko kuvataide jäljittämään tekstin paremmin kuin kielellinen vastaus kirjan nimistä alkaen ja niitä tulkiten? Tehden koe epäuskoisten maassa. – ”In partibus infidelium.” Jossa valtaosa ei kykenisi tehtävään vastaamaan, ei selviytyisi robotiikalle annetusta tehtävästä.

Lisäksi kirjojeni sisältö on kohtuullisen vaikeaa, kahden kohdalla väitöskirjatasoista ja siten koneelta poikkeuksellista taustatietoa vaativaakin niistä selvitäkseen. Kirjojeni rinnalla on osattava myös popularisoida tekstiä. Ilmiö, jota itse teen medioittemme tapaan päivittäin tuottaen vuosin saatossa liki 10 000 artikkelia. Niistä tieteellisiä julkaisuja on arviolta vain noin viidennes. Poikkitieteisiä vielä vähemmän.

Kaikki nämä vaiheet on tehty tulevaisuutta varten – ”In posterum”.

Ohessa tekoälyn tapa kertoa, mitä nuo neljä kirjaani sisältävät ja kuinka ilmiö on levinnyt algoritmien käyttöön tultaessa vuoteen 2024.        

ChatGPT 3.5 vastaukset neljän kirjani otsikkoon ne avaten:

1. Spatiaalinen identiteetti ja ympäristömuutokset

ChatGPT vastaus:

Spatiaalinen identiteetti viittaa ihmisten kokemukseen ja tuntemukseen paikasta. Se liittyy siihen, miten yksilö kokee oman suhteensa ympäröivään tilaan ja millaisia merkityksiä hän liittää eri paikkoihin. Ympäristömuutokset voivat vaikuttaa merkittävästi spatiaaliseen identiteettiin, koska ne muuttavat paikkojen fyysisiä, sosiaalisia ja kulttuurisia piirteitä.

Ympäristömuutokset voivat olla monenlaisia, kuten kaupunkisuunnitteluprojektit, luonnonkatastrofit, ilmastonmuutoksen vaikutukset tai vaikkapa teollisuuden laajennukset. Nämä muutokset voivat vaikuttaa ihmisten kokemukseen ja tuntemuksiin paikasta monin tavoin.

1. Fyysiset muutokset: Esimerkiksi kaupungin rakentaminen, maiseman muuttuminen tai luonnonkatastrofit voivat muuttaa paikan fyysistä ulkoasua. Tämä voi vaikuttaa ihmisten tapaan hahmottaa ja kokea ympäristöä.
2. Sosiaaliset muutokset: Ympäristömuutokset voivat vaikuttaa myös paikan sosiaaliseen dynamiikkaan. Uusien rakennusten tai alueiden kehittäminen voi tuoda mukanaan uusia ihmisiä ja yhteisöjä, mikä voi muuttaa paikan sosiaalista identiteettiä.
3. Kulttuuriset muutokset: Ympäristömuutokset voivat vaikuttaa myös paikan kulttuurisiin piirteisiin. Esimerkiksi perinteiset alueet voivat menettää alkuperäisiä kulttuurisia piirteitään kaupunkikehityksen myötä.
4. Psykologiset vaikutukset: Ympäristömuutokset voivat aiheuttaa stressiä, epävarmuutta ja menetyksen tunnetta, mikä vaikuttaa ihmisten henkilökohtaiseen suhteeseen ympäristöönsä.
5. Yhteisöllisyys ja osallisuus: Ympäristömuutokset voivat myös vaikuttaa yhteisöllisyyteen ja osallisuuteen. Esimerkiksi kaupungin kehittäminen saattaa joko vahvistaa tai heikentää paikallisyhteisöjen siteitä ja identiteettiä.

Ymmärtäminen siitä, miten ympäristömuutokset vaikuttavat spatiaaliseen identiteettiin, on tärkeää niin kaupunki- ja aluesuunnittelussa kuin ympäristöpolitiikassakin. Tämä auttaa suunnittelijoita ja päättäjiä tekemään päätöksiä, jotka huomioivat ihmisten kokemukset ja tarpeet paikan suhteen.

Robotiikan ja tekoälyn kyky ymmärtää kirjani otsikkoteksti ja sen sisältö on kiitettävää tasoa. Kirja käsittelee tosin maaseutuympäristöä ja identiteettimuutokset tapahtuvat pääosin pakkomuuttojen seurauksena tekoaltaiden seurauksena. Toki ilmiötä tutkitaan tänään eniten urbaaneissa ympäristöissä ja suomalaisille ilmiö tuli tutuksi 1980-luvulla omien juuriemme tutkimuksen kautta. Sysääjänä ei ollut niinkään väitöskirjani vaan pikemminkin neekeriorjien juurista kertovat romaani ja siitä tehdyt televisiosarjan draaman ja tragedian kuvaukset tuon ajan television yhtä kanavaa seuraten ja samalla kiinnostuen myös omista juuristaan sekä sukututkimuksestamme.

Akateemisessa merkityksessä algoritmit ja lyhyt vastaus vaikkapa koekysymyksenä ansaitsee kyllä algoritmeille täydet pinnat. Epäilemättä myös oma kirjani nosti aiheen näkyvästi esille etenkin yhteiskuntatieteilijöittemme ja maantieteilijöitten työssä, mutta samalla myös yhdyskuntasuunnittelussa ja aluesuunnittelijoiden käytössä.  Psykologinen ja poikkitieteinen merkitys on ollut erityisen tärkeää etenkin Suomessa asuen.

Suomessa vaikeudet usein kiihottavat älyä – ”Ingenium mala saepe movent.” (Ovidus).

• Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka

ChatGPT vastaus

Ekologinen klusteri ja innovaatiopolitiikka liittyvät keskeisesti kestävään kehitykseen ja ympäristöystävälliseen liiketoimintaan. Tässä yhteydessä ”klusteri” viittaa siihen, miten yritykset ja organisaatiot toimivat yhdessä tietyllä alueella tai toimialalla, ja ”innovaatiopolitiikka” viittaa valtion tai muiden toimijoiden pyrkimyksiin edistää uusien ideoiden, teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä.

Ekologinen klusteri tarkoittaa sellaista yritysten ja organisaatioiden verkostoa, jonka tavoitteena on edistää ekologista kestävyyttä ja vähentää ympäristövaikutuksia. Tällaisessa klusterissa toimivat yritykset voivat olla keskittyneet esimerkiksi uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, kierrätyksen, kestävän liikenteen tai muiden ympäristöystävällisten ratkaisujen kehittämiseen ja tarjoamiseen.

Innovaatiopolitiikka puolestaan tarkoittaa julkisten toimenpiteiden ja strategioiden käyttöä innovaatioiden tukemiseen ja edistämiseen. Ekologisessa kontekstissa innovaatiopolitiikka voi keskittyä esimerkiksi ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämiseen, tutkimukseen ja kehitykseen, sekä liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen ekologisesti kestävillä aloilla.

Yhdistämällä ekologisen klusterin ja innovaatiopolitiikan pyritään luomaan suotuisa ympäristö vihreän liiketoiminnan kasvulle ja kehittämiselle. Tämä voi sisältää esimerkiksi:

1. Rahoitus:
   1. Julkiset tahot voivat tarjota rahoitusta ekologisiin klustereihin kuuluville yrityksille ja tutkimushankkeille.
   1. Subsidiot ja verohelpotukset voivat kannustaa yrityksiä investoimaan ympäristöystävällisiin innovaatioihin.
2. Yhteistyö:
   1. Klusterimalli kannustaa yrityksiä ja tutkimuslaitoksia työskentelemään yhdessä, jakamaan resursseja ja osaamista ekologisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
3. Koulutus ja tutkimus:
   1. Julkiset instituutiot voivat edistää koulutusohjelmia ja tutkimusta, jotka keskittyvät ympäristöystävällisiin innovaatioihin ja liiketoimintaan.
4. Markkinoiden luominen:
   1. Julkiset hankinnat voivat suosia ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita, luoden siten markkinapaineita yrityksille siirtyä kestävämpiin ratkaisuihin.
5. Sääntely:
   1. Ympäristöystävälliseen liiketoimintaan kannustavia säädöksiä ja normeja voidaan luoda, samalla kun haitallista toimintaa rajoitetaan.

Yhdessä nämä toimenpiteet voivat edistää ekologisten klustereiden syntymistä ja vahvistaa niiden asemaa innovaatioiden moottoreina kohti kestävää kehitystä.

Toisen väitöskirjani otsikko on tuottanut algoritmien toimesta edellisen vastauksen tapaan kiitettävää tekstiä yhdistellen yhtäällä alan yrittäjiä ja lukuisia toimijoita klusterirakenteeseen, jossa avainkäsite on juuri ekologisuus. Vielä pari vuosikymmenten sitten ilmiö ei ollut niin akankohtainen kuin mitä tänään hakiessamme ekologiselta klusterilta luovuutta ja innovaatiopolitiikan keinoja menetelmineen. Liki kolmesataa sivuinen kirja muistutti edeltäjäänsä valtavan aineistonsa ja niiden keräämisen osalta. Molemmat työt olisi tänään muutettu ns. nippu väitöskirjoiksi. Näin minulle esitettiinkin väitöstilaisuudessa ja niin olin itsekin aikanaan esittänyt. Se että päädyttiin monografiseen julkaisuun, oli ohjauksen ja perinteisen väitöskirjan kirjoittamisen mukanaan tuomaa traditiotamme. Siinä tutkija on usein vasaran ja alasimen välissä – ”Inter malleum et incudem.”Koskisodat jo käsitteenä kertoi lisäksi tehtävistä, jotka kulkevat toivon ja pelon välimaastossa. – ”Inter spem et metum.”

Jälleen kiitettävä vastaus tekoälyltä vastaten ikään kuin vajaan liuskan mittaisena koekysymykseen. Kysymyksiä tarkentaen epäilemättä tekoäly olisi kyennyt tuottamaan lisää informaatiota. Väitöskirjoja tehtäessä nämä aiheet ovat olleet vieraita ja myös ensimmäiset alan klusterirakenteet syntyivät ko. kirjojen laadinnan yhteydessä. Ne toimivat meillä edelleen hyvinkin aktiivisesti ja helpottavat hallitustamme ympäristökysymystemme hoidossa klusterirakenteina ja innovaatiopolitiikan vaativalla saralla.

Aseiden keskellä lait vaikenevat – ”Inter arma silent leges”. Sokeiden keskellä kierosilmäinen hallitsee – ”Inter caecos regnat strabus.” (Erasmus Rotterdamilainen). Tutkija on ikään kuin vasaran ja alasimen välissä. – ”Inter malleum et incudem.”

     Sosiaalisen median talous ja strategia

ChatGPT vastaus:

Sosiaalisen median talous ja strategia ovat keskeisiä näkökohtia yrityksille ja organisaatioille, jotka haluavat hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuuksia liiketoimintansa kasvattamisessa ja asiakassuhteiden rakentamisessa. Alla on joitakin keskeisiä näkökohtia sosiaalisen median talouteen ja strategiaan liittyen:

Sosiaalisen median talous:

1. Markkinointi ja Mainonta:
   1. Sosiaalinen media tarjoaa yrityksille tehokkaan tavan markkinoida tuotteitaan tai palveluitaan suurelle yleisölle.
   1. Mainostaminen sosiaalisessa mediassa voi olla kohdennettua ja interaktiivista, mikä parantaa markkinoinnin tehokkuutta.
2. Asiakaspalvelu:
   1. Asiakkaat odottavat yhä enemmän vuorovaikutusta brändin kanssa sosiaalisen median kautta.
   1. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden nopeaan ja avoimeen asiakaspalveluun, sekä asiakaspalautteen seuraamiseen.
3. Myynnin Edistäminen:
   1. Sosiaalisen median kautta voidaan edistää suoria myyntiä esimerkiksi sosiaalisen kaupan avulla.
   1. Brändien on mahdollista käyttää sosiaalista mediaa suoraan tuotteiden ja palveluiden myynnin kanavana.
4. Brändin Tunnettuus ja Imago:
   1. Sosiaalinen media on tehokas väline brändin tunnettuuden kasvattamiseen ja brändi-imagon rakentamiseen.
   1. Brändin voi osallistaa keskusteluun ja jakaa tarinoitaan sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalisen median strategia:

1. Kohderyhmän Määrittely:
   1. On tärkeää tunnistaa kohderyhmä ja valita oikeat sosiaalisen median alustat, joilla kohderyhmä aktiivisesti viettää aikaa.
2. Sisällön Suunnittelu:
   1. Laadukas ja mukaansatempaava sisältö on avain sosiaalisen median menestykseen.
   1. Sisällön tulee olla relevanttia kohdeyleisölle ja tukea brändin viestiä.
3. Vuorovaikutus ja Sitoutuminen:
   1. Sosiaalinen media on kaksisuuntainen viestintäkanava. On tärkeää osallistua keskusteluun ja reagoida käyttäjien kommentteihin.
   1. Sitoutuminen yhteisöön on avainasemassa.
4. Analytiikan Hyödyntäminen:
   1. Käytä analytiikkaa seuraamaan kampanjoiden suorituskykyä ja ymmärtämään käyttäjien käyttäytymistä.
   1. Analytiikan avulla voi tunnistaa tehokkaimmat strategiat ja tehdä tarvittavia muutoksia.
5. Mainonta ja Sponsoroitu Sisältö:
   1. Käytä kohdennettua mainontaa ja sponsoroitua sisältöä parantaaksesi näkyvyyttäsi ja tavoittaaksesi uusia käyttäjiä.
6. Yhteistyöt ja Vaikuttajamarkkinointi:
   1. Yhteistyöt muiden brändien tai vaikuttajien kanssa voivat laajentaa näkyvyyttäsi ja rakentaa luottamusta kohdeyleisössä.

Sosiaalisen median talous ja strategia ovat jatkuvasti kehittyviä, ja yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla muuttuvissa trendeissä ja käyttäjien käyttäytymisessä. Sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista vuorovaikutukseen yhteisön kanssa.

Sosiaalisen median taloutta ja strategiaa käsittelevä kirjani julkaistiin täyttäessäni 60-vuotta. Runsaan vuosikymmenen aikana on tapahtunut paljon. Niinpä myös kirjani oli alkujaan erittäin laajalle levinnyt ja kysytty sekä maailmalla tentitty oppikirjana. Itse kirja syntyi ikään kuin muurien sisällä. – ”Intra muros.”

Tekoälylle ja robotiikalle tämä aihe on ollut niin ikään kuin syöttö suoraan lapaan. Itse ilmiön kuvaaminen kaikkine kommervenkkeineen on paljon mutkikkaampi kuin mihin pelkkä ”tenttivastaus” antaisi olettaa. Näitä teknisiä kysymyksiä voisi lisätä nyt, jolloin myös vastaukset olisivat tekoälylle helppo osa muuten niin vaativaa kirjaa ja sen laadintaa vuonna 2011 tulkiten. Suomalaiset tiivistelmät kirjassani eivät vastaa englanninkielistä paljon vaativampaa tekstiä.

”Iucunda est memoria praeteritorum malorum.” – Voitetuista vaikeuksista jää mieluisa muisto. ”Iucundi acti labores.” – ”Suloisia ovat kestetyt vaivat.”   

          Hybridiyhteiskunnan kouristelu

ChatGPT vastaus

”Hybridiyhteiskunnan kouristelu” voi viitata tilanteeseen, jossa yhteiskunta kohtaa haasteita tai jännitteitä liittyen erilaisten elementtien, kuten perinteisten ja digitaalisten, fyysisten ja virtuaalisten, yhteisvaikutukseen. Termi voi liittyä muutoksiin, joita yhteiskunta kokee teknologian, globalisaation ja kulttuuristen tekijöiden vuoksi.

Tässä joitakin mahdollisia ulottuvuuksia, jotka voivat liittyä ”hybridiyhteiskunnan kouristeluun”:

1. Teknologian ja Perinteen Konfliktit:
   1. Yhteiskunnat, jotka siirtyvät nopeasti kohti digitaalisuutta ja teknologiapainotteisuutta, voivat kokea konflikteja perinteisten käytäntöjen ja uusien teknologisten mahdollisuuksien välillä.
2. Turvallisuusuhkat:
   1. Hybridiuhkilla viitataan usein monimutkaisiin uhkiin, jotka yhdistävät perinteisiä ja epäperinteisiä elementtejä, kuten sotilaalliset operaatiot, kyberhyökkäykset, informaatiosota ja propagandakampanjat.
3. Työelämän Muutos:
   1. Digitaalinen murros ja automaatio voivat aiheuttaa kouristeluja työelämässä, kun perinteiset työtehtävät muuttuvat tai katoavat, samalla kun uusia digitaalisia työtehtäviä syntyy.
4. Kulttuuriset Muutokset:
   1. Yhteiskunnissa voi esiintyä jännitteitä perinteisen kulttuurin ja globaalien virtausten välillä, kuten kulttuurien sekoittuminen ja identiteettikysymykset.
5. Tietosuoja ja Turvallisuus:
   1. Digitaalisen maailman laajentuessa yksilöt voivat kokea huolta tietosuojastaan ja kyberturvallisuudestaan, mikä voi aiheuttaa epävarmuutta ja kouristeluja.
6. Koulutuksen ja Oppimisen Muutos:
   1. Digitaalisen oppimisen ja etäopetuksen nousu voi aiheuttaa haasteita perinteiselle opetusmallille ja vaatia sopeutumista uusiin koulutustapoihin.
7. Virtuaalimaailmat ja Todellisuuden Rajapinta:
   1. Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden yleistyminen voi synnyttää kouristeluja siitä, missä määrin virtuaalimaailma ja fyysinen todellisuus limittyvät.

Yhteiskunnan käsitteleminen näitä haasteita voi vaatia monitahoista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon sekä perinteiset että digitaaliset näkökulmat. Joustavuus, sopeutumiskyky ja tasapaino ovat avainasemassa, kun yhteiskunta navigoi hybridiympäristössä.

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna

Kirjani hybridiyhteiskunnan kouristelusta on vuodelta 2011 ja vastaus on oman aikamme kuvaus ilmiöstä, joka on koko ajan laajenemassa. Lisäämällä kysymyksiä ja käyttäen uudempia kirjojani, aihe tulisi paremmin ajankohtaiseksi myös vastaajalle. Toisaalta saisimme myös viittauksia siitä, kuinka viimeisimmän vuoden tiedot eivät ole algoritmien ja tekoälyn käytössä. Nämä kysymykset ja vastaukset löytyvät viimeisimmistä kirjoistani ja myös uusien käsitteiden kautta niitä avaten.

Tekoälylle voimme antaa kiitettävän arvosanan kyvystä seurata alan tutkimusta ja kirjallisuutta. Yksityiskohtaiset tarkennukset syntyvät kysymällä nekin. Liikutaan tekoälyn ja robotiikan vahvuusalueilla. Poikkitieteisyyttä voi jokainen lisätä oman opiskelunsa kautta.  

Ius summum saepe summa militia est (Terentius). – Suuri oikeudenmukaisuus on usein suurta ilkeämielisyyttä.” Työ itsessään ilahduttaa – ”Iuvat ipset labor” (Martialis). Labor omnia vicit improbus (Vergilius) – Kaiken on voittanut peräänantamaton uurastus. Lähteet: www.clusterart.org