Naiset juoksivat yöllä Dohanin helteessä hirvittävän maratonkisan. Huomattava osa maailman huipuista keskeytti. Suomalaiset menestyivät hyvin. Vain neljä eurooppalaista ehti ja jaksoi sietää kisaa suomalaista paremmin. Suomen olot eivät oikein vastaa Dohanin oloja, olkoonkin että kellonaika oli sama. Kisa juostiin yöllä välttäen pahinta hellettä. Dohan kisapaikkana on aiheuttanut mediapolemiikkia eikä syyttä. Korruptio ja samalla vähäinen kiinnostus itse kisatapahtumiin, yleisurheilukulttuurin puute, ovat ikävä ilmiö kisaisännille ja urheilun maineelle.
Urheilu huipulla muistuttaa politiikkaa, vaalejamme, vaikka niitä ei tulisi sotkea toisiinsa. Näin kuitenkin tahtoo yhtenään käydä. Berliinin olympialaiset olivat poliittinen näytös pahimmillaan. Venäläiset osallistuvat nytkin kisoihin ilman maansa tunnuksia. Ihminen on kilpaileva eläin ja demokratiassa se korostuu juuri vaaleissamme. Ylikuntoon ei tulisi mennä ja tuloskunto olisi löydettävä vaalipäivänä. Yhteinen ponnistelu lasketaan kuitenkin lopulta muutaman voitoksi. Pitkiä listoja Suomessa ei kuitenkaan käytetä, toisin kuin Ruotsissa. Olemme urheilussakin enemmän yksilölajien kannattajia historiassamme kuin joukkuelajien. Tilanne on vain nyt muuttumassa ja aika suosii urheilussa joukkuelajejamme. Joukkue ja aikamme korostettu individualismi eivät aina sovi yhteen. Se on hyvä muistaa medioissammekin pohtiessamme poliittista karttaamme ja sen muuttumista. Mikaelin päivänä olisi pohdittava myös, miten viestittää ja käyttää valtaansa, olkoonkin ettei se ole nyt oikein enkelten kieltä.
Vaalit ovat mielenkiintoinen kokemus. Asetu edes kerran ehdokkaaksi. Kaikkien meidän suomalaisten, tietyn kunnan alueella asuen, tulee yhteisesti hoitaa tämän kunnan rajojen sisällä yli tuhannen lain ja asetuksen vaatimat tehtävät.
Oletko hoitanut oman velvollisuutesi vai haukutko niitä, jotka hoitavat omasikin? Syntyykö poliittinen viha ja nalkutus huonosta omastatunnosta, pahasta olosta laiminlyödä tämä tehtävä? Onko puolue, joka saa ensin eduskuntavaaleissa 39 kansanedustajaa, seuraavissa neljän vuoden kuluttua 38 edustajaa ja taas neljän vuoden vastuunkannon jälkeen 39 edustajaa, tilapäinen tähdenlento vai pysyvä ilmiö?
Nyt tämä puolue on maan suurin. Tervetuloa hoitamaan kuntasi asioita puolueessa, joka on kaikkea muuta kuin tilapäinen tähdenlento. Olin lapsena, 8 -vuotiaana, lausumassa runoja tämän puolueen syntysijoilla ja juurilla. Puolueen aikanaan synnyttäneet olivat talonpoikia, yrittäjiä, savolaisia, karjalan siirtolaisia, ympäri maata Pieksämäelle saapuneita sotaveteraaneja. Vuosi oli 1959. Puhetta johti Veikko Vennamo.
Suomalaisiin on tutustuttava ruohonjuuritasolla, kuunneltava heitä. Ei saarnattava omaa totuuttaan. Ihmistä ei auteta hakien ääniä narsistisella tavalla omaa etua etsien tai tuntematta, millaisen historian nämä ihmiset ovat omien juuriensa kautta poliittiselle liikkeelle antamassa. Maratoonari ei menesty ilman apua hänkään. Politiikka ja maraton ovat kestävyyslajeja. Aina ei voi voittaa ja joskus ottaa koville, kilpailijaa on syytä arvostaa. On tultava toimeen ja oltava sosiaalinenkin.
Poliittinen liike parhaimmillaan on aina kansanliike (populus=kansa) ja se tunnetaankin populistisena liikkeenä myös ohjelmaa laatiessaan, edustajiaan valitessaan. Kansanliike on samalla AINA kansasta syntyvä ja siis isänmaallinen, patrioottinen ja sillä on yhteinen kielikin, äidinkieli. Kieli kun on ainut keino ajatella, viestittää ja tulla ymmärretyksi, nähdä unensakin. Sitä ei pidä väheksyä. Siihen on panostettava koko ajan. Se on politiikan askeleita kohti maratonin maaleja. Tappiota kasvattaa sekin ja kun alat juhlia voittoasi, olet jo hävinnyt.
Meillä tämä kielemme, maratonin askeleet Suomessa, on samalla luontoa matkiva, onomatopoeettinen ja vielä suvutonkin. Silloin näiden, koko maailmankuvastamme syntyvien ilmiöiden jatkuva korostaminen on turhaa, ajan haaskausta, oletetaan. Me kun emme kielemme kautta edes kykene olemaan muuta kuin osa luontoa ja suvutonta, yhden sukupuolen kautta elävää nationalismia. Kun se alkaa rapautua, askel maratoonarilla alkaa painaa. Paremmin askeltavat menevät menojaan.
Väärien asioiden jatkuva korostaminen medioissamme on sellaisten ilmiöiden kopiointia kansoilta ja kielistä, jotka eivät ole onomatopoeettisia ja suvuttomia. Globalisaatio toi mukanaan tämän harhan ja eksymisen omilta juuriltamme. Se on globaalin median tuotetta. Suomalaisten juuret löytyvät kyllä, kun alat tutustua omiin juuriisi. Olemme kaikki sukua toisillemme ja geenimme ovat se, joka meitä ohjaa. Kolehmainen ja Nurmi eivät näitä asioita edes pohtineet. Viren kävi jo polvillaan mutta juoksi kuitenkin oikeaan suuntaan ja voitti.
Kaksoistutkimukset ovat osoittaneet, ettei kasvatuksella ja niin usein korostamallamme asuinympäristöllä ole sellaista merkitystä kuin geeneillämme. Sepitteellinen identiteettimme on median ja kirjallisuuden, koulussa opitun tuotetta ja tätä varten tehtyjen symbolien synnyttämää. Sisäsyntyinen identiteetti on kuitenkin se, jonka kanssa kuitenkin elämme lyhyen elämänkaaremme.
Ensimmäinen väitöskirjani käsitteli tätä aihetta. Biologialle ja luonnontieteille (natural science) emme voi mitään. Emme keksi luonnon lakeja. Me löydämme ne. Ihmistieteet (human science) ovat eri asia. Toinen väitöskirjani syntyi sieltä. Ne edustavat aivan eri tieteitä ja maailmankuvaa, teorioita ja malleja.
On hyvä tuntea molemmat maailmankuvat ja mieluiten vielä väitöskirjaan saakka ne vieden. Nämä tieteet kun ovat niin kaukana toisistaan. Ne eivät saisi olla. Tieteiden suuresta sodasta on jo aikaa. Uutta ei ole syytä käynnistää. Vain toisella silmällä nähden tai toista kättä käyttäen olemme koko ajan ontuvia ja puolittain sokeita, syvyysnäkö puuttuu. Innovaatiopolitiikka on verkostoja ja klustereita, rajapinnat uuden välillä kulkee tieteitten välimaastossa.
Nuoria tulisi rohkaista opiskelemaan koko ajan ja läpi elämänsä sekä varomasta erikoistumista vain yhteen ja kapeaan maailmankuvaan. Se on VARMASTI virheellinen. Näiden virheiden korjaaminen ei onnistu paatoksellisella meuhkaamisella ilmastomuutoksesta vaan ryhtymällä työhön, joka siirtyy sukupolvelta seuraavalle. Toisiamme syytellen ja pilkaten menetämme vain aikaa. On toimittava yhdessä mutta osattava myös suoriutuminen maratoonarin urakasta.
Narsistinen itsekkyys ei ole poliitikolle sopiva tapa korjata mediayhteiskunnan tuottamia harhojamme. Se vain raportoi virheistämme, pui viljaa ja erottelee jyvät akanoista, akanat sitten meille esitellen. Siellä puhutaan harvoin ihmisten hyveistä. Paheet ja virheet, rötökset ja narsistiset heikkoudet, psykopaattien tuotteet ovat niitä, joita saamme lukea ja seurata uutisina, elokuvinamme. Se on kaukana maratonjuoksijan arjesta tai enkelten kuorosta Mikon päivää viettäen. Uskontoja, omaa kristillisyyttä, ei ole syytä väheksyä.
Oman aikamme viestin viejät ovat reaaliaikaisia medioitamme. Se mitä ne sisältävät on muutakin kuin kristillistä sanomaa enkelten päivää viettäen. Media on kuitenkin hyvä renki, mutta todella kehno isäntä valtaa käyttäessään. Kun jokainen meistä alkaa olla oma mediansa, syntyy narsistinen maailmankuva. Verkostona se on kuitenkin enemmän kuin osiensa summa.
Nyt kun teknologia on ottamassa uusinta suurempaa loikkaansa, siihen on syytä asennoitua aiempaa vakavammin. Kirjoitin siitä edellisessä blogissani. Sanoman vääristely muuttuu entistä vaikeammaksi. Se on jatkossa yhä enemmän sidoksissa siihen teknologiaan, jonka lapsi se on. Luontoa ja sen tieteitä, lakeja, on vaikea vääristellä. Ihmistieteitten kanssa voimme neuvotella, tehdä kompromissejakin. Luonnonlait ovat erikseen. Ilmastomuutoksen kohdalla tämä on hyvä myöntää ja vältellä virheet.
Niin kauan kuin ihmistieteillä oli niskalenkki politiikkansa kautta medioineen luonnostamme, sen pahoinvointi näkyy varmasti myös lainsäädännössämmekin. Tämä digiajan hybridi oli odotettu ja siirtyy varmasti aikanaan historiaan.
Jo seuraava sukupolvi käyttää välineitä, jotka ovat oleellisesti kehittyneempiä. Suomi voi olla siinä merkittävä vaikuttaja juuri oman kielensä ja sen synnyn historian kautta lainsäädäntöömme samalla vaikuttaen. Olemme reagoineet siihen jo vaaleissamme. Olkoonkin että emme puhu enkelten kieltä, kaukana siitä. Mikkelinpäivän synty on sekin hyvä ymmärtää muutenkin kuin Mikkoja juhlien.