Valtakunnallisen välittämisen teemapäivänä.

Ulkoiset ja sisäiset inspiraation lähteet – ystävällisyys ei maksa mitään

Valtakunnallisen välittämisen teemapäivä – ”Suaviter in modo” – Lempeällä tavalla ”Sub love frigido” – Kylmän taivaan alla

Tiimiorganisaatio työyhteisössä

24.11. 2023

Kirjoitin vuonna 2011 varoituksen hybridiyhteiskunnan kouristeluista kirjassa, joka kantoi tätä nimeäkin ja samana vuonna luetuimman kirjani ”Social media economy and strategy”. Luetuin ei tarkoita, että kirjaa olisi luettu Suomessa. Sama päti varoitukseeni koskien hybridivaikuttamista ja kyberuhkia. Vasta tänään 2023 eduskuntamme jokainen puolue on herännyt rajoillamme syntyneeseen paniikkiin ja sen seurauksena sellaiseen viimeiseen keinoon, joka tuli hoitaa kokonaan muilla keinoin jo yli vuosikymmen takaperin ja yli kymmenen hallituksemme toimesta sen jälkeenkin.

Vaan kun ei niin ei. Hukkaan menee Suomen kohdalla kirjojen kirjoittelu ja ne on kustannettavakin itse Saksassa. Vai kuvitteleeko joku suomalaisten ostavan joululukemiseksi kirjan ”Hybridiyhteiskunnan kouristelu”. Vuonna 2011? Poliitikkonamme? EI TAATUSTI. Miettikääpä, miten tällaisiin kirjoihin asennoitui työnantajani, jota pidettiin hengissä valtion verorahoilla?? Ottakaa selvää. Ottakaa selvää mitä tässä maassa tapahtuu. Ei sosiaalinen media sellaiseen kykene. Saati paikallinen pieni pitäjänlehti kirjoittajineen.

Tämän päivän aihe liittyy tiimityöhön, verkostoihin ja sosiaaliseen käyttäytymiseen, siihen kouluttautumiseen. Se on ainut keino saada kansakunta tutustumaan taas kerran lukemiseen ja varmistamaan turvalliset rajansakin. Sivistysvaltion keinoin ja siten myös käyttäytyenkin.

Kun ahdistus alkaa olla ainut tunne ja moraalikato vaivaa, ihmisen ystävällisyys ei ole sekään terässään. Toisaalta joukkoirtisanomisten, taloudellisen epävarmuuden ja geopoliittisten jännitteiden vuoksi ystävällisyyttäkin kaivattaisiin, olkoonkin ettei se ole oikein hämäläisen vahvinta osaamista. Etenkään työssä, saati työttömänä päivänsä kuluttaen.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ystävällisyys tuottaa myönteisiä tuloksia yrityksille, oli niiden sijainti sitten missä tahansa kartallamme. Kokemuksesta voi paljastaa, kuinka tiede ja tutkimus on osoittanut ystävällisyyden ja positiivisen ilmapiirin tuottavan myönteisiä tuloksia muulloinkin kuin pikkujoulun aikoihin sitä puolta itsestään esitellen. 

Jos olet opintojesi alussa ja tuleva nouseva johtaja, kansakunnan kaapin päälle kipuamassa, aloita opiskelu suorittaen laudatur tason pro gradu ja ehkä jopa väitöskirjaan päätyvät ponnistelut aiheenasi tutkimustyö ja teemana yhdistää huippulahjakkuus osana yrityksesi kukoistavaa kulttuuria, lisäämällä työntekijöittesi sitoutumista ja työsuoritteiden määrää ja laatua sekä tuottavuutta pelkällä ystävyydellä. 

Tutkimuksesi paljastaa yllättäviä tuloksia siitä, kuinka ihmisten saamat tervehdykset, kohteliaisuudet, teeskentelemätön hyväntuulisuus kohentaa heidän itsetuntoaan sekä parantaa ilman sen suurempia investointeja tuottavuutta. Se säilyttää samalla huippulahjakkaat nuoret työpaikallasi, sitouttaa heidät, luo kokoistavan työkulttuurin.  Ihmisten sitoutuminen ja tuottavuus on emotionaalinen ilmiö ja tutkimuksesi kantava lopputulos. He viihtyvät työpaikoilla ja tuntevat olonsa terveiksi ja vahvoiksi.

Kohteliaisuus, uskottava lämmin tervehdys, ei maksa mitään. Tunnustuksen sanat eivät vain oikein istu hämäläiseen suuhun. Satakuntalainen ja savolainen, karjalainen ovat aivan samasta puusta vuoltuja ja Helsinki tunnetaan viileydestään, kylmyydestä. Toki on poikkeuksiakin, mutta sellainen vain vahvistaa säännön ja luon epäuskottavan tavan vaikuttaa meihin rehellisiin suomalaisiin. On rehellisempää olla vittumainen, sellainen pragmaattinen ja käytäntöön uskova jäärä. Sosiaalisen median kiusanhenki, ja toimittaja nyt ei voikaan hakea muuta kuin epäkohtia. Se on heidän työtään ja mediayhteiskunta voi kaiken aikaa pahoin.

Niinpä kun ahdistus on mediayhteiskunnan tuote, moraali on samalla alhainen. Ystävällisyys on luksusta ja sitä on turha hakea. Kuitenkin ajan henki ja sen ikävät ilmiöt vaativat nyt irtisanomisineen, lakkoineen, taloudellisen epävarmuuden aikoina luomaan kukoistavan kulttuuriin. Kuten muutama tennispelaajamme lyömällä itsensä läpi viikonlopun finaalipeleihin tehden uskomattoman ihmeen. Siinä kaatui jopa edellinen mestari ja varmasti taustalla vaikutti valmentaja, jonka me muistamme myös pelaajauraltaan poikkeuksellisen myönteisenä ja valoisana henkilönä. 

Serotoniini ja dopamiini ovat aivojemme välittäjäaineita. Ne lisäävät tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin tunnetta.

Päihteistä vastaavan tunteen hankkiminen, tai vaihtoehtoisesti saunasta jääkylmään veteen pulahtaminen, ovat vain keinotekoista itsensä huijaamista. Ystävälliset teot ja sanat ovat sen sijaan kulttuuria, joka on pysyvä hyvinvoinnin salaisuus ja tuttua monesta meille vieraammasta kulttuurista. Olen sellaista tavannut, tiedän mistä kirjoitan. Pakenen tuollaiseen kulttuuriin silloin, kun ahdistus muuttuu Suomessa painajaiseksi. Takavuosina sellaista kohtasi tuon tuosta. Onneksi kutsuja luennoijaksi tuli tuhkatiheään ja lentokentät tulivat tutuiksi.

Aivojen välittäjäaineet vapauttavat endorfiineja, elimistösi luonnollisia kipulääkkeitä. Vuosikymmenien tutkimus tukee tätä ja minähän en muuta teekään kuin tutkin ja kerron tuloksista. Ystävällisyys kun on hyväksi kaikille. Kiltteys ja lempeys ei ole oikein oman aikamme poliitikkojen tai byrokraattien vahvinta osaamista, medioittemme jakamaa mannaa. Se on virhe, jonka voisi vähin erin korjata.

Kun siirryt koulutuksesta työelämään, aloittamaan uutta työtä tai olet siirtymässä ihmisten johtamiseen, vaativimpaan mahdolliseen tehtävään, ystävällisyys on arvokkain ominaisuus, joka havaitaan heti luonteestasi, sitoutumisestasi ja pitkän aikavälin arvoistasi. Johtajana ystävällisyys rohkaisee samaan myös koko organisaatiosi sisällä. Se kertoo lopulta kaiken sinusta ja luonteestasi, kyvystäsi sitoutua vaativaan tehtävääsi.  Lisäksi hyväntahtoisuus rohkaisee samaan myös monessa muussa organisaatioissa, ei vain johtamassasi.

Miten sitten menestyä hyväntahtoisena, ystävällisenä ja luoda kulttuuria, jossa ilmiö alkaa menestyä organisaation tasollakin. On varmaan haastavaa huomata kuinka ystävällisyys alkaa olemalla ystävällinen itselleen. Jos oma hyvinvointisi kärsii, kärsii varmasti myös työsuorituksesi. Aloita siis radikaali itsehoitosi. Opi olemaan ystävällinen itsellesi. Jos kuvittelet sen olevan helppoa, erehdyt. Etenkin Suomessa syntyneenä ja suurten ikälukkien lapsena.

Kun oma hyvinvointisi kärsii, kärsii varmasti myös työsuorituksesi. Jos palat loppuun eikä sinulla ole enää mitään annettavaa, se vaikutta varmasti myös läheisiisi. Paras tapa kunnioittaa omaa työympäristöään on olla kurinalainen oman hyvinvoinnin kohdalla. Harjoittele radikaalia itsehoitoa. Kaikkein haastavinta on muistaa, kuinka ystävällisyyden tulee alkaa omasta itsestä olemalla ystävällinen itselleen. Se ei ole hemmottelevaa käytäntöä vaan ponnistelua, joka on vaikein asia meille suomalaisille.

Jos olet onnistunut suomalaisena työnsankarina polttamaan itsesi loppuun, sinulla ei ole enää mitään annettavaa, ja se varmasti vaikuttaa läheisiisikin. Jos sinulla on tiimi, johon osallistua, paras tapa on olla arvokas, huomaavainen tiimin jäsen, kurinalainen oman hyvinvointisi osalta ensimmäisenä. Sinä olet lopulta paras ja usein ainut itsesi tuntija ja kouluttaja myös hyvinvoinnin osalta – fyysiseen, emotionaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin voi vaikuttaa omalla kohdalla yllättävän tehokkaasti.

Aloituskohta itsehoidon harjoittamiselle työssä on työtaakan ymmärtäminen ja hallinta. Sinulla ja esimiehelläsi, jos sellinen sattuu olemaan, täytyy olla selkeä kuva prioriteeteistasi. Kyse on usein juuri rajoista ja niiden asettamisesta. Jos tehtävälisä on jäsentämätön, se on korjattava ja joko sinun itsesi tai esimiehesi kanssa. Oleellista on, että ehdit vastaamaan tärkeimpiin tehtäviisi ajoissa ja työajan ulkopuolelle ei saisi jäädä muitakaan hoidettavia tehtäviä.  Kun prioriteetit on löydetty löytyvät usein samalla tehtävän rajatkin. Samalla selviää todellinen työtaakka ja sen asettamat rajat. Kyseessähän on sinun henkinen ja emotionaalinen, mutta myös fyysinen hyvinvointisi.

Oleellista on ottaa itselleen aikaan ennen kuin olet jo sairastunut ja vaaditaan sairaspäivä ja mielenterveyspäiviä kaoottisen työtehtäväsi keskellä. Olennaiset tehtävät ja vähemmän tärkeät on osattava erotella ja on oltava kurinalainen myös oman hyvinvoinnin hoidossa. Siis fyysisen, emotionaalisen ja henkisen hyvinvoinnin hoidossa osana tiimiäsi. Tässä tärkeintä on oman itsehoidon hallitseminen. Muut eivät tee sitä puolestasi. Oleellista on ottaa itsellesi vaadittava aika ennen täydellistä uupumista. Se on välttämätöntä itsehoidolle ja myös kyvylle osoittaa ystävällisyyttä muille.

Suomalaisissa tiimiorganisaatioissa haastavinta on itsehoito. On haastavaa muistaa, että ystävällisyys tulee alkaa olemalla ystävällinen itselleen. Kyse ei ole hemmottelusta. Kun oma hyvinvointi kärsii, kärsii myös työsuorituksesi ja luovuutesi. Sinulla on myös rajat ja kyky eritelle välttämätön vähemmän tärkeästä.

Olen työskennellyt tiimeissä ja koonnut tiimejä vuosikymmenet. Ei ole kahta samanlaista tiimiä. Sen sijaan tietyt rutiinit ovat aina samoja. Ne integroivat tiimin jäsenet jokapäiväiseen arjen työelämään. Näin myös vaativissa tutkijoille tarkoitetuissa tiimeissämme.

Tiimien työntekijät on mahdollista myös luokitella persoonallisuuden ja taipumustensa mukaan, mutta toki taustalla on myös omat taipumukset ja kyvyt, vahvuudet, suoriutua ja nauttia työstään. Jotkut ovat taitavia itsehoitajia ja hoitavat huomaamatta muitakin. Tiedettä ja tutkimusta tekevät tiimit ovat oma lukunsa ja olen kirjoittanut niiden roolimalleista runsaasti. Rutiineja jää siten hyvin vähän ja ne hoidetaan robotiikan keinoin. Tästä voit lukea edellisestä kirjastani lisää. Kyseessä on valtava kulttuurinen muutos samalla. (Sosiaalisen median talous ja strategia – Algoritmit ja robotiikka.)

Haastavinta on muistaa, kuinka tärkeintä on olla ystävällinen ja armollinen itselleen. Joskus on tärkeää osata pitää itsensä myös vastuullisena etenkin erityisen vaativissa yhteisissä tiimeissämme. Usein haetaan ensin mikrotavoitteita ja edetään tätä kautta vaativimpiin. Kokenut tiimi ei tällaista tosin kaipaa.  Sama pätee edistymisen seuraamista. Kokenut tiimi etenee rationaalisesti ja saa tulokset aikaan osana algoritmista rytmiä, ja jos viiveitä syntyy, syy löytyy tiimin ulkopuolelta.   

Viiveet syntyvät pääosin kokeneen tiimin ulkopuolisista syistä ja niiden välttäminenkin on mahdollista, jos tiimin johto on niihin varautunut. Usein taustalla onkin hyvin pohjustetut tiimitehtävät, jolloin viivytyksiä ei synny. Sen sijaan kokonaan uuden löytäminen ja siihen varautuminen on tutkijatiimin työn tavoitteitakin. Tällöin on oltava valmiina myös tarjoutumaan auttamaan silloinkin, kun kyse on perinteisen työn ulkopuolisesta suoritteesta. Usein kyse on myös välineistön lisäämisestä ja teknologiasta. Harvennin kokonaan uudesta osaamisestamme. Tiedeyhteisössä sekään ei ole harvinaista, päinvastoin.

Pienetkin uudet löydöt auttavat työn alkuvaiheessa edistämään ryhmän toveruutta ja sosiaalisia yhteyksiä, ystävällisyyden kulttuuriamme. Tutkimus on luonteeltaan aktiivista havainnointia ja seuraamista, jolloin mahdollisuus rutiineihinkin on osa palkitsevaa myöhempää löydöstä. Toistaminen on laboratoriotyötä ja sellaisenaan tuttua sekin. Aktiivinen kuuntelu on syytä oppia jo koulutusvaiheessa. Oma tiimin kieli joustaa ja tekee viestinnän omaksi tieteekseen. Ulkopuolisen on sitä mahdotonta edes ymmärtää. Syntyy sosiaalinen ympäristö, me henki sekä samalla kollegoiden ystävällisyyden kulttuuri ja huolenpito, tapa pitää yhteyttä sekä järjestää myös arjen rutiinitkin.

Opiskelijoita tiimityöhön opettaessani, ja heitä juuri tiimin kautta yhteistyöhön rohkaisten, välineenä oli jo 1970-luvulla tietokoneet. Robotiikka ja algoritmit olivat tulleet jo varhain ja yhteinen suurten aineistojen käsittely oli tehokkaasti mahdollista vain tiimityötä käyttäen. Jokaisen työpanos oli tiiimissä korvaamaton ja pienikin huolimattomuus johti tietokoneen tapaan hylätä yhteinen ponnistelu. Se lisäsi huolellisuutta ja tietojen yhteinen raportointi tiimihenkeä. Kun tiimejä oli kymmenkunta, kilpailu tuli mukaan siinä missä laadukkaan työn palkitsevuus. Jokainen tunsi vastuunsa ja paikkansa yhtä arvokkaaksi ja merkittäväksi.

Jokainen joutui pohtimaan, miten tehtävä oli sujunut, tunsi parannettavat alueet sekä kuinka ongelmaa saattoi lähestyä seuraavana päivänä ja tulevaisuudessa kokonaan uudella tavalla. Näin sekä omaa että tiimin työmäärää voitiin järjestellä paremmin hallittaviin osiin. Se vapautti aikaa jakaa omaa työaikaansa auttamalla läheisiään, opiskelukavereita ja kilpaillen vielä tiimien kesken.

Kun näet hyvin konkreettisesti, kuinka edellisen kesän suurella työllä hankitut haastatteluaineistot Iisalmesta, Raahesta, Rovaniemeltä, Oulusta, Iijokilaaksosta, Ounasjokilaaksosta, Kemijokilaaksosta jne. olivat nyt tietokoneen puitavana ja jaettuna useiden tiimien kesken tavoitteena läpäistä tämä vaihe opinnoista, sekä kirjoittaa myöhemmin pro gradu tutkielmansa, tiimit kokivat vastuunsa koskevan myös niitä julkaisuja, joita he lukivat myöhemmin medioistamme. Medioitten kiinnostus työmme tuloksiin oli joskus liki päivittäistä.

Työllä oli taatusti merkitystä ja samalla opiskelijan oma ura eteni hyvin konkreettisesti ja yhteisenä ponnisteluna. Jokainen tunnisti missä kykeni parantamaan ja miten kunnat tai yrittäjät kykenivät hyötymään heidän työstään. Uusia työkaluja opittiin käyttämään ja algoritmit sekä tietokoneiden tapa jalostaa suuria aineistoja tuli tutuksi. Kokemus miten auttaa kaveriaan oli myös oma etu, siinä missä niiden kuntien ja kaupunkien, jotka olivat työn tilaajina. Sen työn, jota he olivat myöhemmin siirtämässä näiden alueiden käyttöön aluesuunnittelijoina, kunnanjohtajina jne.

Paljon pienemmätkin suoritukset voivat edistää ryhmän toveruutta ja oman työn merkittävyyttä, silloinkin kun tämä työtehtävä oli oman työtehtävän ulkopuolelta. Ystävällisyyden kulttuuria vahvistettiin myös kenttätöillä sekä myöhemmin matkoilla tutustuen Eurooppaan tai Aasiaan, Silkkitietä matkaten jne. Nykyisessä etätyössä sosiaaliset verkostot eivät aina synny niin orgaanisesti kuin vielä ollessani hoitamassa virkaani suomalaisissa yliopistoissa Oulussa ja Turussa sekä tutkimuslaitoksissa. Tiimityön verkostojen rakentelussa ja ylläpidossa on oltava ammattilaisia jatkossakin kilpaillen kansainvälisen osaamisen kanssa tasapäisesti.  

Tänään tärkeää on opiskella etenkin kouluttajana aktiivista kuuntelua. Jokainen meitä ymmärtää millainen merkitys on aktiivisella kuuntelulla ja kuuntelijalla. On myös osoitettava, kuinka välitämme aidosti heidän sanomastaan. Se on vaikuttava ystävällisyyden osoitus jopa arjen työssämme. Voit jopa toistaa kuulemasi, se mitä he kysyvät, tai kysymällä harkittuja jatkokysymyksiä. Kun tiimin sisällä tai arjen työssämme osoitamme aktiivista huolenpitoa, hän todennäköisesti antaa sitä myös muille, mikä edistää ystävällisyyden ja välittämisen kulttuuriamme. Sen lisäksi että opit tuntemaan jopa kollegasi paremmin, siirrät opin oppilaillesi, pidät heihin yhteyttä uskottavalla tavalla.  

Mutta mitä vastaa ChatGPT ja algoritmit näihin oman aikamme työyhteisön avainkysymyksiimme:

positiivisuus ja palkitsevuus työyhteisössä

ChatGPT

Positiivisuus ja palkitsevuus ovat tärkeitä tekijöitä työyhteisön hyvinvoinnissa ja tehokkuudessa. Ne voivat edistää työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja tuottavuutta. Tässä muutamia vinkkejä, miten positiivisuutta ja palkitsevuutta voi edistää työyhteisössä:

1. Kiitä ja tunnusta: Anna säännöllisesti tunnustusta ja kiitosta työntekijöille heidän panoksestaan. Positiiviset palautteet voivat lisätä työntekijöiden itsetuntoa ja motivoituneisuutta.
2. Järjestä tiimirakennustapahtumia: Yhteiset tapahtumat voivat vahvistaa tiimiytymistä ja parantaa työilmapiiriä. Ne voivat olla rentoja lounaita, virkistyspäiviä tai muita aktiviteetteja, jotka edistävät positiivista vuorovaikutusta.
3. Luo avoin viestintäilmapiiri: Kannusta avointa ja myönteistä viestintää työyhteisössä. Tiedon jakaminen ja avoimuus voivat vähentää epävarmuutta ja luoda myönteisen ilmapiirin.
4. Tarjoa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen: Työntekijät arvostavat mahdollisuuksia oppia ja kasvaa työssään. Tarjoa koulutusmahdollisuuksia ja tue työntekijöiden ammatillista kehittymistä.
5. Järjestä palkitsemistapahtumia: Suunnittele palkitsemistapahtumia, joissa huomioidaan ansioituneita työntekijöitä. Palkinnot voivat olla taloudellisia kannustimia, tunnustuksia tai muita etuja.
6. Luota työntekijöihin: Osoita luottamusta työntekijöihin antamalla heille vastuuta ja autonomiaa omassa työssään. Tunne siitä, että heidän työnsä on merkityksellistä ja että heitä arvostetaan, voi lisätä positiivisuutta.
7. Huomioi työn ja vapaa-ajan tasapaino: Edistä terveellistä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Kannusta lomien pitämiseen ja tue työntekijöitä stressinhallinnassa.
8. Kuuntele palautetta: Luo mekanismeja, joilla työntekijät voivat antaa palautetta ja osallistua päätöksentekoon. Kuuntele heitä ja ota huomioon heidän näkemyksensä työympäristön parantamiseksi.

Positiivisuus ja palkitsevuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun luodaan terve ja tuottava työyhteisö. Näiden periaatteiden noudattaminen auttaa edistämään työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon.

Negatiivisuus ja paineet (kiire) työyhteisössä

ChatGPT

Negatiivisuus ja kiire voivat vaikuttaa haitallisesti työyhteisön ilmapiiriin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tässä muutamia vinkkejä, miten käsitellä negatiivisuutta ja lieventää kiireen aiheuttamia paineita työyhteisössä:

Negatiivisuuden käsittely:

1. Avoin viestintä: Kannusta avointa ja rehellistä viestintää. Luomalla tilaa avoimelle keskustelulle voit tunnistaa mahdolliset ongelmat ja löytää yhdessä ratkaisuja.
2. Tunnista ongelmat varhain: Pyri tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja konfliktit varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi. Nopea reagointi voi auttaa estämään negatiivisuuden leviämistä.
3. Positiivisten käytäntöjen vahvistaminen: Korosta positiivista palautetta ja onnistumisia. Vahvista positiivisia käytäntöjä ja saavutuksia, jotta työntekijät kokevat työssään onnistumisen tunteen.
4. Koulutus konfliktinhallintaan: Tarjoa koulutusta konfliktinhallintaan ja vuorovaikutustaitoihin. Tämä voi auttaa työntekijöitä käsittelemään konflikteja rakentavalla tavalla.
5. Työhyvinvointiohjelmat: Käynnistä työhyvinvointiohjelmia, jotka voivat auttaa työntekijöitä käsittelemään stressiä ja negatiivisuutta. Esimerkiksi mindfulness- ja rentoutusharjoitukset voivat olla hyödyllisiä.

Kiireen paineen lieventäminen:

1. Priorisointi: Auta työntekijöitä priorisoimaan tehtäviään. Selkeästi määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien avulla työntekijät voivat keskittyä olennaiseen.
2. Resurssien arviointi: Tarkista, onko resursseja riittävästi tehtävien hoitamiseen. Jos huomaat, että tiimillä on liikaa tehtäviä verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin, harkitse lisäresurssien tarjoamista.
3. Selkeä kommunikaatio: Varmista selkeä viestintä työtehtävistä, määräajoista ja odotuksista. Vältä epäselvyyksiä, jotka voivat johtaa turhiin kiireisiin.
4. Joustavuus: Ole joustava, jos mahdollista. Jos tiimi kohtaa odottamattomia haasteita, joustavuus voi auttaa lieventämään painetta.
5. Työaikojen hallinta: Kannusta terveeseen työaikojen hallintaan. Varmista, että työntekijät saavat tarvittavan levon ja tauot, jotta he voivat säilyttää tehokkuutensa.
6. Delegointi: Harkitse tehtävien delegointia ja varmista, että vastuu on jaettu tasaisesti tiimin kesken.

Yhdistämällä näitä strategioita voit luoda työympäristön, jossa negatiivisuus vähenee ja työntekijät voivat paremmin, vaikka työtahti olisi kiireinenkin. Tämä voi parantaa työilmapiiriä ja lisätä tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

Verkostojen rakentaminen työyhteisössä

ChatGPT

Verkostojen rakentaminen työyhteisössä on tärkeä taito, joka voi edistää ammatillista kasvua, tiedon jakamista ja tiimityötä. Tässä muutamia vinkkejä verkostojen rakentamiseen työpaikalla:

1. Ole avoin ja ystävällinen: Aloita osoittamalla avoimuutta ja ystävällisyyttä muita kohtaan. Pienet kohteliaisuudet ja hymyt voivat luoda positiivisen vaikutelman.
2. Osallistu tapahtumiin: Osallistu työpaikan tapahtumiin, seminaareihin ja koulutuksiin. Tämä antaa sinulle tilaisuuden tavata muita työntekijöitä eri osastoilta ja rakentaa yhteyksiä.
3. Hyödynnä taukoja: Käytä lounas- ja kahvitauot hyödyksesi. Istu eri ihmisten kanssa ja ota selvää heidän työstään ja kiinnostuksen kohteistaan.
4. Osallistu projekteihin: Liity projekteihin tai tiimeihin, joissa voit työskennellä eri ihmisten kanssa. Tämä luo luontevan tilaisuuden verkostoitua ja jakaa tietoa.
5. Mene yli osastorajojen: Älä rajoitu vain omaan osastoosi. Tutustu muihin osastoihin ja ymmärrä, miten organisaatio toimii kokonaisuutena.
6. Ole kiinnostunut muista: Kysy kollegoiltasi heidän työstään ja kiinnostuksen kohteistaan. Osoita aidosti kiinnostusta heidän panoksestaan organisaatiossa.
7. Hyödynnä sosiaalista mediaa: Käytä sosiaalista mediaa ammatillisen verkostosi laajentamiseen. Liity alasi ryhmiin ja osallistu keskusteluihin verkossa.
8. Tarjoa apua: Jos näet, että joku tarvitsee apua tai neuvoja, tarjoa apuasi. Tämä voi luoda vahvempia ammatillisia suhteita.
9. Mentorointi: Etsi mentorointimahdollisuuksia tai tarjoa itse apuasi mentorina. Mentorointi voi olla arvokas tapa jakaa kokemuksia ja oppia uutta.
10. Seuraa alan tapahtumia: Osallistu alan konferensseihin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Tämä voi tuoda sinut yhteen muiden saman alan ammattilaisten kanssa.
11. Ylläpidä yhteyksiä: Verkostojen rakentaminen ei ole vain uusien kontaktien luomista vaan myös olemassa olevien yhteyksien ylläpitämistä. Pidä yhteyttä kollegoihin säännöllisesti.
12. Ole luotettava ja avulias: Luo maineesi työyhteisössä luotettavana ja avuliaana henkilönä. Kun muut voivat luottaa sinuun, on todennäköisempää, että he haluavat tehdä kanssasi yhteistyötä.

Verkostojen rakentaminen vaatii aikaa ja panostusta, mutta se voi tuoda monia etuja urakehitykselle ja työtyytyväisyydelle. Huolehdi siitä, että rakennat aidosti merkityksellisiä suhteita ja että olet valmis antamaan takaisin yhteisöllesi.

Luovuuden ja innovoinnin lisääminen vaatii pitkäaikaista sitoutumista ja systemaattista lähestymistapaa. Kun organisaatio luo ympäristön, joka tukee uusia ideoita ja innovaatioita, se voi menestyä muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Yksilötasolla, kun teet ystävällisiä tekoja, se lisää serotoniinia ja dopamiinia – aivojen välittäjäaineita, jotka edistävät tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin tunnetta. Se vapauttaa myös endorfiineja, elimistösi luonnollisia kipulääkkeitä. Vuosikymmenten tutkimus tukee sitä: Ystävällisyys on hyväksi kaikille. Kuinka olla kiltimpi työssä. Olitpa vasta siirtymässä työelämään, aloittamassa uutta työtä tai siirtymässä ihmisten johtamiseen, ystävällisyys voi olla arvokas (kotrvaamaton) ominaisuus, joka kertoo paljon luonteestasi, sitoutumisestasi ja pitkän aikavälin arvostasi.

Lisäksi, kun osoitat ystävällisyyttä, hyväntahtoisuus rohkaisee samaa myös muissa organisaatiossasi. Tässä on muutamia yksinkertaisia rutiineja, jotka voit integroida jokapäiväiseen työelämääsi ja jotka levittävät ystävällisyyttä ja auttavat luomaan ystävällisyyden kulttuuria organisaatiossasi. Harjoittele radikaalia itsehoitoa. Voi olla haastavaa muistaa, että ystävällisyyden tulee alkaa olemalla ystävällinen itsellemme.

Saatat uskoa, että itsehoito on hemmottelevaa käytäntöä – mutta se ei ole. Kun hyvinvointisi kärsii, kärsii myös työsuorituksesi. Jos palat loppuun eikä sinulla ole enää mitään annettavaa, se voi vaikuttaa myös läheisiisi.

Paras tapa olla arvokas, huomaavainen tiimin jäsen, on olla kurinalainen oman hyvinvoinnin suhteen – fyysisen, emotionaalisen ja henkisen hyvinvoinnin suhteen. Aloituskohta itsehoidon harjoittamiselle työssä on työtaakan ymmärtäminen ja hallinta siten, että sekä sinulla että esimiehelläsi on selkeä käsitys prioriteeteistasi.

Itsellesi ajan ottaminen ennen kuin olet uupunut, on välttämätöntä itsehoidolle ja kyvyllesi osoittaa ystävällisyyttä muille. Tee työsi. Mitä tapahtuu, kun tulet rutiininomaisesti myöhässä tai et suorita tehtäväsi olennaisia tehtäviä? Tyypillisesti toiset joutuvat hoitamaan työt, joita et saanut valmiiksi, mikä aiheuttaa ahdistusta, stressiä tai turhautumista kaikille. Joten aloita perusasioista saapumalla paikalle ajoissa ja tekemällä työsi parhaan kykysi mukaan.

Tässä tulee esiin itsehoitokäytäntösi – et voi tehdä parastasi huolehtimatta ensin itsestäsi. On myös tärkeää löytää tapoja pitää itsesi vastuullisena. Yritä asettaa itsellesi mikrotavoitteita päivittäin edistyäksesi kohti suurempia tavoitteitasi. Nämä ovat pieniä, erityisiä tavoitteita, jotka toimivat ponnahduskivinä ja vievät sinut lähemmäs maaliviivaa.

Voit käyttää päivittäisiä listoja edistymisen seuraamiseen ja myös pyytää esimieheltäsi ja kollegoiltasi palautetta siitä, miten he näkevät panoksesi. Toinen vinkki on tehdä itsearviointi, kun suoritat suuren tehtävän. Mieti, miten tehtävä sujui, tunnista parannettavat alueet ja päätä, kuinka voit lähestyä niitä eri tavalla tulevaisuudessa.

Näiden työkalujen avulla voit järjestää työmääräsi paremmin hallittavissa oleviin osiin, mikä saattaa vapauttaa aikaa jakaa ystävällisyyttä auttamalla läheisiäsi. Kun näet työtoverin kamppailevan (ja työtaakkasi on verrattain kevyt), tarjoudu auttamaan, vaikka tehtävä olisi normaalin työtehtäväsi ulkopuolella. Pienimmätkin suositukset voivat edistää ryhmän toveruuden ja tuen tunnetta, mikä auttaa rakentamaan ystävällisyyden kulttuuria. Ottaa yhteyttä tarkoituksella.

Etätyössä sosiaaliset yhteydet eivät aina synny niin orgaanisesti kuin ennen. Meidän on siis oltava tarkoituksellisia niiden perustamisessa ja ylläpitämisessä. Suunnittele tapaamistasi virtuaalisesti tai, mikä vielä parempi, henkilökohtaisesti kollegojesi kanssa. Kysy heidän lemmikistään, heidän äskettäisestä muutostaan tai perheestään.

Tärkeintä on harjoitella aktiivista kuuntelua. Sen osoittaminen jollekulle, että välität aidosti heidän sanomastaan, on vaikuttava ystävällisyyden osoitus. Voit tehdä tämän toistamalla, mitä he sanovat sinulle omin sanoin varmistaaksesi, että ymmärrät heidän viestinsä, tai kysymällä harkittuja jatkokysymyksiä. Kun jollekulle osoitetaan tuota huolenpitoa, hän todennäköisemmin antaa sitä muille, mikä edistää ystävällisyyden kulttuuria. Sen lisäksi, että opit tuntemaan kollegasi paremmin, pidä heihin yhteyttä

positiivisuus ja palkitsevuus työyhteisössä

ChatGPT

Positiivisuus ja palkitsevuus ovat tärkeitä tekijöitä työyhteisön hyvinvoinnissa ja tehokkuudessa. Ne voivat edistää työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja tuottavuutta. Tässä muutamia vinkkejä, miten positiivisuutta ja palkitsevuutta voi edistää työyhteisössä:

1. Kiitä ja tunnusta: Anna säännöllisesti tunnustusta ja kiitosta työntekijöille heidän panoksestaan. Positiiviset palautteet voivat lisätä työntekijöiden itsetuntoa ja motivoituneisuutta.
2. Järjestä tiimirakennustapahtumia: Yhteiset tapahtumat voivat vahvistaa tiimiytymistä ja parantaa työilmapiiriä. Ne voivat olla rentoja lounaita, virkistyspäiviä tai muita aktiviteetteja, jotka edistävät positiivista vuorovaikutusta.
3. Luo avoin viestintäilmapiiri: Kannusta avointa ja myönteistä viestintää työyhteisössä. Tiedon jakaminen ja avoimuus voivat vähentää epävarmuutta ja luoda myönteisen ilmapiirin.
4. Tarjoa mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen: Työntekijät arvostavat mahdollisuuksia oppia ja kasvaa työssään. Tarjoa koulutusmahdollisuuksia ja tue työntekijöiden ammatillista kehittymistä.
5. Järjestä palkitsemistapahtumia: Suunnittele palkitsemistapahtumia, joissa huomioidaan ansioituneita työntekijöitä. Palkinnot voivat olla taloudellisia kannustimia, tunnustuksia tai muita etuja.
6. Luota työntekijöihin: Osoita luottamusta työntekijöihin antamalla heille vastuuta ja autonomiaa omassa työssään. Tunne siitä, että heidän työnsä on merkityksellistä ja että heitä arvostetaan, voi lisätä positiivisuutta.
7. Huomioi työn ja vapaa-ajan tasapaino: Edistä terveellistä tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä. Kannusta lomien pitämiseen ja tue työntekijöitä stressinhallinnassa.
8. Kuuntele palautetta: Luo mekanismeja, joilla työntekijät voivat antaa palautetta ja osallistua päätöksentekoon. Kuuntele heitä ja ota huomioon heidän näkemyksensä työympäristön parantamiseksi.

Positiivisuus ja palkitsevuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun luodaan terve ja tuottava työyhteisö. Näiden periaatteiden noudattaminen auttaa edistämään työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista organisaatioon.

Negatiivisuus ja paineet (kiire) työyhteisössä

ChatGPT

Negatiivisuus ja kiire voivat vaikuttaa haitallisesti työyhteisön ilmapiiriin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tässä muutamia vinkkejä, miten käsitellä negatiivisuutta ja lieventää kiireen aiheuttamia paineita työyhteisössä:

Negatiivisuuden käsittely:

1. Avoin viestintä: Kannusta avointa ja rehellistä viestintää. Luomalla tilaa avoimelle keskustelulle voit tunnistaa mahdolliset ongelmat ja löytää yhdessä ratkaisuja.
2. Tunnista ongelmat varhain: Pyri tunnistamaan mahdolliset ongelmat ja konfliktit varhaisessa vaiheessa ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi. Nopea reagointi voi auttaa estämään negatiivisuuden leviämistä.
3. Positiivisten käytäntöjen vahvistaminen: Korosta positiivista palautetta ja onnistumisia. Vahvista positiivisia käytäntöjä ja saavutuksia, jotta työntekijät kokevat työssään onnistumisen tunteen.
4. Koulutus konfliktinhallintaan: Tarjoa koulutusta konfliktinhallintaan ja vuorovaikutustaitoihin. Tämä voi auttaa työntekijöitä käsittelemään konflikteja rakentavalla tavalla.
5. Työhyvinvointiohjelmat: Käynnistä työhyvinvointiohjelmia, jotka voivat auttaa työntekijöitä käsittelemään stressiä ja negatiivisuutta. Esimerkiksi mindfulness- ja rentoutusharjoitukset voivat olla hyödyllisiä.

Kiireen paineen lieventäminen:

1. Priorisointi: Auta työntekijöitä priorisoimaan tehtäviään. Selkeästi määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien avulla työntekijät voivat keskittyä olennaiseen.
2. Resurssien arviointi: Tarkista, onko resursseja riittävästi tehtävien hoitamiseen. Jos huomaat, että tiimillä on liikaa tehtäviä verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin, harkitse lisäresurssien tarjoamista.
3. Selkeä kommunikaatio: Varmista selkeä viestintä työtehtävistä, määräajoista ja odotuksista. Vältä epäselvyyksiä, jotka voivat johtaa turhiin kiireisiin.
4. Joustavuus: Ole joustava, jos mahdollista. Jos tiimi kohtaa odottamattomia haasteita, joustavuus voi auttaa lieventämään painetta.
5. Työaikojen hallinta: Kannusta terveeseen työaikojen hallintaan. Varmista, että työntekijät saavat tarvittavan levon ja tauot, jotta he voivat säilyttää tehokkuutensa.
6. Delegointi: Harkitse tehtävien delegointia ja varmista, että vastuu on jaettu tasaisesti tiimin kesken.

Yhdistämällä näitä strategioita voit luoda työympäristön, jossa negatiivisuus vähenee ja työntekijät voivat paremmin, vaikka työtahti olisi kiireinenkin. Tämä voi parantaa työilmapiiriä ja lisätä tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

Verkostojen rakentaminen työyhteisössä

ChatGPT

Verkostojen rakentaminen työyhteisössä on tärkeä taito, joka voi edistää ammatillista kasvua, tiedon jakamista ja tiimityötä. Tässä muutamia vinkkejä verkostojen rakentamiseen työpaikalla:

1. Ole avoin ja ystävällinen: Aloita osoittamalla avoimuutta ja ystävällisyyttä muita kohtaan. Pienet kohteliaisuudet ja hymyt voivat luoda positiivisen vaikutelman.
2. Osallistu tapahtumiin: Osallistu työpaikan tapahtumiin, seminaareihin ja koulutuksiin. Tämä antaa sinulle tilaisuuden tavata muita työntekijöitä eri osastoilta ja rakentaa yhteyksiä.
3. Hyödynnä taukoja: Käytä lounas- ja kahvitauot hyödyksesi. Istu eri ihmisten kanssa ja ota selvää heidän työstään ja kiinnostuksen kohteistaan.
4. Osallistu projekteihin: Liity projekteihin tai tiimeihin, joissa voit työskennellä eri ihmisten kanssa. Tämä luo luontevan tilaisuuden verkostoitua ja jakaa tietoa.
5. Mene yli osastorajojen: Älä rajoitu vain omaan osastoosi. Tutustu muihin osastoihin ja ymmärrä, miten organisaatio toimii kokonaisuutena.
6. Ole kiinnostunut muista: Kysy kollegoiltasi heidän työstään ja kiinnostuksen kohteistaan. Osoita aidosti kiinnostusta heidän panoksestaan organisaatiossa.
7. Hyödynnä sosiaalista mediaa: Käytä sosiaalista mediaa ammatillisen verkostosi laajentamiseen. Liity alasi ryhmiin ja osallistu keskusteluihin verkossa.
8. Tarjoa apua: Jos näet, että joku tarvitsee apua tai neuvoja, tarjoa apuasi. Tämä voi luoda vahvempia ammatillisia suhteita.
9. Mentorointi: Etsi mentorointimahdollisuuksia tai tarjoa itse apuasi mentorina. Mentorointi voi olla arvokas tapa jakaa kokemuksia ja oppia uutta.
10. Seuraa alan tapahtumia: Osallistu alan konferensseihin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Tämä voi tuoda sinut yhteen muiden saman alan ammattilaisten kanssa.
11. Ylläpidä yhteyksiä: Verkostojen rakentaminen ei ole vain uusien kontaktien luomista vaan myös olemassa olevien yhteyksien ylläpitämistä. Pidä yhteyttä kollegoihin säännöllisesti.
12. Ole luotettava ja avulias: Luo maineesi työyhteisössä luotettavana ja avuliaana henkilönä. Kun muut voivat luottaa sinuun, on todennäköisempää, että he haluavat tehdä kanssasi yhteistyötä.

Verkostojen rakentaminen vaatii aikaa ja panostusta, mutta se voi tuoda monia etuja urakehitykselle ja työtyytyväisyydelle. Huolehdi siitä, että rakennat aidosti merkityksellisiä suhteita ja että olet valmis antamaan takaisin yhteisöllesi.

Luovuuden ja innovoinnin lisääminen työympäristössä

ChatGPT

Luovuus ja innovointi ovat olennaisia tekijöitä menestyksekkäässä työympäristössä. Ne voivat parantaa tehokkuutta, inspiroida työntekijöitä ja auttaa organisaatiota pysymään kilpailukykyisenä. Tässä muutamia vinkkejä luovuuden ja innovoinnin lisäämiseksi työympäristössä:

1. Kannusta avointa viestintää:

• Luo avoin ja kannustava ilmapiiri, jossa työntekijät voivat ilmaista ideoitaan ilman pelkoa arvostelusta.
• Järjestä säännöllisiä palaveripalautteita, joissa ideoiden jakaminen on tervetullutta.

2. Tarjoa resursseja ja aikaa:

• Varmista, että työntekijöillä on tarvittavat resurssit ja aikaa ideoiden kehittämiseen.
• Anna mahdollisuuksia kokeiluihin ja epäonnistumisiin oppimiskokemuksina.

3. Monimuotoisuuden edistäminen:

• Luo monimuotoinen työympäristö, joka sisältää erilaisia taustoja, näkökulmia ja taitoja.
• Monimuotoinen tiimi voi tuoda erilaisia ideoita ja lähestymistapoja.

4. Avoimet työskentelytilat:

• Luo avoimia työskentelytiloja, jotka kannustavat keskusteluihin ja ideoiden jakamiseen.
• Tarjoa myös mahdollisuus rauhalliseen tilaan niille, jotka tarvitsevat keskittymistä.

5. Innovatiiviset työkalut:

• Tarjoa työntekijöille innovatiivisia työkaluja ja teknologioita, jotka voivat helpottaa luovaa prosessia.
• Esimerkiksi yhteistyöalustat ja virtuaalitodellisuus voivat lisätä innovatiivista ajattelua.

6. Koulutus ja kehitys:

• Tarjoa koulutusta luovuuden ja innovoinnin edistämiseksi.
• Järjestä työpajoja ja koulutustilaisuuksia, jotka rohkaisevat uuden oppimista ja ajattelua.

7. Palkitse luovuutta:

• Luo palkitsemisjärjestelmä, joka tunnustaa ja palkitsee luovuutta ja innovaatioita.
• Palkinnot voivat olla taloudellisia, mutta myös julkiset kiitokset voivat olla tehokkaita.

8. Johdon tuki:

• Johdon on tuettava ja osoitettava sitoutumista luovuuteen ja innovointiin.
• Johto voi myös toimia esimerkkinä omalla innovatiivisella käyttäytymisellään.

9. Ideafoorumit ja työpajat:

• Järjestä säännöllisesti ideafoorumeita ja työpajoja, joissa työntekijät voivat vapaasti jakaa ja kehittää ideoitaan yhdessä.

Ulkoisen inspiraation lähteet ChatGPT

Ulkoiset inspiraation lähteet voivat vaihdella suuresti henkilöstä toiseen, mutta tässä on joitakin yleisiä tapoja, joilla ihmiset saavat inspiraatiota:

1. Luonto: Monet ihmiset kokevat voimakasta inspiraatiota luonnosta. Kauniit maisemat, kasvit, eläimet ja vuodenajat voivat herättää luovuutta ja ajatuksia.
2. Taide ja kulttuuri: Taideteokset, kuten maalaukset, veistokset, musiikki ja kirjallisuus, voivat olla voimakas inspiraation lähde. Kulttuuritapahtumat ja esitykset voivat myös innostaa.
3. Matkustaminen: Uudet paikat, kulttuurit ja ihmiset voivat antaa uusia näkökulmia ja ideoita. Matkustaminen voi avata mielen ja laajentaa käsitystä maailmasta.
4. Ihmissuhteet: Vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa, erityisesti innostavien ja kannustavien ystävien kanssa, voi olla voimakas inspiraation lähde.
5. Teknologia: Uudet teknologiat ja innovaatiot voivat herättää kiinnostusta ja innostusta. Se voi olla uusien sovellusten, pelien, laitteiden tai muiden teknologisten saavutusten löytämistä.
6. Henkilökohtaiset kokemukset: Omien elämänkokemusten, haasteiden ja voittojen kautta voi saada inspiraatiota. Oppiminen omista virheistä ja menestyksistä voi olla voimakas moottori.
7. Opiskelu: Uusien asioiden oppiminen, olipa sitten kyseessä uusi taito, kieli tai tietämysalue, voi avata uusia ovia ja inspiroida luovuutta.
8. Meditaatio ja itsetutkiskelu: Rauhallinen mieli ja tietoisuus omista ajatuksista ja tunteista voivat auttaa löytämään syvemmän inspiraation lähteen.
9. Urheilu ja liikunta: Fyysinen aktiivisuus voi stimuloida mieltä ja tuottaa ideoita. Lisäksi urheilijoiden tarinat ja saavutukset voivat toimia inspiraationa.
10. Tiede ja teknologia: Tieteelliset löydökset ja teknologian kehitys voivat herättää uteliaisuutta ja inspiroida luovuutta monilla aloilla.

Jokainen ihminen on erilainen, joten se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. On tärkeää olla avoin erilaisille kokemuksille ja etsiä inspiraatiota monista eri lähteistä.

”Sub silento – Sub vesperum.” – ”Hiljaisuudessa – Illan saapuessa.”