Ennustin tätä tulosta jo joku kuukausi takaperin. Nyt viimeisin gallup lupaa samaa. Se mikä järjestys puolueilla on juuri nyt, jolloin annetaan ennakkoääniä ja silloin, kun vaalipäivänä viimeisetkin vitkastelijat antavat äänensä hetkeä ennen vaalipaikkojen ovien sulkeutumista, on näiden vaalien lopullinen tulos.
Ennakkoäänissä perinteiset puolueemme, etenkin keskusta, ovat vahvoilla. Vaalipäivän viimeiset äänet taas tukevat perussuomalaisia. Vihreät saavat perinteisesti gallupeissa korkeamman kannatuksen kuin itse vaaleissa. Demareitten ja kokoomuksen välinen ero, virhemarginaaliin mahtuva, sekä perussuomalaisten todennäköinen nousu vaalipäivän aikana on se, joka ratkaisee myös lopullisen puolueittemme järjestyksen kun viimeinenkin ääni on laskettu.
Nyt kannattaa lähteä vaaleihin ja tehdä poliittista historiaa. Näitä vaaleja valvotaan nyt muuallakin kuin Suomessa. Itse vaalit ovat olleet poikkeuksellisen maltilliset ja siistit verrattuna vaikkapa 1970-luvun vaaleihin. Lisäksi avoin on sekin, miten uudet tulokkaat menestyvät vaaleissa ja voivatko juuri nämä äänet ratkaista myös viiden puolueen lopullisen järjestyksen. Lähinnä siis Harkimo ja Väyrynen joukkoineen.
Niin lähellä nämä viisi ovat lopulta toisiaan. Viisi prosenttiyksikköä on todella marginaalinen ilmiö viidelle puolueelle. He jotka ovat tulevaisuudesta huolissaan, etenkin nuoret ja eläkeikäiset, myös työttömät ja syrjäytyneet, nyt on syytä aktivoitua. Nämä vaalit kun jäävät historiaan taitekohtana, jolloin vanhaan ei enää ollut paluuta.
Nuorisovaaleissa vihreät olivat odotetusti ykkönen ja seuraavana perussuomalaiset ja kokoomus. Perussuomalaisille tämä lupaa pitkää tulevaisuutta, ei toki populistipuolueen mainetta vaaleista toiseen kulkien ja mukamas kadoten hallitusvastuuseen. Median huijaus on vailla kykyä seurata nuorten käyttäytymistä. Demarit, medioittemme ikääntyvien toimittajien suosikki, vanhan valtaajien muisto nuoruudestaan, olivat vasta viides. Puolue on tunnetusti perinnepuolue ja sitä äänestetään muistona menneistä ja etenkin takavuosien taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla.
Häme ja Satakunta, Kaakkois-Suomi, niiden museaalinen traditio on tyypillistä demarialuetta. Forssassa pidettiin kokous, josta puolue sai alkunsa. Pelattiin jääkiekkoa 1970-luvun ylemmässä sarjassa. Sitä muistellaan nyt 50 vuotta myöhemmin ja taistellaan vanhoista homekouluista sekä puhutaan työväentalosta ja suojeluskunnan talosta toisaalla.
Lapsuuden ajan leirikeskus on sekin tärkeä, johon palataan yhtenään sekä muistellaan vihreän liikkeen syntyä, ikään kuin se olisi todellakin syntynyt Koijärvellä, Forssassa. Historia esitetään sellaisena kun se on piirtynyt omaan muistiin. Sekin muistetaan väärin tai halutaan kaunistella totuutta.
Vaalien traditio ja Hämeen ero pääkaupunkiseudun ja Helsingin sekä Uudenmaan elämään ja kulttuuriin on kiehtova kokemus. Samoin Tampereen ja Pirkanmaan sekä verrattaessa Turkuun ja varsinaissuomalaiseen elämään. Sen nostalgista luonnetta ei vain kyetä käyttämään hyväksi. Savossa ja Karjalassa tähän on sopeuduttu paremmin. Lobbaus sujuu muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla piipahtaen.
Jari Tervo kirjoittaa kuina some kuoro on äärimäisyyksien kuoro.
Jari Tervo oli poikkeuksellisen väärässä. Some kuoroa ei ole olemassakaan. On vain hänen kapea tapansa tutustua makaroninäön kautta johonkin pisteeseen tuota miljardien ihmisten globaalia tapaa hakea paikkaansa yhtä monessa verkostossa, ei toki kuplissa. Aiemmin he elivät kuplissa. Ei nyt enää. Se oli vain alkuvaiheen analyysiä. Se oli virhe.
Nyt tätä virhettä korjaillaan käräjillä lasten ja heitä hyväksikäyttäneiden aikuisten miesten ”kuplia” ihmetellen. Virheitä on surullista korjata kun ensin on hyväksyttävä kuinka virheen syntyyn vaikutti omat väärät tiedot ja osaamattomuus. ”Social media economy and strategy” jäi suomalaiselta lukematta. Minua siitä ei voi ainakaan moittia, kirjan kirjoittajaa. Hyvä kun sain sen kustannettua Saksassa ja Amazonin myyjäksi.
Vaalien jälkeen käynnistyvät hallitusneuvottelut. Ei niistä tule välttämättä vaikeat, ellei niin tahdota.
Keskustan on vaikea tulla todennäköisen rökäletappion jälkeen hallitukseen. Sen sijaan kaikki muut ovat käytettävissä eikä mahdottomia kynnyskysymyksiä tule. Keskusta ja perussuomalaiset on jo kerran jätetty kaksistaan oppositioon ja se oli hirveä virhe. Sitä virhettä ei taatusti toisteta. Sixpack jäi kansalliseen historiaamme syvän taantuman muistona. Perussuomalaisille sopii myös jääminen oppositioon kasvamaan korkoa korolle. Sitä demarit tuskin haluavat.
Näillä eväin mennään neuvotteluihin. Jokainen tuntee toisensa ja äänestäjät ovat liikkuvia. Voivat äänestää jatkossa myös toisin. Heitä ei voi moittia vaalien tuloksesta. Parempi noudattaa vain sitä.