On tullut aika hyvästellä sote suomalaisille niin rakkaita aforismeja lainaten. Teemme sen surullisin mielin ja muistellen häntä kuin läheisintä rakasta, media-aikamme puberteetti-ikäisen yhteiskuntamme oikuttelevinta finninaamaa. Edes parrakas hiihtäjälegenda tai hyppyrimäestä kohoava kotka ei ole antanut meille niin monia muistorikkaita hetkiä kuin sote ja sen kanssa viettämämme ikimuistoiset hetket. Sote on kuollut mutta hänen muistonsa elää ja on ikuinen.
Mihin menehtyi sotemme? Notifiointiinko, rahoitukseen, valinnanvapauteen, asiakassuunnitteluunko nääntyi vanhus?
Ei löydy mitään pieniä syitä mihin sote kompastui. Eikä tuossa ole vielä edes kaikki. Kohta etsitään syntipukkeja, alkaa ruma meno maassamme. Laitonta tehdään meillä toki koko ajan, perustuslain vastainen vie vain enemmän aikaa, 15 vuotta nyt aluksi.
Mitä suurempi valhe, sitä suurempi mahdollisuus että siihen uskotaankin. Vaalien alla ei saisi olla näin suurta kriisiä. Poliitikon aikataulu on muutenkin täynnä. Voidakseen johtaa kansaa, sille on ensin käännettävä selkänsä, ja nyt sen teki liian moni ja todella näyttävästi.
Valta turmelee joitakin, soten kohdalla heikkous turmeli monia. Sankarien kultti on hyvän onnen kultti, sote ei ollut sellainen alkujaankaan. Onneton on se maa, joka tarvitsee sotea, päiviteltiin Karjalan kunnailla ja laulumailla.
Vain kuollut sote on toimiva ja tasa-arvoinen. Miehistä parhain, naisista kaunein on hän, joka löytää vikaa sotesta. Valta on tärkeämpää kuin sote. Ei ole valtaa ilman sotea, haikailivat kainuulaiset .
Kaikki julkisuus on paikallaan, etenkin soten kuolinilmoitus. Miehistä parhain on hän joka ei pidä sotesta. Joka tahtoo paljon, voi odottaa vähän sotesta. Heikot uskovat onneen – vahvat syyhyn ja soteen, sanottiin Savossa.
Ei riitä että menestyy. Soten on epäonnistuttava. Onneton on maa, joka tarvitsee sotea. Jos et aseta itsellesi päämäärää, pysyt paikkalasi tai muutut soteksi. Suhtaudu menestykseen kuin herrasmies ja haaveriin kuin soteen. Ne jotka sote on luonut, ne se myös tuhoaa, väitettiin Satakunnassa.
Sote on vain jalostettua turhamaisuutta. Parasta sotessa on tieto, ettei se ole tavoittelemisen arvoista. Sotessa on aina mukana pisara hulluutta. Sote johtaja antaa erehdyksensä kansalle anteeksi. Korkeinkin sote alkaa aina maasta. Sote miestä kiihottaa, tiedettiin Pohjanmaalla.
Kun norsut taistelevat se on sote kun kärsii. Mitä isompi katto, sitä enemmän sotea se kerää. Mitä isommaksi sote tulee, sitä raskaammin se kaatuu, todisteltiin Hämeessä.
Minä en vihaa mitään niin kuin sotea – ja soteakin viran puolesta. On usein helpompaa taistella soten puolesta kuin elää sen mukaan. Voittajat eivät usko soteen. Viisas sote syntyy kuoleman jälkeen. Menestystä on vain se että kykenee tekemään elämänsä soten omalla tavallaan, tiedettiin Pirkanmaalla.
Halutessasi omistaa soten et saa vaatia. Sote, tuska ja raha eivät pysy salassa. Kulta ja valta sokaisee monet, sote kaikki. Parempi virsta väärää kuin vaaksa sotea, varoiteltiin Koillismaalla.
Se mitä Lapissa ja Uudellamaalla kerrottiin on pidettävä salassa. Niin rumia sanoja ei kielestämme löydy, vain jostain australialaisten aboriginaalien säilyttämästä rangaistussiirtolan sanakirjasta niitä voisi hakea. Mitä nyt Paskojärvellä ja Vitunviheltämällä jängällä soten uskoi tonkimattakin.