Japanin maanjäristys tuo mieleen Chilen ja Haitin maanjäristykset, tsunami puolestaan Intian valtameressä Sumatran länsirannikolla 26. joulukuuta 2004 tapahtuneen vedenalaisen maanjäristyksen, jonka voimakkuus oli liki samaa suuruusluokkaa kuin nyt Sendain edustalla tapahtunut mannerlaattojen liike Japanin ja Tokion välittömässä läheisyydessä. Tuolloin myös suomalaiset kokivat yhden suurimmista suuronnettomuuksistaan. Kuolleiden joukossa oli kaikkiaan 179 suomalaista turistia.
Korkean teknologian tsunami
Kun näitä kahta onnettomuutta verrataan keskenään, medioitten huomio näyttäisi kiinnittyvän erityisesti yhteen seikkaan. Japani on yksi maailman korkeimmin teollistunut ja korkean teknologia valtio. Se on varautunut tällaisiin onnettomuuksiin paremmin kuin Thaimaa tai Malesian, Myanmarin, Sri Lankan, Indonesian ja Intian kaltaiset valtiot. Rakennukset ovat paremmin järistyksiä kestäviä, infrastruktuuri on korkean teknologia tuotetta, kaikkeen on varauduttu etukäteen. Tällaisen valtion ei tulisi olla sillä tavalla haavoittuva kuin Intian valtameren rannikot vuonna 2004.
Tätä kirjoittaessasi tsunami etenee ohittaen juuri Havaijin ja saavuttaa myöhemmin Etelä- ja Väli-Amerikan sekä Yhdysvaltain rannikot. Yhteydet Sendain alueelle ovat poikki ja kuvat Japanista, maan nykyhistorian pahimmasta luonnonkatastrofista, kertovat muusta kuin valmiudesta varautua suuronnettomuuteen ja ottaa vastaan kymmenmetrinen tsunami. Oikeammin kuvat ovat lohduttomampia kuin vuodelta 2004.
Tsunami yllätti Japanin
Keskiviikosta alkaen järistys oli toki jo varoittanut itsestään ja sadan kilometrin päässä rannikosta oleva järistyskeskus alkoi toimia mannerlaatan ponnahtaessa lopulta ylös kohottaen samalla matalan meren vyöhykkeellä vesimassat liikkeelle. Maanjäristyksen maan alainen tapahtumapaikka, hyposentrumi, ja sen maan pinnan puoleinen episentrumi olivat antaneet merkkejään pitkittäisinä ja poikittaisina järistysaaltoina. Litosfääriaallot värisivät huolestuttavalla tavalla, laatat juuttuivat toisiinsa, juuttumiskohdassa toinen laatoista alkoi taipua. Seismografit varoittivat, mutta Japanissa näin tapahtuu kaiken aikaa.
Momenttimagnitudi vastaa liki tuttua Richterin asteikkoa. Yhden asteikon kasvu liki kymmenkertaistaa värähtelyn ja samalla energiamäärä 32 -kertaistuu. On mahdoton ennustaa, missä ja koska energiamäärä kasvaa yli äyräitten aiheuttaen valtavaa tuhoa. Tiedämme vain kuinka on alueita, jossa mannerlaattojen toiminta on aktiivista ja maanjäristykset seuraavat muutaman vuoden välein. Nämä seismiset vyöhykkeet kertovat maapallomme endogeenisestä elämästä ja energiasta. Tältä planeetalta energia ei lopu omana aikanamme.
Olin vuonna 1999 Turkissa siellä sattuneen järistyksen aikoihin ja seuraavaa odotellaan Istanbulin läheisyydessä, samoin kuin Kalifornian rannikolla. Tokiossa järisi viimeksi tuhoisasti vuonna 1923, jolloin kuolleita oli 143 000, Haitissa menehtyi noin 200 000 ja vuonna 2003 Iranissa Bamin historiallinen kaupunki tuhoutui täysin. San Franciscon rauniot vuodelta 1906 muistuttavat ydinräjähdyksen jälkiä.
Petollinen läheisyys
Lähellä rannikkoa sattunut järistys eteni Japanissa nyt nopeasti ja muistutti Kaakkois-Aasian tsunamia. Selvin ero oli yhteiskuntien eroissa ja siinä, että inhimilliset ja taloudelliset tuhot ovat nyt suuremmat, toisin kuin nyt vielä väitetään. Kun rannikko on korkean teknologian huippuosaajia täynnä, mukana onnettomuudessa on luotijunista kemianteollisuuteen ja ydinvoimaloihin, kaikkea mahdollista sellaista, jollaista voi löytää vain Kalifornian rannikolta ja Japanista, onnettomuuden todelliset kasvot selviävät vasta paljon myöhemmin.
Miljoonakaupunki pitää sisällään rannikkoalueillaan sellaista aktiviteettia, jonka huuhtoutuminen mereen on kokonaan toisen luokan katastrofi kuin kehittymättömän talouden kohdalla. Pahimmillaan onnettomuus olisi voinut hävittää useita ydinvoimaloita ja tehdä alueesta täysin elinkelvottoman asua. Parhaassakin tapauksessa alueen jälleenrakentaminen ja siivoaminen vie aikaa.
Arvailua aluksi
Me emme tiedä vielä mitä kaikkea lopulta on tapahtunut. Se selviää nytkin vasta muutaman vorokauden kuluessa itse onnettomuudesta. Se miten onnettomuus, inhimillisten uhrien ohella, kohdistuu Japanin ja lopulta globaalin maailman talouteen, sen verkottuneisiin järjestelmiin, on vielä avoin sekin. Kaikki tämä selviää lähipäivinä ja viikkoina. Tässäkin onnettomuus poikkeaa oleellisesti Intian valtameren maanjäristyksestä, jossa Haitin tapaan tarvittiin globaalia humanitaarista apuamme.
Jotta jälkijäristykset aiheuttaisivat lisää onnettomuuksia ja tsunameja, järistyksen magnitudin tulisi olla liki seitsemän Richterin asteikolla. Tsunami saa nimensä juuri japanin kielestä ja tarkoittaa satama-aaltoa (tsu=satama nami=aalto). Japani tuntee tsunaminsa ja toipuu tästäkin yllättävän nopeasti, arvelemme. Juuri alkava aamu on Japanissa monelle hädän ja tuskan, pakokauhun ja paniikin aamu. Sen kuvaaminen on mahdotonta.
Petollinen tsunami
Tsunami poikkeaa oleellisesti tavallisesta tuulen aiheuttamasta aallosta. Tsunamin aallonpituus on valtava, kymmeniä tai tässä tapauksessa jopa satoja kilometrejä. Kun tuuliaaltojen välinen jakso on vain sekuntien luokkaa, tsunami-aaltojen välinen aika on useita minuutteja, 5-9 minuuttia tässä tapauksessa. Aalto etenee joka suuntaan ja kulkee avomerellä 500-900 kilometrin tuntivauhdilla. Siellä sitä tuskin havaitsee.
Merellä edetessä aalto on yleensä petollisen matala, alle metrin korkuinen, mutta rannikolle saapuessaan se alkaa kohota ja sen käyttäytyminen riippuu pääosin rannikon muodosta ja aallon eri kohtien nopeuseroista. Matalampaan veteen saapuessaan tsunamin etuosa hidastuu, jolloin nopeammin etenevä takaosa saavuttaa sen, jolloin samalla veden korkeus alkaa kohota, energia lisääntyä ja aallonpituus lyhenee dramaattisesti. Näin avomerellä puolimetrinen tsunami alkaa kasvaa korkeutta kymmenmetriseksi hyökyaalloksi tai pysyy loivempana merenpohjan profiilista riippuen.
Maailman seuratuin aalto
Japanin rannikolle iskenyt hyökyaalto vaikutti kuvissa varsin loivalta, mutta sen aallonpituus oli edelleen useita kilometrejä. Monin paikoin kuvat välittivät vaikutelman nopeasti leviävästä tulvavedestä, jonka voima oli valtaisa. Autot ja suuretkin veneet, jopa junat ja laivat kulkeutuivat sen mukana ja miljoonakaupunki vaikutti huuhtoutuvan lähiseudun viljelmille. Vaikutelma oli kuin Hollywood leffoista. Reaaliaikainen ja kuin Yhdysvaltoja kohdannut terrori-isku kaksoistornin romahtaessa, epäuskottava todellisen elämän tuotteena.
Tätä kirjoittaessani uhrien luvuksi ilmoitetaan muutama sata, mutta samaan aikaan kadoksissa on liki 80 000 ihmistä. Taloudellisten vahinkojen kohdalla puhutaan sadoista miljardeista. Maailman pörssit ovat laskussa, tsunami jatkaa etenemistään 800 kilometrin nopeudella ja menettää onneksi samalla voimiaan. Vai menettääkö sittenkään, seuraako uusia järistyksiä, ovatko ne pahempia kuin jo koettu?