Vonkamiesten vaalit ja Jemenin kriisi

Quod erat demonstrandum (Eukleides) – Mikä oli todistettavissa (MOT)

2015–2024 (13.01.2024)

Vonkamiesten vaalit

Tarkoitus oli käydä läpi Jemenin kriisiä alkaen sen historiasta ja päätyen tämän päivän globaaleihin kriiseihimme. Lisäksi olisin jakanut sen oman kotisivun ja Facebookin kautta maailmalle. Perussuomalaiset olivat kuitenkin napanneet sivustolleen, noin 2000 sinne lähettämäni blogin tai artikkelin joukosta, tänään alkuvuodesta 2015 julkaisemani esseen otsikolla ”Vonkamiesten vaalit.” Se oli viimeisiä sellaisia blogeja, johon annoin mahdollisuuden myös kommentoida kirjoittamaani. Myöhemmin kun mukaan tuli sellaista häirintää, joka oli ennakoimassa myös puolueen hajaannusta. Mielestäni sellainen oli tarpeetonta ja kallista Suomessa eläen ja äänestän. – ”Quod non opus est, asse varum est.”

Jotta tuon ajan vaalit ja kirjoitukseni siirtyisi seuraavaan kirjaanikin, sekä säilyisi osana sitä kokonaisuutta, jossa juuri kirjani (127 kpl) edustavat sitä logiikkaa, joista eri vuosina ja vuodenaikoina olen kirjoittanut, siirrän tuon ”Vonkamiesten vaalin” nyt tämän päivän arkistoihinkin. Oikeammin myös nyt käynnissä olevat vaalit sopivat sen julkaisemiseen hyvinkin, olkoonkin ettei vuoden 2024 vaalit ole likimainkaan samaa sisältöä kuin talvella 2015 kokemamme vaalit. Vain pari ikääntyneempää ehdokasta edustaa vielä tuon ajan poliittista näkemystä tai ilmapiiriä, ja se kyllä näkyy heidän esiintymisessäänkin. Olkoonkin, ettei ihminen muutu keski-iän jälkeen, ja koko ajan politiikassa esiintyen samalla tavalla kuin hänen lapsensakin. Sikäli kun nyt jotain tästä tiedän. – ”Quod sciam.”

Kriisi Jemenissä alkoi jo hyvinkin vuoden 2015 aikoihin, ja on jälleen kerran mukana osana geopolitiikkaa värittämässä myös omia vaalejamme. Sivuutan sen yhdistämällä ilmiön uuteen teknologiaan, ja haen vastausta robotiikalta, algoritmeilta, enkä osana omaa maantieteen tohtorin tai aiemmin professorin virkaani. Poliittinen maantiede vaatisi geopolitiikkana sellaista taustojen avaamista, johon Suomen vaaleissa ei ole aina syytä mennä edes oman maamme edellisiä presidenttejä yhtenään esitellen. Ne kun löytyvät omista kirjoistanikin, ja ehkä parhaiten koottuna vuoden 2017 juhlakirjaamme. ”Finland’s big year 2017 – Suomi 100.” Kirjoitin minkä kirjoitin. – ”Quod scripsi, scripsi. (Raamattu, Joh. 19:22).

Se ei ole uutinen, että kevään vaalien näkyvimmät teemat ovat turvallisuus, talous, työllisyys tai maahanmuutto, ilmastomuutokset tai sota Euroopassa. Sen sijaan se olisi uutinen, jos siellä olisi jotain, joka olisi näiden aiheiden ulkopuolelta ja kertoisi luovasta ja innovatiivisesta, ei vain vanhojen jälkien korjailusta. Jumalalla kun on tapana muuttaa ensin hulluiksi ne, joiden hän haluaa tuhoutuvan. ” Quos deus perdere vult, dementat prius.”

Guggenheimin järjestämässä kilpailussa kaikki meni sielläkin pieleen. Harvoin tapaa tällaista projektia, jossa mikään osa ei näytä toimivan ja vain Mannerheimista tehty elokuva on yhtä hyvin omaa aikaamme kuvaava. Tavattoman odotukset ja mediakohu, paljon porua mutta ei lainkaan villoja.  Tarkoituksena kietoa todet hämäryyksiin. – ”Obscuris vera involvens.” (Vergilius).

Guggenheim kilpailussa finaaliin ei päässyt yhtään suomalaista arkkitehtia toimistoineen. Helsingin Sanomat (14.1.2015) paljastaa heistä viisi. Komein on nostettu lehdessä sivun täyttävänä mustavalkoisena kuvana. Siinä ahtojäät ovat työntyneet toistensa päälle suoraan merestä. Se sopii niin hyvin ympäristöönsä, ettei sitä tajua aluksi lainkaan taideteokseksi, saati modernin taiteen esittelypaikaksi. Ihan vain ohimennen sanoen. – ”Obiter dictum.”

Olen valmis hyväksymään ahtojään suomalaiseksi Guggenheim -kisan voittajaksi ilman pienintäkään varausta. Samoin hyväksyn mukisematta taloudestamme annetun uusimman professoritasoisen neuvottelukunnan tuloksen, jossa todetaan se, minkä kansa on jo saanut kokea edellisten hallitustemme aikana. Jos jotain toteutetaan, se on väärin ajoitettua. Hurrataan hankkeille, joita ei koskaan toteuteta. Voi näitä aikoja ja tapoja. – ”O tempora o mores!” (Cicero).

Vonkamiehen tehtävänä oli estää, ettei tukkisumaa synny ja joidenkin mielestä sellaiseksi synnyttiin. Kansallisromantiikan aikana pohjoisen vapaana liikkuvat tukkijätkät olivat kuvauksellinen kohde ja reppu reissumiehineen sai tuon ajan näkyvimmät elokuviemme sankarit pukeutumaan Lapin jätkiksi. Tapio Rautavaara oli samaan aikaan myös riisitautisena lapsena esitelty, urheilulegendaksi noussut työväestön edustaja ja sopiva samaistumiskohde ikoniksi. Mihin he ovat kadonneet? Poliitikkoina Joulupukin pajaan, pyhään virkaan? – ”Officina Patris natalis” – ”Officium divinum.”

Tänään professoreiden työryhmä tuomitsee liki pienen jääkauden mittaisen hallituksemme väärien vonkamiesten työnäytöksi. Finanssipolitiikan sekä ajoitus että mitoitus meni metsään, rakennemuutokset tukkivat koko joen nielun ja niin kesäisen uiton puut piti myöhemmin niputtaa ja siirtää myös rattaille. Sen sijaan talven ahtojäät ja sotesopat kuntaliitoksineen ovat sulamatta ja niiden hoito jää tuleville vonkamiehillemme. Sotesopan keittäjinä ja sairaaloittemme mitoittajina. Ehkä meillä onkin kaikkea liikaa? Kaikki liika on vahingoksi. – ”Omne nimium nocet.” (Seneca).

Professorineuvoston viesti on kuitenkin tylyydessään vertaansa vailla. Se yhtyy samalla Valtiontalouden tarkastusviraston lausuntoon. Hallituksen tavoitteet jäivät saavuttamatta. Ennusteet rakenneltiin tuulentupien ja toivonkipinöiden varaan ja varsinainen suman purku alkoi vasta aivan loppukaudella. Rakenneuudistukset jäivät puolitiehen ja suma odottaa purkajaansa sielläkin. Kirjani ”Menetetty vuosikymmen” kertoo kymmenen hallituksen saavutuksistamme. Kaiken lohdutuksen voittaa vain tuska. – ”Omnen consolationem vincit dolor.” (Cicero).

Neuvoston, VTV:n, Suomen Pankin sekä lukuisten muiden antamat madonluvut eivät kaikille vielä riitä. Nyt kehotetaan varomaan suman purkajia ja jäitten sulattelijoita maltamaan mielensä, odottamaan uutta kevättä, leikkaamaan menoja ja kiristämään veroja vasta 2017 ja 2018, ettei ahtojää pahene.  Gallupien ennusteiden mukaan suurimmaksi puolueeksi nouseva Keskusta on kuitenkin aloittamassa verojen kiristyksen Mika Linnilän johdolla jo syksyllä 2015. Jutta Urpilainen, suman rakentaja, on häntä tukemassa. Kun kaikki puolueet esittävät omat vonkamiehensä mallit, suma seisoo ja ahtojäät Guggenheim museoksi ovat kohta koko Helsingin komein nähtävyys alkaen aina Arkadianmäeltä ja jatkuen hamaan Ivalon altaaseen. Kaikki mikä tapahtuu, näyttäisikin riippuvan puhujan suusta. – ”Omnes pendent ab ore narrantis.” (Vergilius).

Jemenin kriisi

ChatGPT

Yemen krizi, Yemen’de devam eden karmaşık ve şiddetli bir çatışma durumunu ifade eder. Bu kriz, ülkede siyasi, askeri, ekonomik ve insani boyutları içermektedir. İşte Yemen krizinin ana unsurları:

1. Siyasi Çatışma: 2011’de Yemen’de Arap Baharı’nın etkisiyle başlayan siyasi protestolar, Ali Abdullah Saleh’in iktidarı bırakması ve yerine Abd-Rabbu Mansour Hadi’nin geçmesiyle sonuçlandı. Ancak, Hadi’nin yönetimi zayıfladı ve Husi isyancılar, başkent Sanaa’yı ele geçirdi.
2. Husi İsyanı: Husi isyancılar, Zaydi Şii Müslümanlar arasından gelen bir grup silahlı isyancıdır. İran’ın desteklediği bu grup, Hadi yönetimine karşı ayaklanarak Sanaa ve diğer bölgeleri kontrol altına aldı.
3. Dış Müdahale: Suudi Arabistan, 2015’te Husi isyancılara karşı Hadi hükümetini desteklemek amacıyla askeri bir müdahalede bulundu. Bu müdahale, büyük ölçüde Suudi Arabistan öncülüğünde olmak üzere Arap koalisyonu tarafından yürütüldü.
4. İran-Suudi Rekabeti: Yemen krizi, bölgesel bir güç mücadelesi olan İran-Suudi Arabistan rekabetini de yansıtmaktadır. Suudi Arabistan, İran’ın bölgedeki etkisini sınırlamak amacıyla Yemen’deki Husi isyancılara karşı müdahalede bulunurken, İran ise Husi isyancıları desteklemekte ve Suudi müdahalesini eleştirmektedir.
5. İnsani Kriz: Yemen krizi, ciddi bir insani krize neden olmuştur. Çatışma nedeniyle milyonlarca insan yerinden edilmiş, açlık ve hastalıklar yayılmıştır. Birleşmiş Milletler, Yemen’deki durumu dünya genelindeki en kötü insani krizlerden biri olarak tanımlamaktadır.

Yemen krizi, uluslararası toplumun dikkatini çeken ve çözüm bulunması gereken karmaşık bir durumdur. Uluslararası çabalar, siyasi çözüm ve insani yardım sağlanması yönünde devam etmektedir. Ancak, çözüm bulma süreci oldukça zorlu ve uzun vadeli bir çaba gerektirmektedir.

Jemenin kriisi suomeksi

ChatGPT

Jemenin kriisi on monimutkainen ja väkivaltainen tilanne, joka jatkuu Jemenissä. Tämä kriisi kattaa maassa poliittisia, sotilaallisia, taloudellisia ja humanitaarisia ulottuvuuksia. Tässä ovat Jemenin kriisin keskeiset tekijät:

1. Poliittinen konflikti: Vuonna 2011 alkaneet poliittiset protestit johtivat Jemenissä vallanvaihdokseen, kun Ali Abdullah Saleh luopui vallasta ja tilalle tuli Abd-Rabbu Mansour Hadi. Kuitenkin Hadin hallinto heikkeni, ja Houthi-kapinalliset valtasivat pääkaupungin Sanaan.
2. Houthi-kapina: Houthi-kapinalliset ovat aseellinen ryhmä, joka tulee Zaydi-šiialaisten muslimien keskuudesta. Tätä ryhmää tukee Iran, ja se kapinoi Hadi-hallintoa vastaan vallaten Sanaan ja muita alueita.
3. Ulkomaiden puuttuminen: Saudi-Arabia aloitti vuonna 2015 sotilaallisen intervention tukemaan Hadi-hallintoa ja vastustaakseen Houthi-kapinallisia. Tätä interventiota johtaa pääasiassa Saudi-Arabia, ja siihen osallistuu laajemmin arabikoalitio.
4. Iranin ja Saudi-Arabian kilpailu: Jemenin kriisi heijastaa myös alueellista valtakamppailua Iranin ja Saudi-Arabian välillä. Saudi-Arabia pyrkii rajoittamaan Iranin vaikutusvaltaa alueella tukemalla Hadi-hallintoa, kun taas Iran tukee Houthi-kapinallisia ja arvostelee Saudi-Arabian intervention.
5. Humanitaarinen kriisi: Jemenin kriisi on johtanut vakavaan humanitaariseen kriisiin. Konfliktin seurauksena miljoonat ihmiset ovat joutuneet siirtymään, nälkä ja sairaudet leviävät laajalti. Yhdistyneet Kansakunnat on luokitellut Jemenin yhdeksi maailman pahimmista humanitaarisista kriiseistä. Toki me tiedämme, ettei se ole ainut.  Ciceroa lainaten kaikki erinomainen on harvinaista. – ”Omnia praeclara rara.” Tämä ei ole ihmissuvun tekemänä harvinaista. Päinvastoin.

Jemenin kriisi vaatii kansainvälisen yhteisön huomiota ja monimutkaisen tilanteen ratkaisemista. Kansainväliset ponnistelut jatkuvat poliittisen ratkaisun ja humanitaarisen avun tarjoamiseksi. Kuitenkin tilanteen ratkaiseminen vaatii pitkäaikaista ja vaativaa työtä. Tämäkään ei ole meille harvinaista tietoa. Robotiikka ja tekoäly algoritmeineen pääsee vähällä kuvatessaan ihmissuvun saavutuksia ja historiaa. Pääsääntöisesti ne päättyvät raunioihin. Se miten sen tulkitsemme, riippuu puhujan suusta. – ”Omnes pendent ab ore narrantis.” (Vergilius).

Jemenin kriisin seuraukset tänään

ChatGPT

Valitettavasti tietoni ovat päivätty tammikuuhun 2022, joten en pysty antamaan tuoreimpia tietoja Jemenin kriisin nykytilanteesta. Jemenin tilanne voi olla muuttunut merkittävästi sen jälkeen, ja suosittelen tarkistamaan ajantasaiset uutiset ja luotettavat lähteet saadaksesi päivitettyä tietoa.

Tammikuuhun 2022 mennessä Jemenissä jatkui vakava humanitaarinen kriisi, ja maa kamppaili laajamittaisen köyhyyden, nälänhädän, sairauksien ja väkivallan kanssa. Seuraavat olivat joitakin Jemenin kriisin tuolloisia keskeisiä seurauksia:

1. Humanitaarinen hätätila: Jemenissä oli valtava humanitaarinen hätätilanne, jossa miljoonat ihmiset tarvitsivat kiireellistä apua. Nälänhätä, koleraepidemiat ja terveydenhuoltojärjestelmän romahtaminen olivat vakavia huolenaiheita.
2. Sotilaallinen ja poliittinen epävakaus: Sotilaalliset yhteenotot jatkuivat eri puolilla maata, mikä johti poliittiseen epävakaisuuteen. Eri aseelliset ryhmät, mukaan lukien Husi-kapinalliset ja kansainvälinen koalitio, taistelivat alueellisesta hallinnasta.
3. Pakolaiskriisi: Konflikti oli aiheuttanut massiivisen siirtymisen väestön keskuudessa, mikä johti sisäisiin pakolaisiin ja vaikeutti humanitaaristen avustustyöntekijöiden pääsyä alueille, joissa tarvittiin apua.
4. Talouskriisi: Sotilaalliset toimet ja konflikti vaikuttivat maan talouteen, ja monet ihmiset menettivät toimeentulonsa. Taloudellinen kurjuus paheni entisestään, kun infrastruktuuri tuhoutui ja työttömyys kasvoi.
5. Kansainväliset huolenaiheet: Kansainvälinen yhteisö oli huolissaan Jemenin kriisin vaikutuksista ja pyrki löytämään diplomaattisia ratkaisuja konfliktin lopettamiseksi. Humanitaaristen avustustoimien lisääminen ja poliittisten neuvottelujen käynnistäminen olivat keskeisiä tavoitteita. Kun tällaista kokee ja tutkii, alkaa pelätä myös kaikkia turvallisia asioita. – ”Omnia tuta timens.” (Vergilius)

Suosittelen tarkistamaan tuoreimmat uutiset tai kansainväliset järjestöt, kuten Yhdistyneet Kansakunnat ja Punainen Risti, saadaksesi päivitettyä tietoa Jemenin kriisin nykytilanteesta.

Seuraamme päivittäin globaaleja kriisejämme ja niiden etenemistä. Se mistä vaaliemme yhteydessä puhutaan, on lopulta marginaalista ja liittyy humanitaariseen avustukseen ja meille tuttuun diplomaattiseen apuun alkaen presidentti Martti Ahtisaaren antamasta perinnöstä. Humanitaarinen apu ja avustustyö on osa EU:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta ohjautuvaa toimintaa. Meillä ei ole omaa lehmää ojassa ja sen Ahtisaaren toiminta osoitti, siinä missä pitkä traditiomme olla mukana kansainvälisissä YK:n avustustehtävissä. Olemme oppineet läksymme idän ja lännen välissä, Jäämeren tuntumassa. Kaikki määritelmät ovat vaarallisia. – ”Omnis definitio periculosa est.” (Erasmus Rotterdamilainen). 

Presidentin tehtävät ovat Suomessa rajallisia silloin, kun liikumme Jemenin, Iranin ja Saudi-Arabian suunnalla.  Tärkeintä on, että tiedämme mistä on kyse, ja kuinka humanitaarinen apu ohjautuu myös meiltä Suomesta ko. alueen hätää kärsivien viattomien uhrien auttamiseen. Tiedämme kuinka apuamme ja aseita tarvitaan kaikkialla.   Joskus pelkäämme kaikkia turvallisiakin asioita. – ”Omnia tuta timens.” (Vergilius).

Tuleva presidenttimme joutuu varautumaan virkakaudellaan lukuisiin myös luonnon aiheuttamiin suuriin onnettomuuksiin ja omaan osuuteemme niiden uhrien tuskan lievittäjinä. Pelkkä osanotto ei ole suomalaista kansallista, sosiaalista ja kulttuurista traditiotamme. Tässä presidenttiehdokkaamme eivät eroa juurikaan toisistaan. Olkoonkin että mukana on myös hieman kokeneempia, juuri konfliktien ja onnettomuuksien kautta kokemusta hankkineita ehdokkaitamme. Heidän työnsä ei pääty, kävi vaaleissa miten tahansa. Heitä vertaillessa on hyvä muistaa, kuinka meillä kaikilla on sama määrä esi-isiä. – ”Omnibus nobis totidem ante nos sunt.” (Seneca).    

Lomakkeen yläreuna

Lomakkeen alareuna