Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen muuttaja numero yksi
16.02.2023 / lähdekirjallisuus www.clusterart.org 2000-2006
Media osana tutkimusta ja uuden tiedon välitystä on kiinteä osa sitä kulttuuria, jossa yhdistyvät yrittäjyys, kuluttajat, tuottajat, hallinto ja koulutus sekä monialainen tutkimus. Monelta osin tämä klusteri on konventioittensa kautta jo perinteinen ja kulttuurisidonnainen. Sen syntymiseen on käytetty aikaa moninkertaisesti enemmän, kuin koko nykyisen informaatioyhteiskunnan ja sen webympäristöön rakentuvaan kulttuuriin.
”Vox audita perit, littera scripta manet.”
Webympäristö, blogi ja blogosfääri on tämä päivän tutkijan ja kouluttajan arkiympäristöä. Weblogi syntyi päiväkirjamaisena ilmiönä ja aluksi se määriteltiinkin sähköisenä sivustona, jossa kirjoittajan merkinnät ovat omaan elämään läheisesti liittyviä tai kirjoittajaa muuten kiinnostavia aiheita.
”Vox et pretera nikil.”
Blogien aiheet ja tyylit vaihtelivat, niitä on yhtä paljon, kun kirjoittajiakin.
Suomessa blogit alkoivat jo varhain lähestyä journalismia, jolla ymmärretään joukkoviestinnän ajankohtaista, faktapohjaista ja pääosin yhteiskunnallista ainesta, sekä tuon aineksen tuotantoa ja tuotantokulttuuria. Blogi alettiin mieltää osaksi mediaa ja sen asemasta käytiin poleemistakin keskustelua.
Julkisuudessa bloggaajat ja journalistit samaistettiin. Myöhemmin blogi nähtiin uutena mediana ja uutena kulttuurina, jonka avainsanoja olivat vuorovaikutus ja verkostoituminen sekä klusterirakenteet. Pelkkä tunnollinen päiväkirjan pitäminen ei enää riittänyt ja se jäikin blogosfäärin (eng. blogosphere) marginaaliin.
Samalla globaali webympäristö ja sen valtaisa bloggaajien määrä toi blogosfäärin osaksi uutta web 2 utopiaa. Blogit alkoivat taipua klusterirakenteessa yritysten työkaluksi, mutta myös uusmedian viestinnän reaaliaikaiseksi prosessiksi. Blogia käytettiin julkisesti asiakkaille ja eri sidosryhmille tai sen saattoi julkaista vaikkapa intranetissa johtajan informaationa työntekijöille tai koko
webympäristön globaalina viestinä.
Julkinen yritysbloggaaminen alkoi ohittaa yksityisen. Suomessa tähän tarttuivat ensimmäisenä viestintäyritykset, kuten sanomalehdet ja tv-kanavat.
Innovaatioprosessin näkökulmasta blogi ja blogosfääri on internet -ympäristön ehkä vallankumouksellisin prosessi. Se käsitti jo hyvin varhain liki 100 miljoonaa webympäristöön omaa tietoa ja tuotetta levittävää bloggaajaa ja oli samalla reaaliaikainen, monikulttuurinen sekä koko ajan räjähdysmäisesti laajeneva. Se alkoi luoda itse omaa kulttuuriaan, alakulttuureja sekä määrittää toimintansa rajat.
Innovaation diffuusiossa (leviämisessä) se oli vallankumouksellisin ilmiö, mitä historiamme voi sosiaalisena prosessina tunnistaa. Innovaatioympäristössä työskentelevä tutkija ja opettaja oli hetkessä webympäristön blogistanissa uuden luovan prosessin keskiössä.
Prosessi oli syntyessään ajaton, rajaton ja vailla spatiaalisia merkityksiä. Siinä saattoi käynnistää tutkimusprosessin, välittää tietoa rajattomasti tai rajallisesti, mutta ottaa myös sitä vastaan ja yhdistää synergisellä tavalla. Olisin ollut kuuro ja sokea, ellen olisi käynnistänyt heti tutkimusohjelmia, joiden lähteenä oli tämä uusi, ihmiskunnan käytössä ainutlaatuinen ja juuri poikkitieteiseen niin aikaan ja paikkaan sitoutumaton, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ilmiö. Tain oikeammin sen alusta hakien kohta kokonaan uusia alustojakin.
Webympäristön sosiaalinen ja kulttuurinen rakenne ja sen sisältämä tietomäärä, sekä vastaanottajien kyky osallistua monikulttuuriseen sosiaaliseen prosessiin, on ollut koko ajan kasvamassa. Ilmiö oli monitieteinen ja kaiken aikaa dynaamisessa muutostilassa. Poikkileikkauskuva tästä prosessista on auttamatta vanhentunut tätä kirjotusta luettaessa. Se on annettava tutkijalle anteeksi ja ymmärrettävä, että käsillä oleva kirja (Webympäristön blogi ja innovaatioprosessit) on vain rajallisesti aikaan sidottu kuvaus kulttuurimme ehkä dynaamisimmasta ilmiöstä.
Tavoite tämän ilmiön tutkimiseen ja ymmärtämiseen on valaista haaste edes hieman ymmärtää tämän globaalin ilmiön joistakin, muuten kokonaan ilman kuvausta jäävistä prosesseista. Tähän tarkoitukseen valitut tutkimusaineistot ja -metodiikat ovat nekin yhden kulttuurin tuotetta ja lopputuloksessa näkyy läntisen kulttuurimme tapa hahmottaa globaalin webympäristön prosesseja lähinnä yhteiskunnallisena ja kulttuurisena, innovaatioita tuottavana ja vastanottavana luovana ilmiönä.
Webympäristön blogosfääri ei ole journalismia sen perinteisessä merkityksessä eikä sitä tule sinne sotkeakaan. Tähän tarkoitukseen on tuotettu runsaasti aineistoa, joka vertailee perinteistä journalismia blogosfääriin.
Webympäristön blogosfääri ei ole myöskään mielestäni uusmediaa siinä merkityksessä kuin sen uutena sähköisenä prosessina yleensä ymmärrämme. Blogi on samaan aikaan vuoropuhelua ja tapa viestittää ja vastaanottaa reaaliaikaisesti, ei kertoa hierarkkisesti historian tapahtumia tai tehdä uutinen esim. sähköisen päivälehden lukijalle. Toki tällaisiakin journalistisia blogeja voi esiintyä mediatalojen ylläpitämien blogien yhteydessä.
Webympäristö ja sen bloggaajat voivat käyttää keinoja, joita olemme oppineet lukemaan kaunokirjallisuudesta, tieteen foorumeilta, päiväkirjoista, television ajankohtaislähetyksistä. Sillä ei ole jotain tiettyä yleisesti ymmärrettyä genreä tai omaa konventiota. Tässä merkityksessä se on mahdollista määritellä kuten innovaatioprosessi yleensäkin ja eri kulttuureissa eri tavalla.
Webympäristössä omaa tuotettaan esittelevät ovat harrastelijoita tai ammattilaisia, mutta ammatti voi olla toinen kuin kolumnistin, sektoritoimittajan tai satiireja tuottavan kirjailijan. Lisäksi kulttuuri voi olla toinen kuin omamme ja tapa tuottaa ja ottaa vastaan tietoa on meistä poikkeava.
Pääsääntöisesti näin onkin. Bloggaajista yli 99.9 % on muualta kuin omasta maastamme ja omasta kulttuuristamme. Olemme oikeastaan webympäristössä jälkiomaksujia ja pääsemme liikkeelle hitaasti ja vain yhdeltä suunnalta, blogosfäärissä journalismin ja median näkökulmasta. Tämä näkökulma on omamme, ja sitä on syytä laajentaa siinä missä koko innovaatioprosessiamme ja sen tapaa operoida webympäristössä.
Blogosfääri on koko ajan uutta luova ja osaavien ihmisten tapa kertoa, kirjoittaa, lähettää kuvia ja olla keskellä sitä tapahtumaa, jossa uutinen syntyy. Bloggaajat tekevät sen itse ja ovat katsomon sijasta pelaajia. Netissä surffaajat ovat passiivisempia ja katsomossa.
Lehden tai television katsoja on aina katsomossa ja passiivinen, uutinen toimittajan tekemä ja aina yhteen suuntaan suodattuva, hierarkkinen tapahtuma. Sama koskee tutkijaa ja opettajaa ulkopuolella sen prosessin, jossa hän elää ja jota hän tutkii tai tulkitsee.
Webympäristössä tällainen elämästä vieraantuva ulkopuolisuus ei ole mahdollista, ja tutkijan on tultava ulos tornistaan hänenkin, siinä missä sektoritoimittajan tietoa jakavasta sopulisilppurin roolistaan.
Blogin ja blogosfäärin tulkinta tutkimuksena käynnistyi vaiheessa, jolloin sekä maaseudun ja maatalouden tuottajista että kuluttajista sen avainryhmät olivat jo mukana internet -ympäristössä ja osana omaa, itse käynnistämäämme agropolis -stratergiaa ja sen agronet -verkostoa Suomessa vuonna 1990. Oikeammin tuon prosessin käynnistys oli avattu jo 1980-luvulla ja vaikkapa painotalo Savonlinnassa, Itä-Savo, oli siirtynyt uuteen teknologiaan jo 1980-luvulla. Hyppy oli valtava.
Prosessi on nyt edennyt vaiheeseen, jossa ekokestävä kulutus ja tuotanto ovat irti spatiaalisista rakenteista, ja on aika seurata ja kehittää sen seuraava suurta vaihetta. Tässä prosessissa luovat innovaatiot ja niiden leviäminen on monikulttuurinen ilmiö ja Suomi edelleen keskeisiä innovaatioprosessin avaajia ja käynnistäjiä. Ekologisessa klusterissa tuottajat ja kuluttajat ovat samassa webympäristössä ja yhteisessä veneessä. Pohtivat sähkölaskuaan ja huomaamatta kuin agronet ja lehmät olivat Suomessa ensimmäisiä vallankumouksen lapsia.
Tutkimus, nyt esittelemäni, on suoraa jatkoa vuonna 2005 valmistuneelle toiselle väitöskirjalleni koskien yrittäjien ja kuluttajien välistä vuoropuhelua sekä innovaatioprosessien verkostoitumista, ekologista klusteria. Samalla taustalla on edelleen ekologisen kestävyyden tutkimus uudessa webympäristössä ja sen kehittymisessä omana uutena genrenään blogosfäärinä. Tutkimuksessa käytetyt aineistot ovat osin traditionaalisesta mediasta ja tutkimusaineistoista, mutta pääosin jo uudesta webympäristöstä ja sen monikulttuurisesta tavasta operoida, hankkia tietoa ja käyttää sitä oman kehittyvän genrensä välineenä.
7
Webympäristön blogit ja
innovaatioprosessit
Matti Luostarinen
Tiivistelmä
Tätä kirjoittaessani palaan synkkään ja etäiseen historiaan, aikaan, jolloin verkosto. ja klusteritalous sekä tuon ajan tutkijat olivat Suomessa vielä ajan valtimolla.
Blogi on laina englannin kielestä, jossa se on alun perin typistymä käsitteestä weblogi. Blogi on webympäristön yleisnimi suurelle joukolle sivustoja, joiden alkuperäinen suomenkielinen käsite oli verkkopäiväkirja, nettipäiväkirja, joskus myös weblogi tai loki. Tällä globaalilla yleiskäsitteellä ei ole omaa genreä, se on kulttuurisidonnainen ja innovaatio – prosessinsa alkuvaiheessa. Usein sitä luonnehditaan uusmediaksi ja sitä käyttävät viestintä, yritykset ja monet instituutiot osana sidosryhmäsuhteitaan.
Oikeammin sitä käyttivät kaikki, mutta ei toki siinä merkityksessä kuin ne tekstit, jotka omalla kohdallani alkoivat siirtyä myös sähköisiksi kiroiksi ja lopulta myös reaaliaikaisesti painettaviksi perinteisiksi kirjoiksi. Bulkkituotanto ja kirja oli löytänyt tiensä pään ensimmäisenä Saksassa ja suomalaisena sovelluksena hyläten perinteisen kirjan myös tilauksesta suoraan kotiin kannettuna tuotteena. Tämä on kohdallani jo alun neljättä kymmentä käyvä tällainen, luontoa suojeleva tuote.
Webyhteisön bloggaajat muodostavat blogosfäärin (engl. blogosphere) tai blogistanin. Globaalissa blogosfäärissä oli tätä jukaistaessa noin 50–70 miljoonaa aktiivia tiedon tuottaja ja määrä kasvaa noin 10 000:lla joka päivä. Taloudessa blogosfääri on lähellä verkosto- tai klusteritaloutta vuorovaikutteisena, moniulotteisena ja -kulttuurisena koko ajan muuttuvana ja laajenevana prosessina. Kyse on tiedon tuotossa ja levityksessä, kirjapainotekniikan keksimisen jälkeen, suurin maailmakuvamme muuttava paradigmainen muutos. Loikka uuteen maailmaan kirjoitetun sanan tuotossa ja levityksessä.
Tätä ilmiötä voidaan pitää webympäristön yksityisen ihmisen, yhteisön, yhteiskunnan ja talouden ehkä suurimpana innovaatioiden ja niiden diffuusioiden globaalina muuttajana sekä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä internetin synnyn ja leviämisen jälkeen. Näin viimeistään silloin, kun rinnalle tuli klusteritaide ja samalla klusteri taloutena ja politiikkana. Klusteri analyysinä oli startti jo 1970-luvulta. Robotiikka ja tekoäly ovat vain pieni lisä tähän tekniseen osaamiseen. Robotiikka voi pelata tammea ja shakkia shakkimestareita paremmin, paljon paremmin, mutta laudalta uuteen ympäristöön ja innovaatioiden tuottoon se ei kykene.
Webympäristön blogin ja blogosfäärin tutkimus jakautuu seuraaviin tehtäviin, joiden ratkaisua ja tutkimusta voit seurata ko. kirjojeni kautta. Lähdeluettelot löydät sekä kotisivultani että kirjojeni lopusta lähdeluettelona. Tulokset kun eivät mahdu yhden blogin tai vaatimattoman artikkelin sisälle.
1. Tutkimuksessa haetaan välineistöä, jolla tiedeyhteisö voi operoida uudessa webympäristössä luovalla ja innovatiivisella tavalla. Tavoite on tuottaa samalla uutta globaalia yhteisöllisyyttä. Pyritään hakemaan sellaisia välineitä, jotka voisivat rikastuttaa monikulttuurista pääomaa toisin kuin yhteen suuntaan ja hierarkkisesti tietoa jakava perinteisempi mediaympäristö.
2. Toinen tehtävä liittyy sellaiseen viestintään, joka voi ylittää kulttuurisia rajoja ja jonka esteenä eivät ole hermeneuttiset kynnykset tai kulttuurien tapa tuottaa ja vastaanottaa tietoa. Haetaan vastauksia siihen, kuinka uusi webympäristö muotoutuu sosiologisesti ja spatiaalisesti uudessa informaatiotaloudessa.
3. Kolmas tehtäväkokonaisuus selvittää blogien rakenteita ja kulttuurisia eroja sekä globaalia vaihtelua tuottaa ja vastaanottaa webympäristön informaatiota. Samalla deduktiivisesti selvitetään webympäristön eroja muuhun yhteiskunnan organisoitumiseen, verkostoihin sekä tuottaja- ja kuluttajarakenteeseen.
Tutkimusaineistot ovat vuosilta 2000-2006. Uudempaa tietoa löydät myöhemmin julkaistuista artikkeleista ja kirjoista (www.clusterart.org) Näistä uusimmat liittyvät myös puhtaasti mediaan ja blogeihin sekä näiden välisiin eroihin. Aiemmin hankitut ovat lähinnä kuluttajiin ja yrittäjiin liittyviä verkosto- ja klusterirakenteita sekä innovaatioprosesseja tulkitsevia aineistoja, niiden analyysejä, raportointeja ja mallinnuksia.
Menetelmät ovat suuria aineistoja käsitteleviä monimuuttujamenetelmiä, faktori- ja klusteri analyysejä sekä rakenteellisia ja delfi -tyyppisiä intuitiivisia portaittain eteneviä prosesseja.
Monikulttuuriset ja suuret aineistot ovat edellyttäneet deduktiivista tarkastelua perinteisemmän induktiivisen rinnalla ja paikoin se ohittaen. Tulevaisuudessa sosiometriikan ”kovaa” metodiikkaa on lisättävä, samoin kuin sitä hyödyntävää grid -typpistä tietoverkkojen käyttöä.
Tämä koskee myös muuta suunnittelun metoditutkimusta web-ympäristön ymmärtämisessä ja poikkitieteisessä tutkimuksessa, mutta erityisesti alue- ja kvantitatiivisen maantieteen osaamisessa ja mallintamisessa.
Maaseutututkimuksessa webympäristö on erityisen laaja tutkimusaihe ja kattaa pelkästään innovaatiotutkimuksessa kohteen mukaiset innovaatiot, prosessi-innovaatiot, organisatoriset innovaatiot sekä markkina- tai markkinointi-innovaatiot.
Webympäristön tutkimus kattaa kaikki maaseudun diffuusiset prosessit koskien leviämismalleja, kommunikaatiomalleja, vuorovaikutusmalleja sekä verkosto- ja klusterimalleja. Webympäristö on maaseudun tärkein kehitettävä koskien innovaatiopolitiikan kaikkia avainaloja: teknologialähtöisiä, tiedelähtöisiä, kustannuslähtöisiä, asiakassuuntautuneita, geneerisiä tai säätelyyn perustuvia innovaatioita.
Maaseutu toteuttaa pääosin pragmaattista ja mekaanista innovointia, kun sen tulisi webympäristössä olla pikemminkin prosessoivaa ja konstruktiivista. Maaseutua tulisi ohjata divergoivan prosessin sallivaan ja reflektoivan radikalismin suuntaan, jossa webympäristö vapauttaa lopullisesti regionalismin perinteisistä rajoista.
Blogi ei esiinny verkostossa valmiina, organisoituneena ja tunnetuista verkostoista tai toimijoista koostuvana systeeminä. Monelle blogin aktiiville tuottajalle jo tieto verkon olemassaolosta on varmaan tärkeä havainto. Yritysten kohdalla blogi on keino yhdistää omat jo vakiintuneet verkostot väljään ja vuorovaikutteiseen, hierarkkisista vastuusuhteista vapaaseen ympäristöön.
Tämä on yhteiskunnallisesti kiireellisesti hoidettava tehtävä vaiheessa, jossa siirrymme web 2:sta seuraavan laajakaistat ohittavaan vaiheeseen, jolloin samalla mukaan tulevat lukuisat uuden webympäristön heikosti tunnetut sosiaaliset, taloudelliset ja psykologiset vaikutukset, mutta myös politiikkatekijät. Osa niistä on toistaiseksi tuntemattomia ja vaikutukseltaan arvaamattomia.
Blogosfääri muistuttaa monessa klusteria. Sen havaitseminen on usein ongelmallista toimimalla yksinomaan blogin sisällöntuottajana. Mukana on virallisia ja ei-virallisia yhteyksiä sekä pääosin ei-materiaalisia verkostoyhteyksiä. Ilmiö on ongelmallinen etenkin perinteisen median tuottamalla tiedolle ja sen käsittelylle. Syntyy ilmiöitä, joiden ennakointi reaaliaikaisina on tuntematon.
Blogosfääri syntyi varsin pitkälle perinteisen verkostotalouden ei-taloudellisten suhteiden pohjalta, jolloin myös siellä kiinnitettiin huomiota juuri informaalisten kontaktien merkitykseen ja mittaukseen. Laiminlyödyt osat yhteiskuntatutkimuksen ”kovan” metodiosaamisen kohdalla ovat vieneet sivuun aiheista, jossa pelkkä teknologiakieli on vieras lähitieteiden käyttöön eikä poikkitieteisyys toteudu. Syntyy ilmiöitä, jotka ovat arvaamattomia.
Blogosfääri on verkostojen verkosto hieman samaan tapaan kuin grid (ritilä) on visioitu tulevaisuuden tietoverkkojen tietoverkoksi. Yhdessä nämä muodostavan eräänlaisen globaalin megaverkoston. Blogosfäärissä henkilöt osallistuvat toimintaan yksilöinä ja koko persoonallisuudellaan, eivät tiettyyn rooliin tai instituutioon, kulttuuriin tai organisaatioon liittyvinä. Tässä tapahtuu koko ajan ilmiöitä, jotka ovat ennalta vaikeasti ennustetavia.
Yhteisöllisyys ilmenee siellä aivan kuten yhteiskunnassa yleensä, kaiken aikaa monipuolistuen ja rikastuen. Monessa blogosfäärin prosessissa toteutuu jo elämän koko kirjo. Webympäristö ja verkot (web 2) ovat vain tietotekniikan tuote, ei vielä niiden sosiaalinen ja psykologinen, spatiaalisen maailman ja kulttuurit muuttava prosessi. Tätä prosessia ei tunneta ja nyt sitä on pyritty valaisemaan. Oleellista on, että ilmiö on edelleenkin kulttuurisidonnainen, ja erot ovat niiden välillä kasvavia.
Kun perinteinen verkosto tai sähköinen media on hierarkkinen prosessi, enintään kahteen suuntaan viestittävä, vuorovaikutteinen blogosfääri kuvaa henkilöiden keskinäisiä suhteita. Tämä funktionaalinen verkosto kuvaa sitä, miten henkilöt toimivat suhteessa toisiinsa ja saavat siellä erilaisia globaalin maailman rooleja. Tätä on mahdotonta havaita, ellei itse ole syntynyt uuden teknologian sisälle ja hallitse sen kieltä, symboliikkaa ja tapaa prosessoida uuden median kentässä siellä eläen ja tunnistaen sen oman symboliikan. Etenkin eri kulttuurien välillä värinkäsitykset ovat ymmärrettäviä ja suuria.
Verrattaessa blogia perinteiseen mediaan suurin ero syntyy vuorovaikutteisuudesta ja reaaliaikaisuudesta. Perinteinen media sähköisenäkin tuottaa ”uutisia”, kun blogosfääri tekee niitä. Uutisen, kolumnin tai tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ovat eri asioita kuin blogaaminen, eikä niitä tulisi sotkea toisiinsa. Näin kuitenkin tulee tapahtumaan myös jatkossa.
Blogosfääri ei erottele toisistaan tutkijan, toimittajan tai kenen tahansa blogeja muuten kuin evolutionaarisen (klusteritalous) prosessin säännöillä. Tässä blogosfääri on ”rationaalinen”, monikulttuurinen ja innovaatioprosessille omaa esim. ”luovaa luokkansa” arvostava. Tämä arvostus syntyy toisin kuin esim. pelkästään pragmaattisessa kulttuurissa. Erot korostuvat ja niiden selittämisessä käytetään perinteisiä jo oppimiamme käytäntöjä.
Innovaatioprosessi tapahtuu webympäristössä toisin kuin ympäristössä, joka on yhden kulttuurin tai tiedon käsittelyn tai vastaanoton luonnehtima. Se ei toimi ulkopuolisten tekijöiden ohjaamana, ja diffuusia vahvistavat tekijät löytyvät muualta kuin alkuperäisestä innovaatiolähteestä.
Diffuusio ei ole aaltomainen, eikä se tunnista spatiaalisia rajoja tai kulttuurisia eroja siinä merkityksessä kuin perinteinen yhteiskunta, organisaatio tai yhteisö. Webympäristö muuttaa käytännössä kaikki organisaatiotutkimukseen liittyvät perinteiset käsityksemme, mutta myös lokalisaatioteoriamme.
Faktoritulkintana ja faktoripisteitä klusteroiden syntyy neljä pääakselisuuntiin rakentuvaa homogeenista suurta pääryhmää ja kaksi välittävää. Näistä ensimmäinen on luovaa luokkaa edustava telecity -innovaattoreiden divergoiva ryhmä, toinen prosessoiva ja edellistä ali innovatiivisempi, mutta samalla konvergoiva postmodernien kulkureiden tai flaneraajien ryhmä, kolmas pragmaattinen ja kovempi sisäisten yrittäjien (intrepreneur) ryhmä ja neljäs moraaliltaan heikoin pelaajien ryhmä.
Lisäksi syntyy kaksi suurta välittävää ryhmää, joissa integroituvat idän ja lännen pääkulttuurien arvot (postmodernit teosofit ja turistit) eräänlaiseksi teosofiseksi materialismiksi. Ilmiön tunnetaan myös historiasta ja sen tuomista kokemuksistammekin. Suomessa Helsingin seudun ja suurten kaupunkiemme ryhmät eivät juurikaan poikkea koko blogosfääristä.
Homogeenisempi oma blogosfäärimme on ja latautuu miltei ensimmäiselle faktorille. Samalla siinä on enemmän ”ekologista klusteria” kuin esim. koko globaalissa mallissa.
Faktoreita rotatoitaessa, tai muuttujia muokattaessa, tapahtuu vähemmän vaihtelua kuin karsittaessa pois blogien suuralueita. Eniten rakenne muuttuu karsittaessa eurooppalaiset blogit mallista.
Spatiaalisesti globaali vaihtelu on suurempaa etelä-pohjoissuunnassa kuin itä-länsiakselilla. Tiedon käsittelyssä ja vastaanotossa Aasia on lähempänä Afrikkaa, mutta tiedon tuotannossa Yhdysvallat ja muutama metropoli dominoi ja usein juuri avainklusterin (luova luokka) laajuudella. Tiedon käsittely, erittely, sen alueet, intressit ja hankinta tapahtuu invariansseja murtavana tehtävänä ja muistuttaa analogiana valkuaiseinesynteesiä.
Prosessi on äärimmäisen nopea, itse itseään korjaava, ja sitä on helpoin ymmärtää sellaisella yhteiskuntafilosofialla, jossa valmiit myös luonnontieteiset lainalaisuudet demystifioidaan kriittisesti. Prosessien taustalta löytyy käyttäytymistä ohjaavia eturistiriitoja, mutta myös ihmisiä, jotka ovat periaatteessa vapaita toimimaan ja käyttäytymään eri tavalla ja esittämään myös piileviä historiallisia mahdollisuuksia.
_________________________________________________________
Avainsanat: blogi, blogosfääri, innovaatio, webympäristö, verkko, ver-
kosto, klusteri, globalisaatio, maaseutupolitiikka, yhteiskuntapolitiikka,
innovaatiopolitiikka
_________________________________________________________
Verba volant, scripta manet ks www.clusterart.org